Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu
Lataa PDF- Keskeinen sanoma
- Tavoitteet ja kohderyhmä
- Lihavuuden ja lihomisen määritelmä ja diagnostiikka
- Lihavuuden taustatekijät, yleisyys ja ennuste
- Lihavuuden riskitekijät
- Lihavuuteen liittyvät sairaudet ja niiden riskitekijät
- Lihavuuden ehkäisy
- Lasten lihavuuden hoito
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
Lihavuus (lapset)
Käypä hoito
1.8.2005
SUOSITUS ON PÄIVITETTÄVÄNÄ
Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
- Tiivistelmä suomeksi «Lihavuus (lapset)»1 ja englanniksi «Obesity (children)»2
- Potilaalle suomeksi «Lihavuus lapsilla»3 ja ruotsiksi «Fetma hos barn»4
- Verkkokurssi «http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=41986&p_sivu=59692»1
Keskeinen sanoma
- Alle 18-vuotiaiden lihavuus on viime vuosikymmenien kuluessa yleistynyt niin Suomessa kuin muissakin teollisuusmaissa.
- Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Murrosiästä lähtien lihavuuteen liittyy metabolisen oireyhtymän vaara.
- Lihomisen ehkäisyyn tähtäävät toimet tulee aloittaa jo neuvolaiässä, ja niihin on kiinnitettävä huomiota koko lapsuuden ja nuoruuden ajan.
- Lihomisen ehkäisy ja lihavan lapsen hoito perustuvat elämäntapamuutosten tukemiseen. Perhekeskeinen hoito voi olla yksilö- tai ryhmähoitoa.
- Jotta hoito olisi tuloksekasta, lapsen ja hänen lähiympäristönsä – yleensä perheen – on sitouduttava siihen.
Tavoitteet ja kohderyhmä
- Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lasten lihavuutta sekä edistää lihavuuden hoitoa ja siten vähentää lapsuusiän lihavuutta ja siihen liittyviä ongelmia.
- Suosituksen kohderyhmänä ovat lihavia lapsia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä neuvoloiden, kouluterveydenhuollon, päivähoidon sekä opetus- ja liikuntatoimen työntekijät, jotka ovat avainasemassa lihomisen ehkäisyssä.
Lihavuuden ja lihomisen määritelmä ja diagnostiikka
- Lihavuudella tarkoitetaan kehon rasvakudoksen liian suurta määrää «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1, «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2.
- Lihavuuden määritelmä ja luokittelu ovat sopimuksenvaraisia.
- Lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden diagnoosi perustuu Suomessa pituuden ja painon mittaamiseen sekä pituuteen suhteutetun painon (pituuspainon) määrittämiseen. Pituuspainolla tarkoitetaan painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon.
- Ylipainon ja lihavuuden raja-arvot on määritetty käyttäen suomalaisten lasten painoindeksijakaumia lähtökohtana iänmukaiset 90. ja 98. persentiilin käyrät (taulukko «Kliiniseen käyttöön soveltuvat lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden kriteerit. »1).
- Ylipaino on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on 10 – 20 % ja kouluikäisen 20 – 40 %.
- Lihavuus on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on yli 20 % ja kouluikäisen yli 40 %.
- On tärkeää havaita nousu lapsen painokäyrässä. Nousu ylipainon rajan ylittäneillä ennakoi lihavuutta.
- Yli 10 %:n nousu painokäyrässä 5 cm:n pituuskasvun aikana viittaa lihomiseen.
- Kansainvälinen tapa määrittää lapsuusiän lihavuutta on laskea painoindeksi (body mass index, BMI). BMI muuttuu kasvun myötä ja on erilainen tytöillä ja pojilla «Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 »3, «Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S ym. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:716-»4. Tämän vuoksi ulkomaisessa kirjallisuudessa käytetty kasvuiän lihavuuden määritelmä perustuu BMI:n persentiileihin.
- Brittiläisen hoitosuosituksen mukaan hoitoa vaativa lihavuus tarkoittaa 98. persentiilin BMI:n ylittävää painoa, joka suomalaisessa kasvukäyrästössä vastaa 20 – 40 %:n pituuspainon ylitystä.
- Yhdysvaltojen sydänyhdistyksen (AHA) tuore kannanotto määrittää ylipainoisiksi lapset ja nuoret, joiden BMI on vähintään 95. persentiilin, ja ylipainovaarassa oleviksi ne, joiden BMI on 85. ja 95. persentiilin välissä «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.
- Suomalaisten lasten BMI-käyrät (ks. «»2 ja «»3), jotka pohjautuvat tavallisten kasvukäyrien tapaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa kerättyihin kasvutietoihin, ovat käyttökelpoisia tehtäessä kansainvälisiä vertailuja lasten lihavuuden yleisyydestä ja lisääntymisestä. Tavalliset kasvukäyrät soveltuvat meille tutumpina paremmin kliiniseen käyttöön.
- BMI:tä käytetään Suomessa pituuskasvunsa päättäneiden nuorten lihavuuden diagnostiikassa samoin kuin aikuisilla.
- Vaikka BMI ja pituuspaino eivät mittaa suoraan kehon rasvakudoksen määrää «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2, ne ovat kyllin luotettavia lihavuuden arvioimiseen kliinisessä työssä.
