Julkaisuvuodet 1966–10/2003 kattavaan meta-analyysiin «Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical no...»1 otettiin mukaan 13 tutkimusta, joissa verrattiin paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehoa nivelrikkokivun hoidossa lumelääkkeeseen tai suun kautta annosteltuun tulehduskipulääkkeeseen. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä 1 983 potilasta. Tutkimukset olivat satunnaistettuja ja kaksoissokkoutettuja. Lähteinä olivat Medline, Embase, CINAHL, Scientific Citation Index ja Cochrane Library.
Mukaanotetuissa tutkimuksissa potilailla oli kliinisesti tai radiologisesti diagnosoitu polvi-, käsi- tai lonkkanivelrikko. Paikallisesti iholle annosteltavana tulehduskipulääkkeenä tutkimuksissa käytettiin salisylaattia (4 tutkimusta), diklofenaakkia (5 tutkimusta), eltenaakkia (2 tutkimusta), ibuprofeenia (1 tutkimus) tai piroksikaamia (1 tutkimus).
Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet eivät aiheuttaneet lumelääkettä enempää haittavaikutuksia. Meta-analyysissä huomioitiin kaikkien raportoitujen haittavaikutusten lukumäärä, haittavaikutusten vuoksi tutkimuksen keskeyttäneiden lukumäärä, ruoansulatuskanavan haitat, keskushermostohaitat ja paikalliset haitat.
Yhdysvalloissa vuosina 10/2004–8/2005 tehdyssä kaksoissokkoutetussa kokeessa «Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomi...»2 492 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa potilasta (ikä 35–92 vuotta) satunnaistettiin ryhmiin diklofenaakkigeeli (n = 254) tai lumelääke (n = 238). Tutkimukseen otetuilla potilailla oli kivulias yli kuusi kuukautta aikaisemmin diagnosoitu polven nivelrikko. Sisäänottokriteereinä olivat radiologisesti Kellgren–Lawrence-luokkiin 1–3 kuuluva nivelrikko, liikekipu ≥ 50 mm (VAS-janalla 0–100 mm) ja WOMAC-kipu ≥ 9 (0–20). Poissuljettuja olivat liikekipu ≥ 20 mm tai aiemmin diagnosoitu nivelrikkokipu toisessa polvessa, todennäköinen sekundaarinivelrikko ja löydökset, jotka viittasivat nivelreumaan, muihin tulehduksellisiin nivelsairauksiin tai fibromyalgiaan. Lääkegeeliä laitettiin polven seudulle 4 kertaa päivässä 12 viikon ajan. 82 % diklofenaakkiryhmästä ja 75 % lumeryhmästä jatkoi tutkimuksen loppuun asti.
Paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet aiheuttivat paikallisia reaktioita (ihon tulehdusta, kuivuutta, näppyjä tai kutinaa) lumelääkevalmistetta useammin: paikallisesti käytettävä diklofenaakki 5.1 %, lumelääke 2.5 %. Ruoansulatuskanavan haittoja raportoi diklofenaakkiryhmän potilaista 5.9 % ja lumelääkeryhmän potilaista 5.0 %.
Kommentit
«Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical no...»1: Paikallisesti annosteltavien tulehduskipulääkkeiden haitat eivät eroa lumevalmisteesta. Mukana ei ollut yli kuukauden kestäneitä tutkimuksia. Harvinaisempien haittojen suhteen tarvitaan suurempia potilasmääriä ja pidempikestoisia tutkimuksia.
«Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomi...»2: Diklofenaakkigeeli aiheuttaa lieviä paikallisia ihoreaktioita. Haittavaikutusten vuoksi 5.1 % potilaista diklofenaakkiryhmästä ja 3.8 % lumelääkeryhmästä keskeytti tutkimuksen. Tutkimuksessa ei ilmoitettu p-arvoja ryhmien välisen eron tilastollisen merkittävyyden arvioimiseksi.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: