Takaisin

Nestetasapainon vaikutus munuaisten korvaushoitojen tarpeeseen akuuttia munuaisvauriota sairastavilla aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Annika Laukkanen
3.11.2020

Näytön aste: C

Nestelasti saattaa pidentää munuaisten korvaushoitojen tarvetta.

Zhangin ym. vuonna 2015 julkaistuun meta-analyysiin «Zhang L, Chen Z, Diao Y ym. Associations of fluid ...»1 otettiin mukaan kaikki vuosina 2008–2014 julkaistut kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimukset nestelastin vaikutuksesta akuuttia munuaisvauriota sairastavien aikuispotilaiden kuolleisuuteen tai munuaiskorvaushoidon kestoon. Aluksi löydettiin 820 mahdollista tutkimusta Pubmedista, EMBASEsta, Cochrane-tietokannasta, Google Scholarista ja SinoMedista (kiinalainen tietokanta). Meta-analyysista suljettiin pois dublikaattijulkaisut ja julkaisut, joissa ei ollut relevanttia dataa tai akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita. Lopulta mukaan analyysiin otettiin 12 kohorttitutkimusta (5 Pohjois-Amerikasta, 3 Euroopasta, 2 Aasiasta ja 2 Oseaniasta), joissa oli yhteensä 5 095 potilasta. Näistä 4:ssä tutkittiin nestebalanssin yhteyttä akuutin munuaisvaurion korjaantumiseen. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa raportoitiin nestelastin vaikutus niiden päivien määrään, jotka potilas selvisi ilman munuaisten korvaushoitoa. Tässä raportoitiin, että nestelasti vähensi niiden päivien määrää, jotka potilas selvisi hengissä ja ilman munuaisten korvaushoitoa.

Nestelastin vaikutuksesta munuaisten toiminnan palautumiseen analyysissa ei saatu selvää näyttöä, joskin havaittiin trendi huonompaan munuaisten toiminnan palautumiseen nestelastissa olevien potilaiden kohdalla. Vain yksi tutkimuksista raportoi riskisuhteen, ja tässä tutkimuksessa nestelastilla ei havaittu yhteyttä munuaisten toiminnan palautumiseen (OR 0,66, 95 % luottamusväli 0,37–1,15).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Berthelsenin ym. Tanskassa vuosina 2012–2013 tekemässä retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Berthelsen RE, Perner A, Jensen AK ym. Fluid accum...»2 selvitettiin 5 %:n ja 10 %:n nestelastin vaikutusta 28 vuorokauden kuolleisuuteen ja munuaisten toiminnan palautumiseen 863:lla tehohoitopotilaalla, joilla oli KDIGO-luokkia 1–3 vastaava akuutti munuaisvaurio. Munuaisten toiminnan palautumisen kriteerinä pidettiin KDIGO-suosituksen mukaisesti 5 peräkkäistä päivää, jotka potilas selvisi ilman munuaiskorvaushoitoa ja joiden aikana kreatiniiniarvo oli < 150 % arvioidusta lähtötilanteen kreatiniiniarvosta.

Tutkimuksessa havaittiin, että nestelasti lisäsi kuolleisuutta ja vähensi munuaisten toipumista tilastollisesti merkitsevästi. HR munuaisten toipumiselle verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut nestelastia, oli sekä 5 %:n että 10 %:n nestelastin ryhmässä 0,97 (95 % luottamusvälit 0,95–0,99 (5 %:n ryhmä) ja 0,94–0,99 (10 %:n ryhmä), p < 0,01 molemmille ryhmille.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Yleistettävyys: hyvä
  • Kommentti:Tässä tutkimuksessa raportoitiin myös, että nestelastia kehittäneet potilaat olivat vakavammin sairaita (korkeampi KDIGO-luokka, korkeammat SAPS II -pisteet, suurempi RRT-hoitojen ja ventilaattorihoidon tarve) kuin potilaat, joille ei kehittynyt nestelastia, mikä aiheutti harhaa tutkimukseen.

Kommentti:Satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia, joiden tulokset voidaan yleistää kohdeväestöön, ei löytynyt. Löydetyssä meta-analyysissa tulokset olivat munuaisten toiminnan korjaantumisen osalta epävarmoja meta-analyysiin mukaan otettujen tutkimusten vähäisyyden ja heterogeenisyyden vuoksi. Lisäksi löytyi yksi uudempi kohorttitutkimus, jossa nestelasti vähensi munuaisten toiminnan korjaantumisen todennäköisyyttä.

Kirjallisuutta

  1. Zhang L, Chen Z, Diao Y ym. Associations of fluid overload with mortality and kidney recovery in patients with acute kidney injury: A systematic review and meta-analysis. J Crit Care 2015;30:860.e7-13 «PMID: 25979272»PubMed
  2. Berthelsen RE, Perner A, Jensen AK ym. Fluid accumulation during acute kidney injury in the intensive care unit. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62:780-790 «PMID: 29512107»PubMed