Euroopan ja Amerikan lasten gastroenterologyhdistysten asettaman työryhmän tekemä katsaus ja ohjeistus «Vandenplas Y, Rudolph CD, Di Lorenzo C ym. Pediatr...»1lasten gastroesofageaalisen taudin oireista, diagnostiikasta ja hoidosta. Katsaus sisältää 555 kirjallisuusviitettä ja päivittää aiemmat ohjeistukset perustuen kirjallisuushakuun maaliskuusta 1999 lokakuuhun 2008. Mahan sisällön käänteisvirtaus, oksentelu, ärtyisyys ja syömisvaikeudet ovat epäspesifisiä oireita, joiden taustalla voi olla monia syitä. Terveistä 3–4 kuukauden ikäisistä imeväisistä noin joka toisella oli mahan sisällön käänteisvirtausta vähintään kerran päivässä.
Lehmänmaitoallergiassa oksentelu vähenee huomattavasti kahden viikon kuluessa lehmänmaidon eliminoinnin jälkeen ja oirekuva uusii altistuksessa. Jos oireilu on voimakasta, kokeilua hydrolysoidulla korvikkeella (erittäin voimakasoireisilla myös aminohappopohjainen valmiste) voidaan jatkaa neljään viikkoon asti, mutta jos oireilu edelleen jatkuu, tulee palata tavanomaiseen ruokavalioon. Toisin kuin lehmänmaitoallergisilla lapsilla gastroesofageaalista refluksitautia sairastavilla muuten terveillä imeväisillä dieettimuutokset eivät vaikuta oirekuvaan.
Kommentti: On huomattava, että ei ole osoitusta, että gastroesofageaalisessa taudissa välttämisruokavaliosta olisi hyötyä eikä ole osoitusta, että uusien ruoka-aineiden aloittamista tulisi välttää. Jos oireena on itkuisuus ja levottomuus, tulee taustalta etsiä muita syitä kuin ruoka-allergiaa, kuten katsauksessa todetaan. Ruokatorven pH-mittauksen kliinistä soveltuvuutta lasten refluksiin liittyvien oireiden diagnostiikassa ei ole validoitu, ja tutkimus on harvoin tarpeen, jos lapsen kasvu ja kehitys on iänmukaista. Impedanssimittaus (tai impedanssi- ja pH-mittauksen yhdistelmä) on hyödyllinen, jos se yhdistetään samanaikaisesti videoituun unipolygrafiaan, jotta voidaan arvioida refluksin ja oireiden yhteyttä, mutta yksittäisenä tutkimuksena sen kliinistä merkitystä ei ole osoitettu.
Suomalainen prospektiivinen tutkimus «Merras-Salmio L, Pelkonen AS, Kolho KL ym. Cow's m...»2 selvitti kaksoissokkoaltistuksella suolisto-oireisen maitoallergian oirekuvaa. Tutkimukseen osallistui 57 lasta, joiden vanhemmat olivat kokeneet, että korvikkeelle siirtyminen oli auttanut oireiluun. Maitoallergia todettiin 32 %:lla (n = 18), ainoa merkittävä havaittu oire oli löysät ulosteet. Altistusnegatiivisilla oli lumeelle huomattavan paljon raportoituja reaktioita: 46 %.
Tutkijat päätyivät siihen, että suolisto-oireiden taustalta löytyy maitoallergia vain harvoin, ja oireilun taustalta pitää jatkotutkimuksissa etsiä muita syitä kuin ruoka-allergiaa.
Tutkimuksessa «Borrelli O, Mancini V, Thapar N ym. Cow's milk cha...»3 tehtiin ruokatorven pH- ja impedanssimittaus 17 lapselle (mediaani-ikä 14 kuukautta), joilla oli avoimessa altistuksessa todettu maitoallergia mutta joilla eliminaatiodieetillä (vähintää 2 kuukautta aminohappopohjainen valmiste) oli gastroesofageaaliseen refluksitautiin viittaavia oireita. Kahden vuorokauden seuranta-aikana heikosti happamia refluksipiikkejä (pH 4–7) oli maitoaltistuksen aikana enemmän kuin aminohappopohjaisen valmisteen käytön aikana (43 episodia verrattuna 16), mutta refluksipiikkien kokonaismäärässä ja refluksin kokonaiskestossa tai happamien ja alkalisten refluksien kokonaismäärässä ei ollut merkitsevää eroa. Neljä potilasta käytti tutkimuksen aikana happosalpaukseen protonipumpun estäjää. Kolmella potilaalla oli tutkimuksen aikana regurgitaatiota tai oksentelua, ja heillä suurin osa oireista liittyi heikosti happamiin refluksipiikkeihin.
Tutkijat esittävät, että mahalaukun hidastunut tyhjeneminen voisi olla oireiden taustalla.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti: Tutkijat toteavat itsekin, että heikkoutena oli se, että gastroesofageaalisen refluksitaudin epäily perustui kyselylomakkeeseen eikä ketään lapsista tähystetty. Tutkijat eivät raportoineet, miten maitoallergia oli oireillut diagnoosivaiheessa.