Takaisin

Lakosamidi paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen
27.2.2020

Näytön aste: A

Lakosamidi vähentää lisälääkkeenä lumelääkkeeseen verrattuna paikallisalkuisia epilepsiakohtauksia.

Monikansallisessa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Ben-Menachem E, Biton V, Jatuzis D ym. Efficacy an...»1421 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 97) 200 mg/vrk (n = 107), 400 mg/vrk (n = 108) tai 600 mg/vrk (n = 106) lakosamidia. Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja he käyttivät 1 tai 2 epilepsialääkettä.

Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 6 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 12 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 10 %, lakosamidia 200 mg/vrk saaneiden ryhmässä 26 %, 400 mg/vrk saaneiden ryhmässä 39 % (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä, p = 0,0023) ja 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä 40 % (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä, p = 0,0084). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 21,2 %:lla lumeryhmässä, 38,1 %:lla ryhmässä lakosamidia 200 mg/vrk, 49,4 %:lla ryhmässä 400 mg/vrk (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä, p = 0,0002) ja ryhmässä 600 mg/vrk 49,2 % (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä, p = 0,0004).

Tutkimuksen keskeytti haittatapahtumien takia 5 potilasta lumeryhmässä, 16 potilasta ryhmässä lakosamidia 200 mg/vrk, 20 potilasta ryhmässä 400 mg/vrk, ja 32 potilasta ryhmässä 600 mg/vrk. Tavallisimmat lakosamidiannokseen liittyvät haitat olivat heitehuimaus, pahoinvointi, heikotus, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt ja silmävärve.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Monikansallisessa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Halász P, Kälviäinen R, Mazurkiewicz-Beldzinska M ...»2485 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 163) tai lakosamidia annoksella 200 mg/vrk (n = 163) tai 400 mg/vrk (n = 159). Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja heillä oli ennestään käytössä 1–3 epilepsialääkettä. Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 4 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 12 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 20,5 %, lakosamidiannoksella 200 mg/vrk 35,3 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p = 0,02) ja annoksella 400 mg/vrk 36,4 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p = 0,03). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 25,8 % %:lla lumeryhmässä ja 40,5 %:lla lakosamidia 400 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p = 0,01). Lakosamidia 200 mg/vrk saaneiden ryhmä ei eronnut tilastollisesti merkittävästi lumeryhmästä (p = 0,19). Tutkimuksen keskeytti haittatapahtumien takia 4,9 % potilasta lumeryhmässä, 6,1 % potilasta ryhmässä lakosamidia 200 mg/vrk ja 15,1 % ryhmässä 400 mg/vrk. Tavallisimmat lakosamidin haitat olivat heitehuimaus, kaksoiskuvat, pahoinvointi ja heikotus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Monikansallisessa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Chung S, Sperling MR, Biton V ym. Lacosamide as ad...»3405 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 104) tai lakosamidia annoksella 400 mg/vrk (n = 204) tai 600 mg/vrk (n = 97). Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja heillä oli ennestään käytössä 1–3 epilepsialääkettä. Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 6 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 12 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 20,8 %, lakosamidiannoksella 400 mg/vrk 37,3 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p = 0,008) ja annoksella 600 mg/vrk 37,8 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p = 0,006). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 18,3 % %:lla lumeryhmässä, 38,3 %:lla lakosamidia 400 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p < 0,01) ja 41,2 % lakosamidia 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeryhmään p < 0,01). Ylläpitovaiheen ajan kohtauksettomia potilaita oli ryhmässä 400 mg/vrk 2,5 % ja ryhmässä 600 mg/vrk 8,1 %. Lumeryhmässä ei ollut lainkaan kohtauksettomia potilaita. Tutkimuksen keskeytti haittatapahtumien takia 5 % potilasta lumeryhmässä, 18 % potilasta lakosamidia 400 mg/vrk saaneiden ryhmässä ja 27 % 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä. Tavallisimmat lakosamidin haitat olivat heitehuimaus, kaksoiskuvat, pahoinvointi ja näön sumeneminen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimusten kesto oli lyhyt (12 viikkoa), joten lakosamidin tehosta ja siedettävyydestä pitkäaikaishoidossa ei ole kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Lisälääkkeenä, erityisesti yhdessä Na-kanavan salpaajien kanssa, lakosamidin keskushermostohaitat johtavat melko usein lääkehoidon keskeyttämiseen.

Kirjallisuutta

  1. Ben-Menachem E, Biton V, Jatuzis D ym. Efficacy and safety of oral lacosamide as adjunctive therapy in adults with partial-onset seizures. Epilepsia 2007;48:1308-17 «PMID: 17635557»PubMed
  2. Halász P, Kälviäinen R, Mazurkiewicz-Beldzinska M ym. Adjunctive lacosamide for partial-onset seizures: Efficacy and safety results from a randomized controlled trial. Epilepsia 2009;50:443-53 «PMID: 19183227»PubMed
  3. Chung S, Sperling MR, Biton V ym. Lacosamide as adjunctive therapy for partial-onset seizures: a randomized controlled trial. Epilepsia 2010;51:958-67 «PMID: 20132285»PubMed