- Lasten ja nuorten vyötärönympärysmitan kehittymisestä on julkaistu yhdysvaltalainen viitekäyrästö «Fernández JR, Redden DT, Pietrobelli A ym. Waist circumference percentiles in nationally representative samples of African-American, European-American, and Mexican-American children and adolescents. J»5, mutta sen sovellettavuus suomalaisiin lapsiin on kyseenalainen.
Erotusdiagnostiikka
- Erotusdiagnostiikassa oleellisia asioita ovat pituuskasvun tarkastelu suhteessa painon lisääntymiseen sekä lapsen yleistilan tutkiminen «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1 (taulukko «Lihavan lapsen (pituuspaino alle kouluikäisellä yli 20 %, kouluikäisellä yli 40 %) tutkiminen perusterveydenhuollossa (mukailtu julkaisusta ). »2).
- Lihomiseen voi liittyä pituuskasvun kiihtyminen.
- Pituuskasvun jatkuva hidastuminen (muusta syystä kuin kasvun luonnollisen päättymisen johdosta) lihomisen yhteydessä viittaa endokriiniseen sairauteen ja on aihe lapsen lähettämiseen erikoissairaanhoidon yksikköön.
- Lihomisen tavallisin endokriininen syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka diagnosoidaan tai suljetaan pois seerumin tyreotropiinin (TSH) ja vapaan tyroksiinin (T4V) määrityksellä.
- Kortisolin liikaeritys hidastaa kasvua, mutta se on erittäin harvinainen häiriö lapsilla.
- Sairauden hoitoon liittyvä hyperkortisolismi lapsuusiän syövän, reuman tai harvemmin astman yhteydessä on huomioitava mahdollisena lihomisen aiheuttajana.
- Poikkeavat piirteet, esimerkiksi lyhytsormisuus ja lyhytkasvuisuus tai kehityksen viivästymä, saattavat olla merkki lihavuuteen liittyvästä oireyhtymästä «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1 ja antavat aiheen lapsen lähettämiseen erikoissairaanhoidon yksikköön.
- Pituuskasvun lievän kiihtymisen ohella lihavuuteen voi liittyä murrosiän varhaistuminen.
- Acanthosis nigricans, pääasiassa taipeiden alueilla esiintyvä harmaanruskea pigmentaatio, liittyy insuliiniresistenssiin.
- Lihaville lapsille, joilla todetaan acanthosis nigricans, suositellaan oraalista glukoosirasituskoetta.
- Jos lihavalla murrosikäisellä tytöllä esiintyy hirsutismia tai kuukautishäiriöitä, on syytä epäillä munasarjojen monirakkulatautia, ja potilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
| Alle 7-vuotiaat (pituuspaino %) | 7 v – pituuskasvun päättyminen (pituuspaino %) | |
|---|---|---|
| Ylipainoisuus | 10 – 20 | 20 – 40 |
| Lihavuus | yli 20 | yli 40 |
| Löydös | Toiminta |
|---|---|
| Vaikea lihavuus (pituuspaino yli 60 %) tai hyvin nopea lihominen | Harkitse erikoissairaanhoidon konsultaatiota huomioiden mahdollinen paikallinen hoitoketju |
| Hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosiän loppuvaihetta (terveillä lihominen kiihdyttää pituuskasvua) | Määritä tyreotropiinin ja vapaan tyroksiinin pitoisuudet sekä konsultoi erikoissairaanhoitoa |
| Vaikeimpiin kuuluva, varhain alkava lihavuus | Kyseessä voi olla yksittäinen geenimutaatio; konsultoi erikoissairaanhoitoa |
| Ahmimishäiriö | Selvitä psykiatrisen avun tai hoidon tarve |
| Unenaikaiset hengityshäiriöt (voimakas, lähes jokaöinen kuorsaus tai epäsäännöllinen hengitys kuorsatessa) | Konsultoi erikoissairaanhoitoa (unirekisteröinti) |
| Epäsäännölliset kuukautiset, vaikea akne tai hirsutismi murrosikäisellä tytöllä | Munasarjojen monirakkulatauti (PCO) mahdollinen; konsultoi erikoissairaanhoitoa |
Kohonnut verenpaine (neljä peräkkäistä kaksoismittausta)
| Konsultoi erikoissairaanhoitoa |
| Poikkeavia kasvojen tai kehon piirteitä tai henkisen kehityksen viive | Konsultoi erikoissairaanhoitoa (syndroomat) |
| Acanthosis nigricans | Viittaa insuliiniresistenssiin; konsultoi erikoissairaanhoitoa |
| Dyslipidemia | Seerumin kokonaiskolesteroliarvo yli 5.5 mmol/l tai LDL-kolesteroliarvo yli 4.0 mmol/l tai triglyseridipitoisuus yli 2.0 mmol/l ovat lisäaihe erikoissairaanhoidon konsultaatiolle |
| Poikkeavan suuri plasman glukoosin paastoarvo (tutkitaan vain vaikeasti lihavilta kouluikäisiltä, pituuspaino yli 60 %) | Konsultoi erikoissairaanhoitoa; paikallisen hoitoketjun mukaan oraalinen glukoosirasituskoe voidaan tehdä perusterveydenhuollossa |
| Toistuvasti viitealueen ylittävä ALAT-arvo (tutkitaan vain vaikeasti lihavilta, pituuspaino yli 60 %) | Konsultoi erikoissairaanhoitoa |
Lihavuuden taustatekijät, yleisyys ja ennuste
- Lihavuus aiheutuu energian saannin ja kulutuksen välisestä epätasapainosta «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.
