Mertens ym. «Mertens MC, Roukema JA, Scholtes VP ym. Risk asses...»1 selvittivät prospektiivisesti riskitekijöitä huonolle sappileikkaustulokselle. 172 perättäistä elektiivistä sappileikattua potilasta täyttivät kyselylomakkeet ennen leikkausta ja 6 kuukautta sen jälkeen. Potilaat, joilla oli ennen leikkausta ollut ainoastaan sappityyppisiä oireita, olivat useimmin oireettomia (62,5 %). Huonoin leikkaustulos oli niillä, joilla oli ollut ainoastaan dyspepsia oireena ennen leikkausta. Tällä potilasryhmällä oireet jatkuivat 63,5 %:lla.
Bates ym. «Bates T, Ebbs SR, Harrison M ym. Influence of chol...»2 leikkasivat 292 perättäistä sappipotilasta 4 vuoden aikana. 18 potilasta kuoli seuranta-aikana, mutta loput 274 täyttivät kyselylomakkeet 1 ja 2 vuotta leikkauksen jälkeen. Verrokkeina oli sukupuoli- ja ikäjakaumalta vastaava ryhmä. Dyspepsiaan liittyvät ilmavaivat (flatulent dyspepsia) olivat merkittävästi yleisempiä sappipotilailla ennen leikkausta kuin verrokeilla, mutta nämä oireet vähenivät merkittävästi (verrokkien tasolle) leikkauksen jälkeen. Vuosi leikkauksen jälkeen 34 %:lla leikatuista oli edelleen vatsakipuja. Preoperatiiviset ilmavaivat ja pitkään kestäneet kipuoireet ennen leikkausta altistivat tyytymättömyydelle leikkaustulokseen.
Ros ja Zambon «Ros E, Zambon D. Postcholecystectomy symptoms. A p...»3 tutkivat 124 sappileikattua potilasta ennen leikkausta ja 2 vuotta leikkauksen jälkeen. Leikkausaiheina oli sappikipu (n = 65), sappikivitaudin aiemmat komplikaatiot (n = 52) ja dyspepsia (n = 7). Seuranta-ajan jälkeen 93 potilasta vastasi kyselyyn. 53 % oli oireettomia, lopuilla potilaista oli dyspepsiaa (flatulent dyspepsia), lievää (dull) vatsakipua tai ripulia. 22/46 potilaasta, joilla oli dyspepsiaa ennen leikkausta, vaiva jatkui tai uusi.
Lorusso ym. «Lorusso D, Porcelli P, Pezzolla F ym. Persistent d...»4 tutkivat psykologisten tekijöiden vaikutusta sappileikkauksen jälkeiseen tulokseen 52 perättäisellä sappileikatulla potilaalla, joilla oli myös dyspepsia. Vuosi leikkauksen jälkeen potilaat jaettiin oirekuvan arviointilomakkeiden perusteella parantuneisiin ja ei-parantuneisiin. 40 %:lla (21/52) oireet eivät parantuneet. Ryhmien vertailussa ei todettu eroja sukupuolen, iän, koulutuksen tai oireiden keston suhteen. Ei-parantuneilla oli ennen leikkausta enemmän psyykkisiä ja dyspeptisiä oireita kuin parantuneilla.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: