Takaisin

Antimuskariinien/antikolinergien hyödyt eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa

Näytönastekatsaukset
Hanna Ronkainen
7.11.2018

Näytön aste: B

Antimuskariinit/antikolinergit alfasalpaajahoitoon yhdistettynä vähentävät hieman virtsaoireita eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvussa.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Wang X, Wang X, Li S ym. Comparative effectiveness...»1 verrattiin eri lääkehoitojen tehokkuutta alavirtsatieoireista kärsivillä/eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavilla miehillä. Analyysiin hyväksyttiin kaikkiaan 66 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joissa vertailtiin yhteensä 7 eri lääkehoitoa tai lääkehoitojen yhdistelmää yhteensä 29 384 potilaalla. Keskimääräinen hoitoaika oli 13,3 viikkoa (vaihteluväli 4–24 viikkoa).

Alfasalpaajan ja antimuskariinin yhdistelmä vähensi IPSS-pisteitä hieman enemmän kuin pelkkä alfasalpaaja lumeeseen verrattuna: IPSS-pisteiden lasku oli keskimäärin yhdistelmähoidossa 2,47 (95 % luottamusväli 1,83–3,18, p < 0,01) ja alfasalpaajamonoterapiassa 2,01 pistettä (95 % luottamusväli 1,57–2,44, p < 0,01). Antimuskariinimonoterapia ei laskenut IPSS-pisteitä lumeeseen verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Kim HJ, Sun HY, Choi H ym. Efficacy and Safety of ...»2 selvitettiin alfasalpaajan ja antikolinergin yhdistelmän hyötyjä ja turvallisuutta alavirtsatieoireista kärsivillä eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavilla potilailla. Analyysiin hyväksyttiin 16 tutkimusta, joissa oli yhteensä 3 548 potilasta.

Antikolinergin ja alfasalpaajan yhdistelmä vähensi varastoimisvaiheen IPSS-pisteitä 0,28 pistettä (95 % luottamusväli -0,40–0,17, p = 0,077) enemmän kuin pelkkä alfasalpaaja. Niillä potilailla, joilla varastoimisvaiheen oireet olivat vallitsevia, varastoimisvaiheen IPSS-pisteiden lasku oli keskimäärin parempi (-0,37 pistettä, 95 % luottamusväli -0,51 – -0,23) kuin muilla potilailla (-0,14, 95 % luottamusväli -0,25 – -0,02). IPSS-pisteet vähenivät yhdistelmähoidolla keskimäärin 0,03 pistettä enemmän kuin pelkällä alfasalpaajalla (95 % luottamusväli -0,14 – 0,08, , p = 0,002). Elämänlaatu oli parempi yhdistelmähoidon ryhmässä kuin pelkkää alfasalpaajaa saaneilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Füllhase C, Chapple C, Cornu JN ym. Systematic rev...»3 tutkittiin alfasalpaajan ja antimuskariinin yhdistelmän tehoa ja turvallisuutta miesten ei-neurogeenisten virtsaoireiden hoidossa. Kuusi katsaukseen hyväksytyistä 8 tutkimuksesta oli add-on-tutkimuksia, joissa antimuskariini lisättiin käytössä olevaan alfasalpaajahoitoon. Kaikissa tutkimuksissa jäännösvirtsamäärä oli rajattu alle 200 ml ja virtsan huippuvirtaama (Qmax) yli 5 ml/s. Kaikki tutkimukset kestivät korkeintaan 12 viikkoa.

