Takaisin

Perusvoiteet atooppisen ekseeman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Janne Liimatainen, Sanna Poikonen ja Raija Sipilä
30.5.2023

Näytön aste: B

Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman oireita.

Vuonna 2021 julkaistiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, jossa selvitettiin perusvoiteiden tehokkuutta lasten atooppisen ekseeman hoidossa «Kritsanaviparkporn C, Sangaphunchai P, Treesiricho...»1. Katsaukseen hyväksyttiin 6 tutkimusta yhteensä 3 590 tutkimuksesta.

Tutkimuspotilaiden ikä oli < 15 vuotta. Potilaiden atooppinen ekseema oli tutkimuksen käynnistyshetkellä oireeton ja he käyttivät päivittäin perusvoidetta. Kontrollipotilaat eivät käyttäneet perusvoidetta lainkaan. Lääkevoiteiden (kortikosteroidivoiteet, kalsineuriinin estäjät), antihistamiinien ja antibioottien käyttö oli sallittua, jos molemmat ryhmät käyttivät niitä samalla tavoin. Näissä 6 tutkimuksessa oli yhteensä 436 interventiopotilasta ja 312 kontrollipotilasta. Valtaosa tutkimuksista oli eurooppalaisia monikeskustutkimuksia ja avoimia tutkimuksia.

Atooppisen ekseeman vaikeusaste vaihteli lievästä vaikeaan (SCORAD 5–70), ja lapset olivat iältään 1 kuukauden – 12 vuoden ikäisiä. Seuranta-aika tutkimuksissa oli 1–6 kuukautta. Katsauksen tulosmuuttujana arvioitiin sitä ihottumatonta aikaa, joka perusvoiteiden käytöllä saatiin aikaan. Toisena tulosmuuttujana arvioitiin kuukausittaisen ekseeman uudelleenilmaantumisen riskiä, ekseeman oireita ja elämänlaatua. Katsauksessa todettiin, että säännöllinen perusvoiteiden käyttö pidensi ekseeman uudelleenilmaantumista kahdella viikolla (luottamusväli 0,5–26,99 päivää) verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet perusvoidetta lainkaan. Lisäksi perusvoiteita päivittäin käyttäneillä ihottumaton jakso 3–6 kuukauden ajan oli 2,7 kertaa todennäköisempi (luottamusväli 1,18–6,09) kuin lapsilla, jotka eivät käyttäneet perusvoidetta. Perusvoiteiden käyttö helpotti subjektiivisesti ihon kutinaa ja paransi nukkumista, mutta lääkärin toteamaan ihon kuivuuteen tai punoitukseen niillä ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsaus «van Zuuren EJ, Fedorowicz Z, Christensen R ym. Emo...»2 sisälsi 77 tutkimusta, joissa oli yhteensä 6 603 potilasta, joilla oli pääasiassa lievä tai kohtalainen ekseema. Potilaiden keski-ikä oli 18,6 vuotta (4 kuukautta – 84 vuotta). Useimmat tutkimukset kestivät 2–6 viikkoa ja muutamat 6 kuukautta. 77 tutkimuksesta 36:ssa oli suuri harhan riski ja 34 tutkimuksessa epäselvä riski.

6/77 tutkimuksessa arvioitiin perusvoiteen käyttöä verrattuna käyttämättömyyteen. Perusvoidetta käyttävien SCORAD-arvo (Scoring atopic dermatitis) oli tutkimuksen lopulla pienempi kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet perusvoidetta (RR -2,42; 95 % luottamusväli -4,55 – -0,28; 3 tutkimusta, n = 276). Perusvoiteita käytettäessä ilmaantui vähemmän ekseemalehahduksia (RR 0,40; 95 % luottamusväli 0,23–0,70; 2 tutkimusta, n = 87; NNTB (number needed to treat to benefit) = 3; 95 % luottamusväli 2–5), ihottumaton aika pidentyi (mediaani 180 vs. 30 päivää) ja paikalliskortikoideja tarvittiin vähemmän 6–8 viikon aikana (keskiero, MD -9,30 g; 95 % luottamusväli -15,3 – -3,27; 2 tutkimusta, n = 222).