- Yleisen käsityksen mukaan väestön lihomisen taustalla on elinympäristön muuttuminen, joka ilmenee esimerkiksi työ- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskokojen kasvuna ja ravitsemussuosituksista poikkeavien kulutustottumusten lisääntymisenä (ks. «Elintarviketeollisuuden kotimaan myyntilukuja»1).
- Alle 18-vuotiaiden lihavuus on yleistynyt viimeisten vuosikymmenien kuluessa «Reilly JJ, Wilson ML, Summerbell CD ym. Obesity: diagnosis, prevention, and treatment; evidence based answers to common questions. Arch Dis Child 2002;86:392-4 »6, «Bundred P, Kitchiner D, Buchan I. Prevalence of overweight and obese children between 1989 and 1998: population based series of cross sectional studies. BMJ 2001;322:326-8 »7, «Chinn S, Rona RJ. Prevalence and trends in overweight and obesity in three cross sectional studies of British Children, 1974-94. BMJ 2001;322:24-6 »8, «Reilly JJ, Dorosty AR. Epidemic of obesity in UK children. Lancet 1999;354:1874-5 »9, «Hughes JM, Li L, Chinn S ym. Trends in growth in England and Scotland, 1972 to 1994. Arch Dis Child 1997;76:182-9 »10, «Troiano RP, Flegal KM, Kuczmarski RJ ym. Overweight prevalence and trends for children and adolescents. The National Health and Nutrition Examination Surveys, 1963 to 1991. Arch Pediatr Adolesc Med 19»11, «Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A ym. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:544-52 »12.
- Laajan kyselytutkimuksen mukaan ylipainoisten (BMI yli 85. persentiilin kansainvälisellä käyrästöllä) osuus 12 – 18-vuotiaista pojista oli 15.3 – 19.0 % vuonna 1999 Suomessa. Samanikäisten tyttöjen ryhmässä osuus oli 9.0 – 12.6 %. Lihavia (BMI yli 95. persentiiliä kansainvälisellä käyrästöllä) pojista oli 2.4 – 3.0 % ja tytöistä 1.1 – 1.7 % «Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A ym. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:544-52 »12. Sekä ylipainoisten että lihavien osuus koko ikäryhmästä oli noin kaksinkertaistunut vuoden 1977 jälkeen.
- Lasten ja nuorten televisionkatselun ja lihavuuden välillä on ilmeisen heikko mutta merkitsevä korrelaatio «Lasten ja nuorten television katselun ja lihavuuden välillä on tilastollisesti merkitsevä mutta ilmeisen vähäinen korrelaatio.»C.
- Television hyvin runsas katsominen näyttää lisäävän lihomisen riskiä nuoruusiällä «Gortmaker SL, Must A, Sobol AM ym. Television viewing as a cause of increasing obesity among children in the United States, 1986-1990. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150:356-62 »13, «Kautiainen S, Koivusilta L, Lintonen T ym. Use of information and communication technology and prevalence of overweight and obesity among adolescents. Int J Obes (Lond) 2005;29:925-33 »14, ja runsas fyysisesti passiivinen ajankäyttö liittyy rasvakudoksen lisääntyneeseen määrään nuoruusiällä «Maffeis C, Zaffanello M, Schutz Y. Relationship between physical inactivity and adiposity in prepubertal boys. J Pediatr 1997;131:288-92 »15.
- Yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa on osoitettu television katselun vähentämisen hidastaneen painoindeksin suurenemista iän myötä «Robinson TN. Reducing children's television viewing to prevent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 1999;282:1561-7 »16.
- Lapsuusiän ylipainoisuus ennustaa aikuisiän lihavuuden riskiä «Lapsuus- ja nuoruusiässä todettu ylipainoisuus ja lihavuus ennustavat myöhempää ylipainoisuuden riskiä.»A.
- Suomalaisessa tutkimuksessa kuuden kuukauden iässä mitattu BMI ei ennustanut murrosiän lihavuutta, mutta seitsemän vuoden iässä todettu ylipaino (BMI ylimmässä kolmanneksessa) lisäsi 15-vuotiaana todettavan ylipainoisuuden riskin yli kolminkertaiseksi «Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S ym. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:716-»4.
- 14 vuoden iässä määritetty BMI ennustaa BMI:tä 31 vuoden iässä «Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 »3.
- Puolet lihavista lapsista ja valtaosa lihavista nuorista «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1 ovat lihavia myös aikuisena.
- Tyttöjen lapsuus- ja nuoruusiässä alkanut lihavuus saattaa jatkuessaan altistaa munasarjojen monirakkulataudille «Tyttöjen lapsuus- tai murrosiässä alkanut lihavuus saattaa jatkuessaan altistaa monirakkulaisten munasarjojen esiintymiselle.»C.
- Nuoruusiän lihavuus (BMI yli +3 SDS) liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuteen 40 vuoden seurannassa «Mossberg HO. 40-year follow-up of overweight children. Lancet 1989;2:491-3 »17.
- Jos lapsena lihava onnistuu laihduttamisessa niin, että hän ei ole lihava aikuisena, tämä näyttää suojaavan häntä metaboliselta oireyhtymältä «Vanhala M, Vanhala P, Kumpusalo E ym. Relation between obesity from childhood to adulthood and the metabolic syndrome: population based study. BMJ 1998;317:319 »18.
- Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys nuorilla on lisääntynyt useissa väestöissä «Kitagawa T, Owada M, Urakami T ym. Increased incidence of non-insulin dependent diabetes mellitus among Japanese schoolchildren correlates with an increased intake of animal protein and fat. Clin Pedi»19, «Pinhas-Hamiel O, Dolan LM, Zeitler PS. Diabetic ketoacidosis among obese African-American adolescents with NIDDM. Diabetes Care 1997;20:484-6 »20, «Scott CR, Smith JM, Cradock MM ym. Characteristics of youth-onset noninsulin-dependent diabetes mellitus and insulin-dependent diabetes mellitus at diagnosis. Pediatrics 1997;100:84-91 »21.
- Valtaosa tyypin 2 diabetesta sairastavista lapsista on lihavia.
- Suomessa tyypin 2 diabetesta on diagnosoitu murrosikäisillä vain harvoin «Saha MT, Keskinen P, Veijola R ym. Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Duodecim 2003;119:1419-23 »22.
Lihavuuden riskitekijät
- Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden merkittävä riskitekijä «Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden riskitekijä.»B.
- Äidin paino ennen raskautta ennustaa lapsen painoa ainakin 31 vuoden ikään saakka «Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 »3.
- Ylipainoisten vanhempien lapsilla on lisääntynyt ylipainoisuuden riski niin lapsuusiällä kuin aikuisuudessa «Lake JK, Power C, Cole TJ. Child to adult body mass index in the 1958 British birth cohort: associations with parental obesity. Arch Dis Child 1997;77:376-81 »23.
- Lihavien lasten vanhemmat ovat usein ylipainoisia tai lihavia «Danielzik S, Czerwinski-Mast M, Langnäse K ym. Parental overweight, socioeconomic status and high birth weight are the major determinants of overweight and obesity in 5-7 y-old children: baseline data»24.
- Eräisiin oireyhtymiin, kuten Downin ja Prader–Willin syndroomiin, liittyy huomattava lihomisen riski «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.
- Kuuluminen alhaiseen sosiaaliryhmään lisää lapsuus- ja aikuisiän lihavuuden riskiä «Eriksson J, Forsén T, Osmond C ym. Obesity from cradle to grave. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:722-7 »25, «Power C, Moynihan C. Social class and changes in weight-for-height between childhood and early adulthood. Int J Obes 1988;12:445-53 »26, «Hardy R, Wadsworth M, Kuh D. The influence of childhood weight and socioeconomic status on change in adult body mass index in a British national birth cohort. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:725»27, «Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P, Virtanen SM, Rimpelä M. Nuorten lihavuuteen ja koettuun painoon liittyvät tekijät. Duodecim 2002;118:921-9»28.
- Liikunnallisesti passiivisten vanhempien lapset liikkuvat myös keskimääräistä vähemmän ja lapsuusiän lihavuuden riski on heillä lisääntynyt «Fogelholm M, Nuutinen O, Pasanen M ym. Parent-child relationship of physical activity patterns and obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1999;23:1262-8 »29.
- Erityisesti jo leikki-iässä alkava painoindeksin kasvaminen näyttää lisäävän aikuisiän lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden vaaraa «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.
- Vähäinen nukkuminen on yhteydessä lasten lihavuuteen «von Kries R, Toschke AM, Wurmser H ym. Reduced risk for overweight and obesity in 5- and 6-y-old children by duration of sleep--a cross-sectional study. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:710-6 »30, «Sekine M, Yamagami T, Handa K ym. A dose-response relationship between short sleeping hours and childhood obesity: results of the Toyama Birth Cohort Study. Child Care Health Dev 2002;28:163-70 »31.
Lihavuuteen liittyvät sairaudet ja niiden riskitekijät
- Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys lapsilla ja nuorilla lisääntyy lihavuuden myötä. Kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista on todettavissa metabolinen oireyhtymä «Kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista on todettavissa lihavuuden lisäksi muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja niiden riski kasvaa lihavuuden vaikeutuessa.»A.
- Vaikka insuliiniresistenssi onkin lihavilla lapsilla ja nuorilla yleinen löydös, tutkimusten mukaan tyypin 2 diabetesta näyttää esiintyvän tässä ryhmässä vain 0 – 4 %:lla «»?.
- Lihavilla lapsilla esiintynee useammin obstruktiivisia hengitysteiden oireita kuin normaalipainoisilla «Lihavat lapset saattavat olla normaalipainoisia suuremmassa riskissä sairastua myöhemmin astmaan.»B, samoin unenaikaisia hengityshäiriöitä ja obstruktiivista uniapneaa «Lihavuudella ja obstruktiivisella unihäiriöllä on mahdollinen yhteys vasta koulu- tai nuoruusiässä, jos silloinkaan.»D.
- Lihavilla nuorilla näyttää esiintyvän suurentuneita ALAT-arvoja, jotka sopivat rasvamaksaan «Lihavilla nuorilla näyttää esiintyvän kohonneita ALAT-arvoja rasvamaksaan sopien.»C.
- Sappikivet lienevät harvinaisia lapsuusiän lihavuuden komplikaatioina «»?.
Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset tekijät
- Lihavien lasten terveyteen liittyvä elämänlaatu näyttää olevan heikompi kuin normaalipainoisten «»?.
- Lihavuuden hoito saattaa parantaa lasten terveyteen liittyvää elämänlaatua «»?.
- Lihavilla lapsilla ja nuorilla näyttää olevan heikompi itsetunto kuin heidän normaalipainoisilla ikätovereillaan «»?.
