Takaisin

Lapsen tai nuoren oma tupakointi ja astmariski

Näytönastekatsaukset
Terttu Harju
29.3.2022

Näytön aste: A

Lapsen tai nuoren oma tupakointi lisää astmariskiä.

Ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa «Larsson L. Incidence of asthma in Swedish teenager...»1 lähetettiin vuonna 1990 kyselylomake kaikille 3 627 henkilölle, jotka olivat syntyneet vuonna 1974 eli olivat tuolloin 16-vuotiaita ja asuivat Jämtlannin ja Gästriklandin maakunnissa, Keski-Ruotsissa. Jatkossa haastattelun ja keuhkojen toimintakokeen avulla selvitettiin obstruktiivisen keuhkosairauden olemassaolo osalta kohorttia. Kysely uusittiin 1993. Astman ilmaantuvuus laskettiin niistä 2 308 henkilöstä, jotka palauttivat molemmat kyselyt ja joilla ei ollut astmaa vuonna 1990. Tupakoitsijoita oli 3,6 % vuonna 1990 ja 9,4 % vuonna 1993.

Tupakoitsijoilla astman ilmaantumisen riski oli suurentunut (OR 1,7; 1,1–2,7) ja erityisesti tupakoivilla naisilla (OR 2,0; 1,0–4,0).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Ranskalaisessa tutkimuksessa «Annesi-Maesano I, Oryszczyn MP, Raherison C ym. In...»2 väestöotos (n = 14 578) nuoruusikäisistä (13–14-vuotiaista) rekrytoitiin vuosina 1993–94 viidessä keskuksessa. Tutkimuksessa käytettiin ISAAC-tutkimuksen kysymyksiä. Tutkituista 12,3 %:lla oli tai oli joskus ollut astma. Tutkimushetkellä astma oli 5,6 %:lla. 40,3 % oli tupakoimattomia, 50,4 % passiivisia tupakoitsijoita ja 9,3 % aktiivisia tupakoitsijoita.

Tupakointi (sekä aktiivinen että passiivinen) oli hengityksen vinkunan riskitekijä (17,9 % aktiivisista tupakoitsijoista, 11 % tupakoimattomista ja 12,5 % passiivisista tupakoitsijoista).

Aktiivinen tupakointi oli tutkimusikään mennessä ilmaantuneen astman riskitekijä (14,2 %:lla astma vs. 11,9 % tupakoimattomat ja 12,3 % passiivisesti tupakoivat) ja tutkimushetkellä olemassa olevan astman riskitekijä (6,7 % vs. 5,5 % tupakoimattomat). OR tutkimushetken astmalle oli 1,2 (0,7–2,1) ja 1,2 (1,1–1,4), jos huomioitiin passiivinen tupakointi aktiivisen lisäksi. OR tutkimushetkeen mennessä ilmaantuneelle astmalle oli 1,1 (0,69–1,6) ja 1,3 (1,1–1,6) vastaavasti. Vaikean astman OR oli tupakoitsijoilla 4,02 (1,37–11,79).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Saksalaisessa etenevässä kohorttitutkimuksessa «Genuneit J, Weinmayr G, Radon K ym. Smoking and th...»3 (n = 2 936, Dresden ja München) 9–11 vuoden kohortti tutkittiin ensin vuosina 1995–1996 osana ISAAC II -tutkimusta ja seurattiin vuoteen 2002–2003. Vanhemmat täyttivät kyselyn, lapset tutkittiin ja heiltä otettiin verikoe. Seurannassa nuoret aikuiset (16–18-vuotiaat) täyttivät kyselyn hengitysterveydestä ja altistumisesta. Alkutilanteessa astma oli 9 %:lla tutkituista. Aktiivisesti tupakoijia oli seurantahaastattelussa 34 %. Tupakansavulle altistui 64 %, joista 40,2 % kotona.

Uusi astma oli ilmaantunut seuranta-aikana 37/780 tutkituista (4,7 %), RR 2,56 (1,55–4,21) tupakoitsijoista ja 1,6 %:lle (27/1 739) tupakoimattomista. Riski oli annosriippuvainen ja suureni tupakointivuosien ja -määrän myötä: yli 4 vuotta tupakoineista 7,3 %:lle ilmaantui astma (adjusted incidence RR 3,97; 95 % luottamusväli 1,84–8,57) ja yli 10 savuketta päivässä polttaneista 6,5 %:lle tuli astma, RR 3,34 (95 % luottamusväli 1,8–6,19).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Children's health study «Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of materna...»4 oli vuosien 1993–2003 prospektiivinen kouluikäisten kalifornialaisten koululaisten tutkimus, johon rekrytoitiin lapsia julkisista kouluista vuosina 1993–96, ja heitä seurattiin läpi yläasteen (high school graduation). Osallistumisprosentti oli 81 % (2 609 iältään 8–15-vuotiasta). Lapset täyttivät joka vuosi kyselylomakkeen ja elleivät täyttäneet, heitä haastateltiin. Astmaoireet ja -diagnoosi, tupakansavualtistus ja tupakointi selvitettiin.

