Mirtatsapiinia on tutkittu sosiaalisten tilanteiden pelossa 2 pienehkössä lumekontrolloidussa tutkimuksessa.
Schutters ym. «Schutters SI, Van Megen HJ, Van Veen JF ym. Mirtaz...»1 tutkimuksen (n = 60, 12 viikkoa) mukaan oirevähenemä (LSAS total) ei eronnut mirtatsapiini- (30–45 mg/vrk) ja lumeryhmän välillä (-13,5 + 16,9 vs. -11,2 + 17,8) ja hoitoon vastanneiden potilaiden osuudet (CGI: paljon tai hyvin paljon parantunut) olivat samat (4 potilasta, 13 %) kummassakin ryhmässä. Paino nousi mirtatsapiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä (2,8 kg SD = 2,7 vs. -0,5 kg SD = 1,5, p < 0,001).
Toisessa mirtatsapiini–lumevertailussa (30 mg/vrk, 10 viikkoa) «Muehlbacher M, Nickel MK, Nickel C ym. Mirtazapine...»2 hoidettiin 66 sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivää naista. Oirereduktion erotus (LSAS) mirtatsapiini vs. lumeryhmissä oli tilastollisesti merkitsevä: -20,2; 95 % luottamusväli -27,5 – -4,1, p < 0,001. Potilaita, joiden paino nousi, raportoitiin olleen 7/33 mirtatsapiiniryhmässä ja 2/33 lumeryhmässä.
Cochrane-katsauksessa «Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacoth...»3 lumekontrolloidusta tutkimuksesta «Schutters SI, Van Megen HJ, Van Veen JF ym. Mirtaz...»1 laskettu riski olla responderi (CGI-I: 1 tai 2) oli mirtatsapiini vs. lumeryhmässä seuraava: RR = 1,00; 95 % luottamusväli 0,28–3,63, (1 tutkimus, n = 60).