- Lapsilla ja nuorilla lihavuuteen saattaa lisäksi liittyä masennusta ja huono ruumiinkuva «Schwartz MB, Puhl R. Childhood obesity: a societal problem to solve. Obes Rev 2003;4:57-71 »32.
- Tutkimustulokset lihavuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä ovat kuitenkin ristiriitaisia «Bosch J, Stradmeijer M, Seidell J. Psychosocial characteristics of obese children/youngsters and their families: implications for preventive and curative interventions. Patient Educ Couns 2004;55:353-»33, «Shaw K, O'Rourke P, Del Mar C ym. Psychological interventions for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003818 »34: esimerkiksi lapsen ikä, sukupuoli ja lihavuuden aste voivat vaikuttaa eri tavalla ja näin vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
- Useimmat tutkijat katsovat, että lihavuuden ja psyykkisten ongelmien keskeinen välittäjä on lihavuuteen liittyvä voimakas sosiaalinen stigma, lihavan leima. Lihavuuden kokeminen vastenmieliseksi on myös lasten ja nuorten maailmassa voimakasta ja voimistumassa «Cramer P, Steinwert T. Thin is good, fat is bad: How early does it begin? J Appl Devel Psychol 1998;19:417-39»35, «Latner JD, Stunkard AJ. Getting worse: the stigmatization of obese children. Obes Res 2003;11:452-6 »36.
- Tämä ilmenee suorimmin kiusaamisena: nimittelynä ja ulkopuoliseksi jättämisenä.
- Ylipainoisten nuorten kokema kiusaaminen on tavallista «Neumark-Sztainer D, Story M, Faibisch L. Perceived stigmatization among overweight African-American and Caucasian adolescent girls. J Adolesc Health 1998;23:264-70 »37, «Janssen I, Craig WM, Boyce WF ym. Associations between overweight and obesity with bullying behaviors in school-aged children. Pediatrics 2004;113:1187-94 »38.
Lihavuuden hoidon mahdolliset haitat
- Lasten lihavuuden asianmukainen hoito on turvallista.
- Käyttäytymisterapeuttinen hoito ei näytä lisäävän syömishäiriöiden vaaraa «Lasten lihavuuden hoito käyttäytymisen muutosta edistävin menetelmin ei lisänne syömishäiriöiden tai ongelmallisen syömiskäyttäytymisen riskiä tai vaaraa.»B.
- Luotettavaa tietoa hoidon vaikutuksesta itsetuntoon ei ole.
Lihavuuden ehkäisy
- Lihomisen ehkäisyn tulee olla mieluummin terveys- kuin painokeskeistä.
- Koska lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmeninä yleistynyt, tulee ehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtyä usealla tasolla:
- Lapsen perheessä ja lähipiirissä tehtävien muutosten lisäksi tarvitaan valtion, kuntien, järjestöjen, teollisuuden, kaupan ja tiedotusvälineiden toimenpiteitä lasten terveyttä edistävän ja lihavuutta ehkäisevän ympäristön luomiseksi «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2.
- Kuntatason toimenpiteet tehdään pitkäjänteisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken (ks. taulukko «Lapsuusiän lihavuuden ehkäisyn kannalta keskeiset kuntatason toimijat (työryhmän mukaan). »3).
- Lihavuuden ehkäisyn vaikuttavuudesta on kuitenkin riittämättömästi tutkimukseen perustuvaa tietoa.
- Laajimmatkin ehkäisyinterventiot ovat rajoittuneet vain perheisiin, kouluihin ja terveydenhuoltoon «Müller MJ, Asbeck I, Mast M ym. Prevention of obesity--more than an intention. Concept and first results of the Kiel Obesity Prevention Study (KOPS). Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25 Suppl 1:S66-»39 sekä niiden lisäksi hallintoon «Toh CM, Cutter J, Chew SK. School based intervention has reduced obesity in Singapore. BMJ 2002;324:427 »40 tai tiedotusvälineisiin «Vartiainen E, Tossavainen K, Viri L ym. The North Karelia Youth Programs. Ann N Y Acad Sci 1991;623:332-49 »41.
- Ruokavalio- ja liikuntaohjauksen keinoin toteutettuja pitkäaikaistutkimuksia lihomisen ehkäisystä on vähän «Campbell K, Waters E, O'Meara S ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001871 »42.
- Lapsiin ja heidän vanhempiinsa kohdistettu ruokavalio-ohjaus saattaa ehkäistä lasten lihomista «Lapsille ja heidän vanhemmilleen annettu ruokavalio- ja elämäntapaneuvonta saattaa ehkäistä lasten lihomista.»C.
- Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytutkimuksessa vanhempiin kohdistettu ruokavalio-ohjaus vaikutti suotuisasti lasten ruokatottumuksiin «Tamir D, Feurstein A, Brunner S ym. Primary prevention of cardiovascular diseases in childhood: changes in serum total cholesterol, high density lipoprotein, and body mass index after 2 years of inter»43, «Räsänen M, Lehtinen JC, Niinikoski H ym. Dietary patterns and nutrient intakes of 7-year-old children taking part in an atherosclerosis prevention project in Finland. J Am Diet Assoc 2002;102:518-24 »44.
- Liikunnan lisääminen saattaa edistää lihavuuden ehkäisyä «Liikunnan lisääminen saattaa auttaa lasten lihavuuden ennaltaehkäisyssä.»C, mutta pelkkä ohjaus fyysiseen aktiivisuuden lisäämiseen ei riitä «Campbell K, Waters E, O'Meara S ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001871 »42.