Säännöllinen tupakointi yli 7 savuketta vuorokaudessa liittyi merkittävästi lisääntyneeseen astmariskiin (RR 3,1; 95 % luottamusväli 1,5–6,2) samoin kuin yli 300 savukkeen tupakoiminen vuodessa (RR 3,9; 95 % luottamusväli 1,7–8,5). Astmariski (astman ilmaantuminen seuranta-aikana) oli suurin lapsilla, jotka tupakoivat säännöllisesti ja joiden äiti oli raskauden aikana tupakoinut säännöllisesti (riskisuhde 8,8; 95 % luottamusväli 3,2–24).

Jos lapsi tupakoi säännöllisesti, mutta ei altistunut sikiöaikana tai lapsuudessa äidin tupakoinnille, RR oli 1,6 (0,6–4,3), mutta mikäli äiti oli tupakoinut raskauden aikana, RR oli 9,9 (2,3–42,5). Mikäli altistumista oli ollut sekä sikiökautena että lapsuudessa, RR oli 6,9 (1,9–25,3).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«Larsson L. Incidence of asthma in Swedish teenager...»1: Astman ilmaantumisen riski oli suurentunut erityisesti tupakoivilla naisilla.

«Annesi-Maesano I, Oryszczyn MP, Raherison C ym. In...»2: Erot ovat pieniä mutta passiivinen tupakointi huomioiden merkitseviä. Materiaali iso ja ISAAC-kysely hyvin validoitu.

«Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of materna...»4: Useissa kohorttitutkimuksissa on osoitettu lapsuus- ja nuoruusiän tupakoinnin liittyvän kohonneeseen astmariskiin. Riskin suuruuden arviointi on kuitenkin epävarmaa.

US Black Womens`s health study «Coogan PF, Castro-Webb N, Yu J ym. Active and pass...»5 oli prospektiivinen astman insidenssiä mittaava kyselytutkimus, joka alkoi 1995 jatkuen vuoteen 2011. Tutkimukseen rekrytoitiin tuolloin 59 000 iältään 21–69-vuotiasta afroamerikkalaista naista. Lääkärin toteama astma, passiivinen (0–10 ja 11–20 vuoden iässä kotona ja 21–30 ja 31–40 vuoden iässä työpaikalla) ja aktiivinen tupakointi (tupakoinnin aloitusikä, savukkeiden määrä, askivuosien määrä, tupakoinnin kesto vuosina) selvitettiin.

Säännöllinen tupakointi lisäsi astman riskiä, HR 1,43 (95 % luottamusväli 1,15–1,77). Jos tupakointi oli alkanut < 18 vuoden iässä, HR oli 1,59 (95 % luottamusväli 1,27–2,00) ja insidenssi lisääntyi askivuosien lisääntyessä. Jos askivuosia oli < 10, HR oli 1,26 (95 % luottamusväli 0,96–1,66), 10–19 askivuoden jälkeen HR oli 1,63 (95 % luottamusväli 1,21–2,20) ja ≥ 20 askivuoden jälkeen HR oli 2,34 (95 % luottamusväli 1,76–3,10).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Larsson L. Incidence of asthma in Swedish teenagers: relation to sex and smoking habits. Thorax 1995;50:260-4 «PMID: 7660339»PubMed
  2. Annesi-Maesano I, Oryszczyn MP, Raherison C ym. Increased prevalence of asthma and allied diseases among active adolescent tobacco smokers after controlling for passive smoking exposure. A cause for concern? Clin Exp Allergy 2004;34:1017-23 «PMID: 15248844»PubMed
  3. Genuneit J, Weinmayr G, Radon K ym. Smoking and the incidence of asthma during adolescence: results of a large cohort study in Germany. Thorax 2006;61:572-8 «PMID: 16537668»PubMed
  4. Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of maternal smoking during pregnancy and environmental tobacco smoke on asthma and wheezing in children. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:429-36 «PMID: 11179118»PubMed
  5. Coogan PF, Castro-Webb N, Yu J ym. Active and passive smoking and the incidence of asthma in the Black Women's Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2015;191:168-76 «PMID: 25387276»PubMed