Zhangin ym. vuonna 2015 julkaistuun meta-analyysiin «Zhang L, Chen Z, Diao Y ym. Associations of fluid ...»1 otettiin mukaan kaikki vuosina 2008–2014 julkaistut kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimukset nestelastin vaikutuksesta akuuttia munuaisvauriota sairastavien aikuispotilaiden kuolleisuuteen tai munuaiskorvaushoidon kestoon. Aluksi löydettiin 820 mahdollista tutkimusta Pubmedista, EMBASEsta, Cochrane-tietokannasta, Google Scholarista ja SinoMedista (kiinalainen tietokanta). Meta-analyysista suljettiin pois dublikaattijulkaisut ja julkaisut, joissa ei ollut relevanttia dataa tai akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita. Lopulta mukaan analyysiin otettiin 12 kohorttitutkimusta (5 Pohjois-Amerikasta, 3 Euroopasta, 2 Aasiasta ja 2 Oseaniasta), joissa oli yhteensä 5 095 potilasta. Näistä 4:ssä tutkittiin nestebalanssin yhteyttä akuutin munuaisvaurion korjaantumiseen. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa raportoitiin nestelastin vaikutus niiden päivien määrään, jotka potilas selvisi ilman munuaisten korvaushoitoa. Tässä raportoitiin, että nestelasti vähensi niiden päivien määrää, jotka potilas selvisi hengissä ja ilman munuaisten korvaushoitoa.
Nestelastin vaikutuksesta munuaisten toiminnan palautumiseen analyysissa ei saatu selvää näyttöä, joskin havaittiin trendi huonompaan munuaisten toiminnan palautumiseen nestelastissa olevien potilaiden kohdalla. Vain yksi tutkimuksista raportoi riskisuhteen, ja tässä tutkimuksessa nestelastilla ei havaittu yhteyttä munuaisten toiminnan palautumiseen (OR 0,66, 95 % luottamusväli 0,37–1,15).
Berthelsenin ym. Tanskassa vuosina 2012–2013 tekemässä retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Berthelsen RE, Perner A, Jensen AK ym. Fluid accum...»2 selvitettiin 5 %:n ja 10 %:n nestelastin vaikutusta 28 vuorokauden kuolleisuuteen ja munuaisten toiminnan palautumiseen 863:lla tehohoitopotilaalla, joilla oli KDIGO-luokkia 1–3 vastaava akuutti munuaisvaurio. Munuaisten toiminnan palautumisen kriteerinä pidettiin KDIGO-suosituksen mukaisesti 5 peräkkäistä päivää, jotka potilas selvisi ilman munuaiskorvaushoitoa ja joiden aikana kreatiniiniarvo oli < 150 % arvioidusta lähtötilanteen kreatiniiniarvosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että nestelasti lisäsi kuolleisuutta ja vähensi munuaisten toipumista tilastollisesti merkitsevästi. HR munuaisten toipumiselle verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut nestelastia, oli sekä 5 %:n että 10 %:n nestelastin ryhmässä 0,97 (95 % luottamusvälit 0,95–0,99 (5 %:n ryhmä) ja 0,94–0,99 (10 %:n ryhmä), p < 0,01 molemmille ryhmille.
Kommentti:Satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia, joiden tulokset voidaan yleistää kohdeväestöön, ei löytynyt. Löydetyssä meta-analyysissa tulokset olivat munuaisten toiminnan korjaantumisen osalta epävarmoja meta-analyysiin mukaan otettujen tutkimusten vähäisyyden ja heterogeenisyyden vuoksi. Lisäksi löytyi yksi uudempi kohorttitutkimus, jossa nestelasti vähensi munuaisten toiminnan korjaantumisen todennäköisyyttä.