- Televisionkatseluajan rajoittaminen saattaa ehkäistä lihomista «Robinson TN. Reducing children's television viewing to prevent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 1999;282:1561-7 »16.
- Fyysisellä aktiivisuudella lienee myönteinen annos-vasteyhteys sepelvaltimotaudin riskitekijöihin erityisesti pojilla «Fyysisen aktiivisuudella näyttää olevan positiivinen annos-vasteyhteys jo lapsuudessa ja nuoruudessa seerumin lipideihin ja painoindeksiin erityisesti pojilla, mutta tytöillä yhteys näkyi vain rasvapoimumittauksessa ja seerumin triglyserideissä.»C.
- Koulujen henkilökunnan ja oppilaiden tietämykseen, asenteisiin ja ympäristöön kohdistuva interventio saattaa muuttaa suotuisasti koululaisten elämäntapoja «»?.
- Kouluissa toteutetut interventiot ovat muuttaneet lasten ruokailutottumuksia terveyttä edistäviksi lisäämällä kasvisten ja hedelmien syömistä ja vähentämällä rasvan saantia «Warren JM, Henry CJ, Lightowler HJ ym. Evaluation of a pilot school programme aimed at the prevention of obesity in children. Health Promot Int 2003;18:287-96 »45, «Gortmaker SL, Peterson K, Wiecha J ym. Reducing obesity via a school-based interdisciplinary intervention among youth: Planet Health. Arch Pediatr Adolesc Med 1999;153:409-18 »46, «Sahota P, Rudolf MC, Dixey R ym. Randomised controlled trial of primary school based intervention to reduce risk factors for obesity. BMJ 2001;323:1029-32 »47.
- Yksittäisistä lapsuusiän lihavuutta ehkäisevistä tekijöistä on vähän tutkimustietoa.
- Imetys ehkäisee hieman lapsen lihomista myöhemmin lapsuusiällä «Imetyksellä on myöhempää lihomista ehkäisevä vaikutus.»A.
Lihavuuden ehkäisy perheissä
- Vanhemmat vaikuttavat keskeisesti lasten ruoka- ja liikuntatottumuksiin perheen ruokataloudesta vastaavina, olemalla mallina ja omalla toiminnallaan «Golan M, Weizman A. Familial approach to the treatment of childhood obesity: conceptual mode. J Nutr Educ 2001;33:102-7 »48.
- Vanhemmat päättävät perheen ruokahankinnoista, ruoanvalmistusmenetelmistä sekä siitä, missä perhe syö «Cullen KW, Baranowski T, Rittenberry L ym. Social-environmental influences on children's diets: results from focus groups with African-, Euro- and Mexican-American children and their parents. Health E»49.
- Ruokailutilanteiden miellyttävyys ja perheen yhteiset päivälliset ohjaavat lapsia terveyttä edistävien ruokien valintaan «Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 »50.
- Vanhempien tietämys ravitsemuksesta lisää hedelmien ja kasvisten syömistä ja vähentää rasvan saantia «Gibson EL, Wardle J, Watts CJ. Fruit and vegetable consumption, nutritional knowledge and beliefs in mothers and children. Appetite 1998;31:205-28 »51, «Contento IR, Basch C, Shea S ym. Relationship of mothers' food choice criteria to food intake of preschool children: identification of family subgroups. Health Educ Q 1993;20:243-59 »52.
- Vanhemmat voivat osaltaan tukea lasten ruokamieltymysten ja -tottumusten suotuisaa kehittymistä.
- Osaa makumieltymyksistä pidetään synnynnäisinä. Jo vastasyntyneiden on tulkittu osoittavan mieltymystä makeaan ja vastenmielisyyttä karvaaseen makuun «Steiner JE. Human facial expressions in response to taste and smell stimulation. Adv Child Dev Behav 1979;13:257-95 »53. Myös mieltymys suolaiseen näyttää kehittyvän varhain «Beauchamp GK, Cowart BJ, Moran M. Developmental changes in salt acceptability in human infants. Dev Psychobiol 1986;19:17-25 »54.
- Lasten ruokamieltymykset syntyvät toistuvien oppimiskokemusten myötä «Birch LL, McPhee L, Steinberg L ym. Conditioned flavor preferences in young children. Physiol Behav 1990;47:501-5 »55, «Birch LL. Children's preferences for high-fat foods. Nutr Rev 1992;50:249-55 »56, «Birch LL. Development of food preferences. Annu Rev Nutr 1999;19:41-62 »57.
- Lapset pitävät siitä, mikä on tuttua, eli he oppivat pitämään mauista tottumuksen myötä. Ennestään oudon ja jopa ei-pidetyn kasviksen maistaminen päivittäin usean päivän ajan on saanut tutkimuksissa lapset syömään sitä enemmän ja pitämään siitä «Wardle J, Cooke LJ, Gibson EL ym. Increasing children's acceptance of vegetables; a randomized trial of parent-led exposure. Appetite 2003;40:155-62 »58, «Wardle J, Herrera ML, Cooke L ym. Modifying children's food preferences: the effects of exposure and reward on acceptance of an unfamiliar vegetable. Eur J Clin Nutr 2003;57:341-8 »59.
