Takaisin

Fysioterapia hengitysjärjestelmän toimintojen häiriöihin MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
Juhani Ruutiainen
5.2.2019

Näytön aste: C

Hengityselimistön harjoittelu hengitystä vastustavien laitteiden avulla saattaa lisätä MS-kuntoutujien hengityslihasten voimaa sisäänhengityksessä.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Rietberg MB, Veerbeek JM, Gosselink R ym. Respirat...»1 selvitettiin hengityslihasharjoitusten vaikutusta hengityslihasten toimintaan ja keuhkojen toimintaan MS-taudissa. Kirjallisuushaut kohdistettiin 3.2.2017 saakka. Katsaukseen valittiin 6 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Niistä 2 käsitteli sisäänhengitysharjoituksia, 3 uloshengitysharjoituksia painetta vastaan ja 1 säännöllisiä hengitysharjoituksia. Menetelmällisesti tutkimusten taso oli heikko. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä, sokkoutuksessa ja raportoinnissa. Analyysissä oli mukana 195 MS-tautia sairastavaa.Tutkittujen haitta-aste vaihteli suuresti (EDSS 3,0–8,0). Keskeyttäjiä oli 18 (noin 10 %). Haittavaikutuksia ei todettu.

Meta-analyysi tehtiin 5 tutkimuksesta (N = 137), joissa tehtiin hengitysharjoituksia painetta vastaan, kontrollina ei-harjoittelu. 2 tutkimuksessa sisäänhengitysharjoituksissa maksimaalinen sisäänhengityspaine (MIP) (keskiero 6,50 cmH2O, 95 % luottamusväli 7,39–20,38, p = 0,36, I2 = 0 %) ja maksimaalinen uloshengityspaine (MEP) (keskiero -8,22 cmH2O, 95 % luottamusväli -26,20–9,77, p = 0,37, I2 = 0 %) eivät muuttuneet. Sen sijaan viitearvoitettu maksimaalinen sisäänhengityspaine parantui (keskiero 20,92 cmH2O, 95 % luottamusväli 6,03–35,81, p = 0,006, I2 = 18 %). Maksimaalinen uloshengityspaine ei muuttunut (keskiero 5,86 cmH2O, 95 % luottamusväli -10,63–22,35, p = 0,49, I2 = 55 %). Elämänlaatumuutoksia ei tutkimuksissa arvioitu. 3 tutkimuksessa uloshengitysharjoituksissa maksimaalinen sisäänhengityspaine (MIP) (keskiero 3,54 cmH2O, 95 % luottamusväli -5,04–12,12, p = 0,42, I2 = 41 %) ja maksimaalinen uloshengityspaine (MEP) (keskiero 8,33 cmH2O, 95 % luottamusväli 0,93–17,59, p = 0,18, I2 = 42 %) eivät muuttuneet. 1 tutkimus arvioi elämänlaatua, jossa ei tapahtunut muutosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein. Menetelmällisesti alkuperäistutkimusten taso oli heikko. Useimmissa muuttujissa eroa harjoittelun ja harjoittelemattomuuden välillä ei ollut.

Kirjallisuutta

  1. Rietberg MB, Veerbeek JM, Gosselink R ym. Respiratory muscle training for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2017;12:CD009424 «PMID: 29267988»PubMed