Katsausartikkeliin «Markowitz JC, Lipsitz J, Milrod BL. Critical revie...»1 haettiin 6 avointa ja 5 kontrolloitua artikkelia tietokannoista Pubmed ja Googe Scholar interpersonaalisesta psykoterapiasta (IPT) ja ahdistuneisuushäiröistä. Tutkimuksia löytyi häiriöistä sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, osalla agorafobia ja posttraumaattinen stressihäiriö, joista viimeisintä ei käsitellä tässä näytönastekatsauksessa. IPT oli vaikuttavampaa kuin odotuslista, samaa tasoa kuin psykodynaaminen psykoterapia ja ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttytymisterapia, KBT, mutta vähemmän vaikuttavaa kuin yksilöllinen KBT. Interventio oli modifioitu tai modifioimaton depression hoidossa käytetty IPT, kesto10–16 viikkoa, 2 tutkimuksessa vuoden kohdalla booster-sessio. Sosiaalisten tilanteiden pelossa oli mukana avoin tutkimus (N = 9) ja RCT-tutkimus (N = 70), molemmat 14 viikkoa kestävinä, 80 hoitoresistentin sosiaalisen fobian potilaan ryhmämuotoinen 10 viikon RCT-tutkimus ja 106 potilaan IPT 16 kertaa ja 1 booster-sessio vs. KBT vs. odotuslistatutkimus. Paniikkihäiriöstä oli mukana yksi avoin 14 viikon (N = 14) ja yksi 12 viikon RCT-tutkimus (N = 91). Tulosmuuttujat sosiaalisten tilanteiden pelossa Clinical global impression CGI, Liebowitzin asteikko sosiaalisten tilanteiden pelolle LSAS, anxiety disorders interview schedule ADIS, Social phobia and anxiety inventory SPAI, kliininen vaste, hoidossa pysyminen (attrition) ja paniikkihäiriössä panic disorders severity scacle PDSS, CGI, paniikkikohtausten tiheys ja käyttäytyminen (behavioral test) ja hoidossa pysyminen. IPT:n tutkimuksista laskettu efektikoko vaihteli paniikkihäiriön, joissa valtaosassa (N = 98) mukana agorafobia, ja sosiaalisten tilanteiden pelossa välillä 0,5–1,8.