Takaisin

Kognitiivisten oireiden lääkehoito aivovamman jälkeen

Näytönastekatsaukset
Salla Koponen
29.12.2017

Näytön aste: C

Lääkehoito ei näytä vaikuttavan aivovamman jälkitilan kognitiivisiin oireisiin, joskin metyylifenidaatti saattaa parantaa tarkkaavaisuutta, mutta tutkimusnäyttö kognitiivisten oireiden lääkehoidosta on vähäistä.

Cochrane-katsauksessa «Dougall D, Poole N, Agrawal N. Pharmacotherapy for...»1 arvioitiin lääkehoidon vaikuttavuutta aivovamman jälkitilaan liittyvien kognitiivisten oireiden ja vireystilan laskun hoidossa. Katsaus käsitteli kroonisten oireiden lääkehoitoa eli vammautumisesta edellytettiin kuluneen vähintään 12 kuukautta. Katsauksen kirjallisuushaku ulottui joulukuuhun 2014. Meta-analyysin tekeminen ei ollut mahdollista tutkittavien pienen määrän ja tutkimusten heterogeenisuuden takia.

Cochrane-katsaukseen hyväksytyistä neljästä tutkimuksesta kaksi käsitteli kognitiivisten oireiden lääkehoitoa (ja kaksi muuta käsitteli vireystilan laskun lääkehoitoa). Tutkittavien kokonaismäärä oli 217. Rivastigmiinin (ad 6 mg/vrk) vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen arvioitiin monikeskustutkimuksessa (tutkittavien lukumäärä N=157) «Silver JM, Koumaras B, Chen M ym. Effects of rivas...»2]. Rivastigmiinilla havaittiin positiivinen vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen 12 viikon aikana yhdellä neuropsykologisella testillä (CANTAB RVIP), mutta ei muilla neuropsykologisilla testeillä. Cross-over-tutkimuksessa (N=60) atomoksetiinilla (80 mg/vrk) ei todettu vaikutusta tarkkaavaisuuteen, jota arvioitiin neuropsykologisilla testeillä kahden viikon hoitojakson jälkeen «Ripley DL, Morey CE, Gerber D ym. Atomoxetine for ...»3.

Cochrane-katsauksen laatijat totesivat, että tutkimustieto on riittämätöntä lääkehoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi aivovamman kroonisissa kognitiivisissa oireissa.

  • Tutkimuksen laatu: Tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä tutkimukset on tehty länsimaissa ja diagnostiikan ja tutkimusmenetelmien voidaan olettaa vastaavan suomalaisia käytäntöjä.

Huangin ym. meta-analyysissa «Huang CH, Huang CC, Sun CK ym. Methylphenidate on ...»4 tarkasteltiin metyylifenidaatin vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen aivovamman jälkeen. Meta-analyysiin sisältyi 10 RCT-tutkimusta, joista seitsemässä oli cross-over-asetelma. Yksikään näistä tutkimuksista ei ollut mukana edellä mainitussa Cochrane-katsauksessa, sillä siinä edellytettiin oireiden kroonisuutta eli vähintään vuotta vammautumisesta. Huangin ym. meta-analyysissa tutkittavien kokonaismäärä oli 183. Tutkimuksissa mitattiin tarkkaavaisuutta, muistia ja prosessointinopeutta neuropsykologisilla testeillä. Kirjallisuushaku ulottui 12/2014 asti.

Meta-analyysissa metyylifenidaatin todettiin parantavan tilastollisesti merkitsevästi vireystilaan liittyvää tarkkaavaisuutta (valikoiva tarkkaavaisuus, tarkkaavaisuuden ylläpito ja tarkkaavaisuuden jakaminen) (standardized mean difference 0,45, 95 % CI 0,10–0,79) ja erityisesti tarkkaavaisuuden ylläpitoa (standardized mean difference 0,66, 95 % CI 0,22–1,10). Metyylifenidaatilla ei todettu vaikutusta muistiin tai prosessointinopeuteen.

  • Tutkimuksen laatu: Tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä kymmenestä tutkimuksesta kahdeksan on tehty Yhdysvalloissa tai Australiassa ja diagnostiikan ja tutkimusmenetelmien voidaan olettaa vastaavan suomalaisia käytäntöjä.

Kommentti:

Yhdestäkään lääkeaineesta ei ole riittävää tutkimustietoa aivovamman jälkitilan kognitiivisten oireiden hoidossa. Tutkittavien lukumäärä on ollut yleensä pieni, lopputulosmuuttujan arviointimenetelmät ovat olleet heterogeenisiä ja usein vaikutusta toimintakykyyn ei ole arvioitu. Eniten mutta silti riittämättömästi tutkimusnäyttöä on metyylifenidaatista, jolla on todettu neuropsykologisilla testeillä arvioituna tarkkaavaisuutta parantavaa vaikutusta, mutta sillä ei ole todettu muistia ja prosessointinopeutta parantavaa vaikutusta.

Kirjallisuutta

  1. Dougall D, Poole N, Agrawal N. Pharmacotherapy for chronic cognitive impairment in traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009221 «PMID: 26624881»PubMed
  2. Silver JM, Koumaras B, Chen M ym. Effects of rivastigmine on cognitive function in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006;67:748-55 «PMID: 16966534»PubMed
  3. Ripley DL, Morey CE, Gerber D ym. Atomoxetine for attention deficits following traumatic brain injury: results from a randomized controlled trial. Brain Inj 2014;28:1514-22 «PMID: 25180876»PubMed
  4. Huang CH, Huang CC, Sun CK ym. Methylphenidate on Cognitive Improvement in Patients with Traumatic Brain Injury: A Meta-Analysis. Curr Neuropharmacol 2016;14:272-81 «PMID: 26951094»PubMed