Takaisin

Uniapneakisko ja valtimoveren happikyllästeisyys

Näytönastekatsaukset
Riitta Pahkala
22.3.2017

Näytön aste: C

Apneakiskon käyttö saattaa parantaa valtimoveren happikyllästeisyyttä obstruktiivista uniapneaa sairastavilla aikuisilla.

Systemaattisessa katsauksessa «Serra-Torres S, Bellot-Arcís C, Montiel-Company JM...»1 arvioitiin 12 tutkimusta, joissa tutkittiin erilaisten alaleukaa eteenpäin tuovien apneakiskojen vaikutusta polysomnografiassa mitattuun valtimoveren happisaturaatiotasoon (SaO2). Valintakriteereinä mukaan otetuille artikkeleille olivat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit, satunnaistetut katsaukset, kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset. Tutkimuksista 11 oli prospektiivisia ja 1 tutkimus retrospektiivinen; 1 prospektiivisessa tutkimuksessa verrattiin 2 erilaisen kojeen vaikutusta. Yhteensä tutkimuksissa oli 1 337 potilasta. Potilaiden uniapnea oli keskivaikeaa – vaikeaa. Yhtä tutkimusta lukuun ottamatta potilaat olivat lievästi ylipainoisia keskimääräisen BMI:n vaihdellessa tutkimusten välillä 24,2–29,3 kg/m2. 4 tutkimuksessa mukana oli lämpömuovattavia, tehdasvalmisteisia kojeita, muutoin kojeet olivat yksilöllisesti valmistettuja. 2 tutkimuksessa apneakisko oli kiinteärakenteinen, muissa kiskoissa leuan eteenpäin tuonnin määrä oli säädettävissä.

Apneakiskohoidolla SaO2 parani hieman prosentuaalisen muutoksen ollessa 0–12 % lähtötilanteeseen nähden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksissa käytettyjen apneakiskojen rakenne ja ominaisuudet vaihtelivat. Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä erityisesti ylipainoisen aikuisväestön osalta.

Toisessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Zhu Y, Long H, Jian F ym. The effectiveness of ora...»2 oli mukana 8 tutkimusta, joissa arvioitiin apneakiskojen vaikuttavuutta polysomnografiassa mitattuun alhaisimpaan happisaturaatiotasoon (MinSaO2). Apnea- ja lumekojehoitojen osalta potilaat satunnaistettiin vaihtovuoroisuusperiaatteen mukaisesti, osassa tutkimuksia oli rinnakkaiset vertailuryhmät. Lähtökohtaisesti systemaattisessa katsauksessa oli 792 keski-ikäistä henkilöä, joiden uniapnea oli lievää – vaikeaa. Tutkimuksen kesto vaihteli 4 viikosta 6 kuukauteen.

Erot kisko suussa mitatuissa happisaturaatiotasoissa osoittautuivat alaryhmissä (tutkimusasetelma, uniapnean vaikeusaste) apnea- ja lumekojeita käyttävien kesken merkitseviksi. Myös meta-analyysin mukaan apneakiskot paransivat alhaisinta happisaturaatiotasoa kontrollikojeita enemmän; ero ryhmien välillä oli 3,08 (95 % luottamusväli 1,97–4,19). Yksittäisten tutkimusten tulokset kuitenkin vaihtelivat suuresti (I2 = 84 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kontrolliryhmän lumekojeet saattavat muuttaa alaleuan vertikaalista asentoa, millä voi olla vaikutusta ylähengitysteiden volyymiin. Myös tutkimuksessa käytetyt apneakiskot vaihtelivat ominaisuuksiltaan. Yksittäisten tutkimusten tulokset vaihtelivat suuresti, joten harhan riskiä voidaan pitää suurena.

Kirjallisuutta

  1. Serra-Torres S, Bellot-Arcís C, Montiel-Company JM ym. Effectiveness of mandibular advancement appliances in treating obstructive sleep apnea syndrome: A systematic review. Laryngoscope 2016;126:507-14 «PMID: 26228493»PubMed
  2. Zhu Y, Long H, Jian F ym. The effectiveness of oral appliances for obstructive sleep apnea syndrome: A meta-analysis. J Dent 2015;43:1394-402 «PMID: 26485532»PubMed