Takaisin

Rivastigmiinin vaikutus kognitioon, yleisvaikutelmaan ja neuropsykiatrisiin oireisiin Parkinsonin taudin dementian hoidossa

Näytönastekatsaukset
Ari Rosenvall ja Juha Rinne
11.12.2023

Näytön aste: B

Rivastigmiini ilmeisesti kohentaa kognitiota ja yleisvaikutelmaa sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita Parkinsonin taudin dementiassa.

Emren ym. 24 viikon satunnaistetussa kaksoissokossa monikeskustutkimuksessa «Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine fo...»1 verrattiin rivastigmiinihoitoa lumelääkkeeseen Parkinsonin taudin dementian (PD) hoidossa. Tutkimukseen satunnaistettiin 541 potilasta rivastigmiini- tai lumehoitoon suhteessa 2:1. Rivastigmiinin annoksena oli 1,5 mg x 2, ja lääkeannosta nostettiin 4 viikon aikana portaittain annokseen 6 mg x 2. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut eroja (keski-ikä 72,8 vs. 72,4 vuotta, naisia 35,4 vs. 34,6 %). Potilailla oli lievä–keskivaikea dementia (MMSE 10−24; keskimäärin 19), joka oli ilmaantunut vähintään 2 vuotta Parkinsonin taudin toteamisen jälkeen. Psykiatrinen sairaus oli 40,3 %:lla ja vaskulaarinen sairaus 35,5 %:lla; kaikkiaan 91,1 %:lla oli jokin muu sairaus kuin PD. Levodopahoidossa oli 95,6 vs. lumelääkehoidossa 94,4 %, ja dopamiiniagonisteja käytti 45,6 lääkehoitoryhmän vs. 46,4 % lumelääkeryhmän potilaista.

Ensisijaisena päätetapahtumana arvioitiin kognition osalta ADAS-cog, ja tässä saatiin LOCF-analyysillä merkitsevä ero lumehoitoon viikon 24 kohdalla: -2,90 pistettä (95 % luottamusväli -4,26 – -1,34, p = 0,0002). ADAS-cog-pisteet olivat lumeryhmässä 24,3 ± 10,5 tutkimuksen alussa ja 25,0 ± 7,5 tutkimuksen lopussa 24. viikon kohdalla, ja lääkehoitoryhmässä vastaavasti 23,8 ± 10,2 sekä 21,7 ± 8,2.

Myös toissijaisissa kognition mittareissa havaittiin positiivinen vaikutus rivastigmiinilla lumelääkkeeseen verrattuna. MMSE-pistemäärässä keskimääräinen ero ryhmien välillä viikon 24 kohdalla oli 1,0 pistettä (p = 0,03), kielellistä sujuvuutta mittavassa D-KEFS (Delis-Kaplan Executive Function System) -testissä 2,80 pistettä (p < 0,001), kellotaulun piirtotehtävässä 1,1 pistettä (p = 0,002), ja tarkkaavuutta mittavassa Cognitive Drug Research -tietokoneohjelman (CDR) tuloksessa 294,84 millisekuntia (p = 0,009).

Ensisijaisena päätetapahtumana arvioitiin yleisvaikutelman osalta ADCS-CGIC, jossa saatiin LOCF-analyysillä merkitsevä ero lumehoitoon viikon 24 kohdalla: -0,50 pistettä (95 % luottamusväli -0,77 – -0,23, p = 0,0004). Kliinisesti merkittävä (moderate tai marked) paraneminen todettiin 19,8 %:lla rivastigmiinilla hoidetuista ja 13,0 %:lla lumeryhmässä. Pisteet viikon 24 kohdalla olivat 3,8 ± 1,4 lääkehoitoryhmässä ja 4,3 ± 1,5 lumeryhmässä.

Toissijaisena päätetapahtumana arvioitiin neuropsykiatristen oireiden osalta NPI. Tässä arvioitiin 10 oiretta ja seurattiin kokonaispistemäärän muutosta. Tilastollinen analyysi tehtiin ITT-RDO-analyysillä (Intention to Treat which included the retrieved dropouts). Lumeryhmässä pistemäärä pysyi ryhmätasolla stabiilina (13,2, SD ± 13,0, mutta väheni lääkehoitoryhmässä (12,7:sta 10,7:aan; SD:t ± 11,7 ja ± 10,0).

Ero oli tilastollisesti merkitsevä lumehoitoon viikon 24 kohdalla: ryhmien ero oli 2,15 pistettä ja p = 0,02.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

Tutkimuksessa käytetty LOCF-analyysi saattaa suosia lääkehoitoa silloin, kun tutkimuksen keskeyttäneiden määrä on suuri (drop out rate oli 24,2 % enimmäkseen lääkkeen haittavaikutusten takia).

Poissulkukriteereissä oli mukana aiempi vakava masennustila ("history of major depression"). Koska masennustila on Parkinsonin tautia sairastavilla hyvin tavallinen, masentuneiden pois sulkeminen saattaa aiheuttaa vinoutuneen potilaiden valikoitumisen tutkimukseen «Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhi...»2.

Vuonna 2012 julkaistiin Cohrane-katsaus «Rolinski M, Fox C, Maidment I ym. Cholinesterase i...»3 asetyylikoliiniesteraasin estäjien vaikutuksesta Lewyn kappale dementiassa, Parkinsonin taudin dementiassa ja Parkinsonin tautiin liittyvässä lievemmässä kognitiivisessa heikentymisessä. Katsauksessa oli mukana 5 tutkimusta, jotka oli julkaistu vuosien 2000–2005 aikana. Katsauksen tutkimuksista 4 käsitteli Parkinsonin taudin dementiaa, mutta niistä vain 1 tutkimus (tämän näytönastekatsauksen Emre ym. «Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine fo...»1) rivastigmiinia.

Kirjallisuutta

  1. Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
  2. Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD004747 «PMID: 16437494»PubMed
  3. Rolinski M, Fox C, Maidment I ym. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies, Parkinson's disease dementia and cognitive impairment in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;2012:CD006504 «PMID: 22419314»PubMed