- Lapsilla on alttius oppia pitämään runsasenergiaisten ruokien mausta niiden tehokkaan ja nopean kylläisyyttä tuottavan vaikutuksen ansiosta «Birch LL, McPhee L, Steinberg L ym. Conditioned flavor preferences in young children. Physiol Behav 1990;47:501-5 »55, «Johnson SL, McPhee L, Birch LL. Conditioned preferences: young children prefer flavors associated with high dietary fat. Physiol Behav 1991;50:1245-51 »60. Tämä perustuu ehdollistumiseen, palkitsevista seurauksista oppimiseen.
- Kasvukäyrän osoittamia muutoksia lapsen painon kehityksessä kannattaa tarkastella yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa.
| Toimija | Tehtävät |
|---|---|
| Äitiys- ja lastenneuvola |
|
| Päivähoito |
|
| Koulu |
|
| Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto |
|
| Kuntasuunnittelu |
|
| Järjestöt |
|
Lasten lihavuuden hoito
Hoidon tavoitteet ja yleisperiaatteet
- Hoidon edellytyksiä ovat, että
- lapsi on alkanut lihoa, on ylipainoinen tai lihava tai
- lapselle on haittaa ylipainosta tai lihavuudesta tai
- lapsen paino on nousussa ja hänen sukuanamneesinsa osoittaa erityistä alttiutta lihavuuden komplikaatioille.
- Jotta hoito onnistuisi, tulee sekä perheen että lapsen olla hoitoon halukkaita.
- Lähtökohtana ovat perheen elämäntilanteen huomioiminen, elämäntapojen muuttamisen tarve ja halukkuus muutoksiin.
- Työkaluna käytetään motivoivaa haastattelua «Mustajoki P. Ravitsemusneuvonta lääkärin työkaluna. Duodecim 2004;120:116-8 »61, joka on potilaslähtöistä ja positiivista eikä syyllistävää.
- Hoito on yksilöllistä, perhekeskeistä ja riittävän pitkäkestoista.
- Hoidon tavoitteisiin vaikuttavat lapsen ikä, lihavuuden aste sekä lihavuuden aiheuttamat riskit ja haitat «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1 (ks. taulukko «Lapsen ja nuoren painotavoite painon ja lihavuuden asteen mukaan. »4).
- Ensisijaisina tavoitteina ovat ruokailu- ja liikuntatottumusten pysyvät muutokset sekä lapsen hyvinvointi ja terveys.
- Toissijaisina tavoitteina ovat yksilöllinen painotavoite ja lihavuuden liitännäissairauksien välttäminen.
- Hoidon periaatteet ovat samat kuin aikuisilla: käyttäytymisterapeuttisin ohjausmenetelmin edistettävät ruokavalion ja liikunnan pysyvät muutokset «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1 (ks. taulukko «Lasten ja nuorten painonhallinnan tukemisen periaatteet terveydenhuollossa ja perheessä. »5).
- Hoidolle asetetaan lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet.
- Perhekeskeinen hoito voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena tai niiden yhdistelmänä.
Hoidon toteutus ja vaikuttavuuden arviointi
- Lapsuusiän lihavuuden hoidon vaikuttavuudesta ei ole olemassa riittävästi tutkimusnäyttöä.
- Hoidon vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti asetettujen käyttäytymis- ja painotavoitteiden saavuttamisen, lihavuuden liitännäissairauksien vähenemisen, hoidettavan lapsen ja perheen tyytyväisyyden sekä kustannusvaikuttavuuden avulla.
- Lasten lihavuuden hoidon pitkäaikaistulokset näyttävät lupaavilta.
- Kohtalaisen laajassa käyttäytymisterapeuttista hoitoa koskevassa tutkimuksessa, jossa oli mukana 185 alun perin 6 – 12-vuotiasta lihavaa lasta, kolmannes hoikistui normaalipainoiseksi kymmenessä vuodessa «Epstein LH, Valoski A, Wing RR ym. Ten-year outcomes of behavioral family-based treatment for childhood obesity. Health Psychol 1994;13:373-83 »62.
- Suppeammassa hoitotutkimuksessa, jonka aineisto koostui 60:stä alun perin 6 – 11-vuotiaasta lihavasta lapsesta, 60 % laihtui seitsemän vuoden aikana enintään ylipainoisiksi pelkästään vanhempiin kohdistuneessa hoidossa ja 31 % vain lapsiin kohdistuneessa hoidossa «Golan M, Crow S. Targeting parents exclusively in the treatment of childhood obesity: long-term results. Obes Res 2004;12:357-61 »63.
- Käyttäytymisterapeuttiset menetelmät ja liikunnan lisäämiseen tähtäävät interventiot saattavat tehostaa ruokavalio-ohjaukseen perustuvan hoidon vaikutusta «»?.
- Passiivisia ajanviettotapoja, kuten television katselua ja tietokonepelien pelaamista, vähentävillä toimilla saattaa olla merkitystä lasten lihavuuden hoidossa «Liikunnallisen passiivisuuden kuten TV:n katselun ja tietokonepelien pelaamisen vähentämiseen tähtäävällä interventiolla saattaa olla merkitystä lasten lihavuuden hoidossa.»C.
- Perheterapia tavanomaisen ravitsemushoidon lisänä saattaa hillitä lihavien lasten edelleen lihomista, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu «Perheterapeuttisten menetelmien yhdistäminen elintapaohjaukseen saattaa vaikuttaa suotuisasti lasten ja nuorten painoon, mutta näyttö tästä on vähäistä.»D.