Kaikissa add-on-tutkimuksissa yhdistelmähoito laski IPSS-pisteitä ja vähensi erityisesti varastoimisvaiheen oireita (kysymykset 2, 4 ja 7) pelkkään alfasalpaajahoitoon verrattuna. Kun alfasalpaajahoitoon lisättiin oksybutiniini, 3 IPSS-pisteen lasku todettiin 74,4 % potilaista, lumeen lisäyksellä 65 % potilaista. Lumeeseen verrattuna antimuskariinin lisääminen ei yleensä vaikuttanut elämänlaatuun. Antimuskariinin lisääminen alfasalpaajahoitoon vähensi merkittävästi virtsaamiskertoja/vrk (-23,5 % vs. -14,3 %) ja virtsapakkoepisodeja/vrk (-2,9 vs. -1,8).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «MacDonald R, Brasure M, Dahm P ym. Efficacy of new...»4 arvioitiin antikolinergimonoterapian sekä antikolinergin ja alfasalpaajan yhdistelmän tehoa eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun liittyvien alavirtsatieoireiden hoidossa. Tutkimuksista oli yleensä suljettu pois sellaiset miehet, joiden jäännösvirtsamäärä oli yli 200 ml. Pelkän tolterodiinin (4 mg/vrk) tai solifenasiinin (3, 6 tai 9 mg/vrk) ei todettu olevan lumetta tehokkaampia vähentämään alavirtsatieoireita IPSS-kokonaispisteiden perusteella. Kolmessa tutkimuksessa, joiden kesto oli 12 viikkoa ja joissa oli yhteensä 1 857 potilasta, verrattiin solifenasiinin (3, 6 tai 9 mg/vrk) ja tamsulosiinin (0,4 mg/vrk) yhdistelmää lumelääkkeeseen miehillä, joilla oli eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta johtuvia alavirtsatieoireita ja yliaktiivinen virtsarakko. Solifenasiini 6 mg/vrk vähensi tamsulosiiniin yhdistettynä lumetta enemmän alavirtsatieoireita: yhdistelmähoidossa IPSS-pisteet laskivat keskimäärin 7,2 pistettä ja lumeryhmässä 5,7 pistettä (painotettu keskimääräinen ero -1,5 pistettä, 95 % luottamusväli -1,8 – -1,2). Elämänlaadussa ei ollut eroa ryhmien välillä.

Kaksikymmentäneljä viikkoa kestäneessä, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Cai JL, Zhou Z, Yang Y ym. Efficacy and Safety of ...»5 tutkittiin tolterodiinin (4 mg/vrk), tamsulosiinin (0,2 mg/vrk) ja niiden yhdistelmän tehoa lumeeseen verrattuna eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Kussakin 4 hoitoryhmässä oli 38 potilasta (n = 152).

Yhdistelmähoidossa IPSS-pisteet paranivat 3, 12 ja 24 viikon hoidon jälkeen -7,15, -12,20 ja -14,66 pistettä ja lumeryhmässä -3,51, -5,78 ja -7,23 pistettä. IPSS-pisteiden paraneminen oli suurempaa yhdistelmähoidossa kuin tolterodiinimonoterapiassa 12 viikon (p = 0,025) ja 24 viikon (p < 0,001) kohdalla tai tamsulosiinimonoterapiassa 24 viikon (p < 0,001) kohdalla.

Varastoimisvaiheen IPSS-pisteet paranivat kaikissa 4 ryhmässä. Varastoimisvaiheen IPSS-pisteiden lasku oli yhdistelmähoidossa -3,56, -5,63 ja -6,66 pistettä 3, 12 ja 24 viikon kohdalla, tolterodiiniryhmässä -2,85, -4,48 ja -4,37 pistettä ja lumeryhmässä -1,52, -1,21 ja -2,43. Lumeeseen verrattuna varastoimisvaiheen IPSS-pisteet laskivat tilastollisesti merkitsevästi sekä tolterodiini- että yhdistelmähoidon ryhmissä 12 ja 24 viikon kohdalla (p < 0,001).

Virtsaamisvaiheen IPSS-pisteiden paraneminen oli 3, 12 ja 24 viikon kohdalla lumetta saaneilla -1,52, -3,03 ja -2,97 pistettä, yhdistelmähoitoa saaneilla -2,88, -5,10 ja -6,48 pistettä, tamsulosiinia saaneilla -3,54, -4,88 ja -5,16 pistettä ja tolterodiinia saaneilla -0,64, -1,83 ja -1,45 pistettä. Lumeeseen verrattuna sekä yhdistelmähoitoa että tamsulosiinia saaneilla ero virtsaamisoireissa oli tilastollisesti merkittävä.