Neljässä tutkimuksessa tarkasteltiin ureaa sisältävää perusvoidetta verrattuna vehikkeliin (samaa perusvoidetta, joka on voidepohjana tutkittavassa voiteessa), lumevoiteeseen (lumevoide on perusvoide, jonka voidepohja on erilainen kuin tutkittava voidepohja ja joka ei sisällä tutkittavaa aktiivista aineosaa esim. ureaa tai glyserolia) tai perusvoiteen käyttämättömyyteen. Ureaa sisältävää perusvoidetta verrattiin lumevoiteeseen kahdessa tutkimuksessa. Tulokset olivat ristiriitaiset. Toisessa tutkimuksessa ureaa käyttävien ihottuma parani lumevoiteeseen verrattuna (RR 1,28; 95 % luottamusväli 1,06–1,53; 1 tutkimus, n = 129; NNTB = 5; 95 % luottamusväli 3–18) ja toisessa tutkimuksessa eroa ryhmien välillä ei ollut (1 tutkimus, n = 38). Ureaa sisältävä perusvoide verrattuna vehikkeliin vähensi tutkijan arvioimaa ihon kuivuutta (RR 1,40; 95 % luottamusväli 1,14–1,71; 1 tutkimus, n = 128; NNTB = 4; 95 % luottamusväli 3–9) ja ihottuman lehahtelua (RR 0,47; 95 % luottamusväli 0,24–0,92; 1 tutkimus, n = 44; NNTB = 3; 95 % luottamusväli 2–11), mutta tämän ryhmän osallistujat ilmoittivat useammin haittavaikutuksista (RR 1,65; 95 % luottamusväli 1,16–2,34; 1 tutkimus, n = 129; NNTH = 4; 95 % luottamusväli 2–11).

Kolmessa tutkimuksessa arvioitiin glyserolia sisältävää perusvoidetta verrattuna vehikkeliin tai lumevoiteeseen. Glyserolia sisältävää perusvoidetta käyttävien ihottuma parani vehikkeliin tai lumevoiteeseen verrattuna (RR 1,22; 95 % luottamusväli 1,01–1,48; 1 tutkimus, n = 134; NNTB = 6; 95 % luottamusväli 3–60) ja tutkijan arvioima SCORAD parani. (MD -2,20, 95 % luottamusväli -3,44– -0,96; 1 tutkimus, n = 249). Haittavaikutuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Neljässä tutkimuksessa verrattiin glysyrretiinihappoa sisältävää perusvoidetta vehikkeliin. Perusvoidetta käyttävien ihottuma parani vehikkeliin verrattuna (RR 4,51; 95 % luottamusväli 2,19–9,29; 3 tutkimusta, n = 390; NNTB = 2; 95 % luottamusväli 1–2), kutina väheni (MD -2,65; 95 % luottamusväli -4,21 – -1,09; 4 tutkimusta, n = 396) ja EASI-arvo (Eczema Area and Severity Index) oli parempi (MD -4,0; 95 % luottamusväli -5,42 – -2,57; 4 tutkimusta, n = 426).

Neljässä tutkimuksessa tutkittiin kauraa sisältävää perusvoidetta verrattuna perusvoiteen käyttämättömyyteen tai vehikkeliin. Merkittävää eroa ryhmien välillä ei todettu potilaiden arvioiman ekseeman vaikeusasteen ja tutkijan arvioiman ekseeman osalta. Kauraryhmässä ekseeman pahenemisvaiheita oli vähemmän (RR 0,31; 95 % luottamusväli 0,12–0,77; 1 tutkimus, n = 43; NNTB = 2; 95 % luottamusväli 1–5) ja paikalliskortikosteroideja käytettiin vähemmän (MD -9,30 g; 95 % luottamusväli -15,3 – -3,27; 2 tutkimusta, n = 222), mutta haittavaikutuksia raportoitiin enemmän (OR 7,26; 95 % luottamusväli 1,76–29,92; 1 tutkimus, n = 173).

Tutkimusvoiteita verrattiin lumevoiteeseen, vehikkeliin tai perusvoiteen käyttämättömyyteen (14 tutkimusta). Perusvoiteiden käyttö vähensi ekseemaa (RR 2,46; 95 % luottamusväli 1,16–5,23; 5 tutkimusta, n = 572; NNTB = 2; 95 % luottamusväli 2–3) ja kutinaa (SMD -1,10; 95 % luottamusväli -1,83 – -0,38; 7 tutkimusta, n = 749) kontrolleihin verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2015 julkaistiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin perusvoiteiden tehokkuutta atooppisen ekseeman hoidossa «Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moi...»3. Perusvoiteiden rasvakomponentin tarkoitus on estää veden haihtumista ihosta. Voiteisiin voidaan lisätä vettä sitovia aineita eli humektantteja (esimerkiksi karbamidia eli ureaa, glyserolia tai propyleeniglykolia).

Katsaukseen hyväksyttiin 48 tutkimusta, joista 38 oli satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Tutkimuksista 32:ssa tutkittiin perusvoiteiden tehoa atooppiseen ekseemaan ja lopuissa ärsytyskäsiekseemaan tai ichthyosis vulgarikseen. Kaikkien tutkimusten n = 3 262 potilasta. Seuranta-aika vaihteli laajalti 90 minuutista 6 kuukauteen. Suurimmassa osassa tutkimuksista seuranta-aika oli 2–6 viikkoa. Tulosmuuttujina atooppisen ekseeman osalta tutkimuksissa olivat SCORAD-pisteet (SCORing Atopic Dermatitis) (14 tutkimusta), TEWL (transepidermal water loss) (16 tutkimusta) ja keratiinikerroksen hydraatio (17 tutkimusta). Lisäksi yksittäisissä tutkimuksissa arvioitiin muun muassa voiteen siedettävyyttä, ihon kuivuutta, ihottuman relapseja, kutinaa, kortikosteroidien käyttöä ja elämänlaatua. Osassa tutkimuksista potilaat käyttivät samanaikaisesti kortikosteroidivoiteita.

