Takaisin

Hyväksymis- ja omistautumisterapia ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala
7.1.2019

Näytön aste: C

Hyväksymis- ja omistautumisterapia saattaa lievittää oireita sosiaalisten tilanteiden pelossa, yleistyneessä ahdistuneisyyshäiriössä ja paniikkihäiriössä, jossa on mukana agorafobia.

Systemaattiseen narratiiviseen katsausartikkeliin «Swain J, Hancock K, Hainsworth C ym. Acceptance an...»1 haettiin RCT:n lisäksi avoimia tutkimuksia: myös potilassarjat, hyväksymis-omistautumisterapian (HOT) käytöstä ahdistuneisuushäiriöiden tai oireiden hoidossa, mitattu toipumista tai paranemista tai tuloksen pysyvyyttä psykometrisesti laadukkaalla menetelmänä ja englanninkielinen artikkeli. Haetut tietokannat olivat Psychinfo, PsycArticles, Psycextra, Medline ja Proquest sekä väitöskirjatietokanta. Tutkimuksia haettiin DSM-IV-ahdistuneisuushäiriöistä sekä koe- ja puhuminen julkisesti jännitysoireista (test anxiety, public speaking anxiety). Potilasmäärä vaihteli yksittäisissä tutkimuksissa välillä1–128. 2 tutkimuksessa annettiin itse luettavaa materiaalia, muuten interventiona oli psykoterapia. Terapian kesto vaihteli 1 kerrasta (2 tutkimusta, toinen 15 minuuttia toinen 2 tuntia) 6–21 kerran yksilö- ja 3–21 kerran ryhmäterapiaan. 30 tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää, 4 tutkiuksessa se oli odotuslista, 2:ssa ei hoitoa, 1:ssä psykoedukaatio ja 1:ssä tavanomainen hoito. Päätulosmuuttujat vaihtelivat kliinisestä toipumisesta mittareiden käyttöön ja vertailuryhmät vaihtelivat, eikä tutkimuksia yhdistetty tilastomenetelmin.

38 artikkelia 323:sta täytti sisäänottokriteerit lokakuuhun 2012 tehdyssä haussa. 2 tutkimuksista koski lapsia ja 1 ikääntyneitä. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa koski 6, paniikkihäiriötä 2 ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä 5 tutkimusta. Tutkimusten laatu oli arvioitu POMRF-luokituksen mukaan. Mittareina muun muassa Anxiety Disorders Interview Schedule -haastattelu, Penn State Worry Questionnaire ja Beckin ahdistusoirekysely olivat yleisimmät ja käytössä 29 %, 24 % ja18 % tutkimuksista. Monissa oli useita mittareita, ja tutkimusten metodologinen laatu vaihteli. Laadukkaimmissa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tutkimuksissa efektikoko (ES) kliiniselle toipumiselle oli välillä 2,97–6,06. Paniikkihäiriö/agorafobiatutkimuksissa ES 0,46–0,73 ja sosiaalisen fobian tutkimuksissa ES välillä 0,56–3,86.

Tutkijoiden mukaan HOT lievittää ahdistuneisuusoireita näissä häiriöissä, mutta lisää tutkimuksia tarvitaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Alkuperäistutkimusten laatu vaihteli. Mukana oli yksilö- ja ryhmäterapioita sekä self-help-kirjoitusinterventioita. Kesto vaihteli 1 kerrasta ylöspäin.

Iranilaisessa RCT-tutkimuksessa «Zargar F, Farid AA, Atef-Vahid MK ym. Comparing th...»2 35 iältään 18–60-vuotiasta naista, joilla ei 6 edeltävään kuukauteen ollut psykoterapiaa yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, SCID-haastateltiin. Satunnaistamisvaiheessa oli mukana 22, 12 sai kerran HOT-intervention 90 minuutin sessioina ja kontrolliryhmä ohjattua rentoutusharjoittelua. Seurantamittareina action and acceptance questionnaire, value living questionnaire ja SF-12 health survey. Molemmista ryhmistä keskeytti 2.

Ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa 12 viikon jälkeen (elämänlaadun p suurempi kuin 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Swain J, Hancock K, Hainsworth C ym. Acceptance and commitment therapy in the treatment of anxiety: a systematic review. Clin Psychol Rev 2013;33:965-78 «PMID: 23999201»PubMed
  2. Zargar F, Farid AA, Atef-Vahid MK ym. Comparing the effectiveness of acceptance-based behavior therapy and applied relaxation on acceptance of internal experiences, engagement in valued actions and quality of life in generalized anxiety disorder. J Res Med Sci 2013;18:118-22 «PMID: 23914213»PubMed