Keskimääräinen elämänlaatupisteiden paraneminen oli yhdistelmähoidossa 24 hoitoviikon jälkeen -3,21 ja lumeryhmässä -1,60 pistettä (p < 0,001). Tolterodiinimonoterapia ei ollut lumetta tehokkaampi alavirtsatieoireiden vähentämisessä IPSS-pisteiden, virtsaamisvaiheen IPSS-pisteiden, elämänlaadun tai virtsanhuippuvirtaaman perusteella arvioituna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Hao N, Tian Y, Liu W ym. Antimuscarinics and a-blo...»6 arvioitiin antimuskariinin ja alfasalpaajan yhdistelmän sekä alfasalpaajamonoterapian kliinistä tehoa ja turvallisuutta alavirtsatieoireiden hoidossa. Tutkimukseen hyväksyttiin 18 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joissa puolet potilaista (n = 2 106, 51,57 %) sai yhdistelmähoitoa ja puolet (n = 1 978, 48,43 %) alfasalpaajamonoterapiaa.

Varastoimisoireita mittaavat IPSS-pisteet olivat yhdistelmähoitoa saaneille keskimäärin 1,51 pistettä alhaisemmat (95 % luottamusväli -2,10 – -0,91, p < 0,0001) kuin monoterapiassa. Yhdistelmähoidossa virtsaamiskertoja/vrk ja virtsapakkokertoja/vrk oli keskimäärin noin 1 vähemmän kuin monoterapiassa: keskimääräinen ero oli virtsaamiskerroissa -1,14 (95 % luottamusväli -1,84 – -0,45, p = 0,00) ja virtsapakkokerroissa -0,99 (95 % luottamusväli -1,46– -0,51, p < 0,0001). Virtsaamisvaiheen IPSS-pisteissä tai kokonais-IPSS-pisteissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Elämänlaatuero oli tilastollisesti merkitsevä ryhmien välillä (keskimääräinen ero -0,53 pistettä, 95 % luottamusväli -0,89 – -0,17, p = 0,004).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kliininen merkitsevyys on osassa tutkimuksista vähäinen. Ristiriitaisia tuloksia.

Kirjallisuutta

  1. Wang X, Wang X, Li S ym. Comparative effectiveness of oral drug therapies for lower urinary tract symptoms due to benign prostatic hyperplasia: a systematic review and network meta-analysis. PLoS One 2014;9:e107593 «PMID: 25216271»PubMed
  2. Kim HJ, Sun HY, Choi H ym. Efficacy and Safety of Initial Combination Treatment of an Alpha Blocker with an Anticholinergic Medication in Benign Prostatic Hyperplasia Patients with Lower Urinary Tract Symptoms: Updated Meta-Analysis. PLoS One 2017;12:e0169248 «PMID: 28072862»PubMed
  3. Füllhase C, Chapple C, Cornu JN ym. Systematic review of combination drug therapy for non-neurogenic male lower urinary tract symptoms. Eur Urol 2013;64:228-43 «PMID: 23375241»PubMed
  4. MacDonald R, Brasure M, Dahm P ym. Efficacy of newer medications for lower urinary tract symptoms attributed to benign prostatic hyperplasia: a systematic review. Aging Male 2018;:1-11 «PMID: 29394114»PubMed
  5. Cai JL, Zhou Z, Yang Y ym. Efficacy and Safety of Medium-to-long-term Use of Tolterodine Extended Release with or without Tamsulosin in Patients with Benign Prostate Hyperplasia and Larger Prostate Size: A Double-blind, Placebo-controlled, Randomized Clinical Trial. Chin Med J (Engl) 2016;129:2899-2906 «PMID: 27958220»PubMed
  6. Hao N, Tian Y, Liu W ym. Antimuscarinics and a-blockers or a-blockers monotherapy on lower urinary tract symptoms--a meta-analysis. Urology 2014;83:556-62 «PMID: 24361007»PubMed