Karbamidin eli urean kliinisestä tehosta kirjallisuuskatsauksessa oli 8 tutkimusta (n = 764), glyserolista 12 tutkimusta (n = 749) ja propyleeniglykolista 4 tutkimusta (n = 150).

Karbamidi oli tutkimuksissa 4-, 5- tai 10-prosenttisena pitoisuutena perusvoiteissa. Kontrolliryhmät vaihtelivat eri tutkimuksissa siten, että karbamidia sisältävää perusvoidetta verrattiin voidepohjaan ilman karbamidia tai jotain muuta aktiivista vaikuttavaa ainetta sisältävään perusvoiteeseen (glyseroli). Osassa tutkimuksista vertailuryhmänä olivat potilaat, jotka eivät käyttäneet perusvoidetta ollenkaan. Lisäksi erilaisia karbamidipitoisuuksia vertailtiin keskenään.

Glyserolia sisältävää perusvoidetta oli tutkittu vertaamalla sitä perusvoidetta käyttämättömiin potilaisiin, voidepohjaan ilman glyserolia, toiseen perusvoiteeseen sekä karbamidia tai propyleeniglykolia sisältävään perusvoiteeseen.

Propyleeniglykolia sisältävää perusvoidetta oli verrattu perusvoidetta käyttämättömiin potilaisiin, toiseen voidepohjaan tai glyserolia sisältävään perusvoiteeseen.

Enemmistö näistä tutkimuksista osoitti, että perusvoiteilla oli positiivinen vaikutus kliinisiin oireisiin, SCORAD-arvoon, TEWL-arvoon ja keratiinikerroksen hydraatioon verrattaessa perusvoiteita käyttävien potilaiden ryhmää kontrolliryhmään, jossa perusvoidetta ei käytetty.

Tutkimuksissa, joissa verrattiin eri perusvoiteita toisiinsa, oli suuri harhan riski. Kuitenkin kahden RCT-tutkimuksen mukaan karbamidi oli kliinisesti glyserolia tehokkaampi ehkäisemään ihon kuivuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella perusvoiteiden kliininen teho atooppisessa ekseemassa on parhaiten osoitettu karbamidia sisältävillä voiteilla. Muiden aineosien, kuten laktaatin, keramidien, alumiinikloorihydraattin ja oliiviöljyn, tehokkuudesta ei ollut riittävää näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Suurin osa tutkimuksista vertaili perusvoidetta tilanteeseen, jossa perusvoidetta ei käytetty ollenkaan. Suoria vertailuja eri perusvoiteiden välillä on vähän. Perusvoiteita on vaikea vertailla keskenään ei-hoitoa-vertailujen pohjalta, koska niiden muu koostumus on hyvin vaihteleva (rasvapitoisuus, aktiivisten aineiden pitoisuus, muut aineosat).

Tutkimukset, joissa verrattiin eri perusvoiteita toisiinsa tai aktiivista ainetta perusvoidepohjaan, olivat vajavaisia. Useimmat tutkimukset olivat avoimia tai yksinkertaisesti sokkoutettuja, tutkittavien määrät olivat pieniä, joissakin tutkimuksissa pois jääneiden potilaiden määrät olivat suuria tai niitä ei ollut kerrottu. Näiden seikkojen vuoksi harhan riski tutkimuksissa on suuri.

Lisäksi vertailu oli tehty pääsääntöisesti ryhmien välillä seurannan lopussa ottamatta huomioon muutosta lähtötilanteesta seurannan loppuun. Mukaan otettujen tutkimusten seuranta-aika vaihteli laajasti 90 minuutista 6 kuukauteen. Meta-analyysiä ei voitu tehdä, koska tutkimukset poikkesivat liikaa toisistaan tutkimusasetelmien ja tulosmuuttujien osalta. Lopputulosmuuttujissa arvioitiin harvoin potilaan kokemia oireita tai hoidon vaikutusta elämänlaatuun. Tutkimuksista ei käynyt ilmi, millä terveydenhuollon tasolla tutkimus on tehty (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) tai minä vuodenaikana (talvi vs. kesä). Yksittäisten valmisteiden välisten erojen selvittämiseksi tarvitaan edelleen laajoja hyvin suunniteltuja tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Kritsanaviparkporn C, Sangaphunchai P, Treesirichod A. Efficacy of moisturizers in paediatric atopic dermatitis: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Indian J Dermatol Venereol Leprol 2021;88:22-31 «PMID: 34623061»PubMed.
  2. van Zuuren EJ, Fedorowicz Z, Christensen R ym. Emollients and moisturisers for eczema. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD012119 «PMID: 28166390»PubMed
  3. Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moisturizers in Atopic Dermatitis and Related Disorders: A Systematic Review. Am J Clin Dermatol 2015;16:341-59 «PMID: 26267423»PubMed