- Lihavien 6 – 11-vuotiaiden lasten vanhempiin kohdistetut interventiot näyttävät olevan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tehokkaampia kuin yksinomaan lapsiin kohdennettu hoito «Hoidon kohdentaminen vanhempiin lisännee lasten lihavuuden hoidon vaikuttavuutta.»A.
- Vanhempiin kohdistetun ongelmanratkaisumenetelmän käyttö saattaa lisätä lasten lihavuuden hoidon tuloksellisuutta, mutta asiaa koskeva näyttö on ristiriitaista «»?.
- Lasten lihavuuden hoidon kustannusvaikuttavuudesta on tehty vain vähän tutkimuksia. Yhdysvalloissa lasten lihavuuteen liittyvät sairaalahoitokustannukset nousivat vuosina 1979 – 99 yli kolminkertaisiksi «»?.
- Ryhmähoito saattaa olla kustannustehokkaampaa kuin yhdistetty yksilö- ja ryhmäterapia lasten lihavuuden perhekeskeisessä hoidossa, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu «»?.
Lääkehoito
- Lasten ja nuorten lihavuuden lääkehoidosta on hyvin vähän tutkimustuloksia. Lääkehoito tulee kyseeseen vain poikkeustilanteissa ja jos asiantunteva elämäntapoihin kohdistunut hoito ei ole tuottanut tulosta. Se tulee toteuttaa lihavuuden hoitoon perehtyneen lastentautien erikoislääkärin valvonnassa, eikä se korvaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävää ohjausta.
- Metformiini saattaa parantaa hyperinsulineemisten lihavien nuorten insuliiniherkkyyttä «Metformiini ilmeisesti parantaa insuliiniherkkyyttä lihavilla nuorilla ja saattaa auttaa heidän painonhallinnassaan.»B.
- Sibutramiinin (Reductil) myyntilupa on peruutettu EU-alueella 21.1.2010. Lisätietoja Euroopan lääkeviraston tiedotteesta «http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/referral/sibutramine/3940810en.pdf»2.
- Sibutramiinin haittavaikutukset lienevät huomattavat, vaikka tämä lääke saattaa parantaa laihdutustulosta vaikeasti lihavilla nuorilla.
- Orlistaatti saattaa parantaa laihdutustulosta vaikeasti lihavilla nuorilla «Orlistaatti parantanee laihdutustulosta vaikeasti lihavilla nuorilla, mutta hoitoon liittyy runsaasti lieviä haittavaikutuksia.»B, mutta kontrolloidut tutkimukset tässä ikäryhmässä puuttuvat.
Leikkaushoito
- Leikkaushoitoa voidaan harkita, kun kyseessä on kasvunsa päättäneen nuoren erittäin vaikea lihavuus «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1, «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2, ja leikkaukset tehdään aina niihin erikoistuneissa yksiköissä.
Hoidon järjestäminen ja työnjako
- Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon keskeistä osaamisaluetta.
- Lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito tulee organisoida alueellisesti.
- Työryhmä suosittaa lapsuusiän lihavuuden alueellisten hoitoketjujen kehittämistä.
- Lihomisen seulonta on osa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveysseurantaa.
- Perheiden liikunta-, ruokavalio- ja muuta elämäntapaohjausta voidaan ja tulee toteuttaa perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä.
- Lihavuuden hoidossa on syytä käyttää ainakin lääketieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteiden ja fysioterapian asiantuntemusta.
- Hoidossa voidaan hyödyntää perhe- ja ratkaisukeskeistä otetta soveltavaa lasten «Korhonen AL, Kalavainen M, Ihalainen M, Nuutinen O. Mahtavat muksut - ratkaisuja lihavan lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy. 1999»64 ja nuorten «Nykänen E, Kalavainen M, Ihanainen M, Nuutinen O. Suurenmoinen nuori – ratkaisuja liikapainoisen nuoren painonhallintaan. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy, 2000»65 ohjausaineistoa.
- Lapsuusiän lihavuuden hoito tulee organisoida paikallisesti ja alueellisesti siten, että se on moniammatillista, tavoitteellista, yksilö- tai ryhmämuotoista, perhekeskeistä ja jatkuvaa toimintaa.
- Päävastuu ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle.
- Hoitoresurssien tarvetta voidaan arvioida esimerkiksi seuraamalla lihavien lasten osuutta ikäluokasta.
| Lihavuuden aste | Painotavoite |
|---|---|
| Normaalipaino | Normaalipainon säilyttäminen |
| Ylipaino | Vähittäinen hoikistuminen kohti normaalipainoa |
| Lihavuus | Painon pysyminen samana pituuskasvun jatkuessa |
| Vaikea lihavuus | Painon vähentäminen enintään 1 – 2 kg/kk |
| Lihavuus komplikaatioineen | Painon vähentäminen enintään 1 – 2 kg/kk |
| Alle 7-vuotiaat lihavuuden asteesta riippumatta | Painon pysyminen ennallaan pituuskasvun jatkuessa |
| Alle 2-vuotiaat | Yleinen iänmukainen ravitsemusneuvonta |
| Periaate | Toiminnassa huomioitavaa |
|---|---|
| Hoitohalukkuus | Arvioidaan erikseen vanhempien ja lasten osalta
|
Perhekeskeisyys
| Vanhemmuuden rooli
|
| Asiakaslähtöisyys |
|
| Ruokavalio | Ohjauksen asiasisältönä kansalliset lasten ravitsemussuositukset «Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2004:1»66 Päähuomio ruoan laatuun ja ateriarytmiin:
|
| Liikunta | Arkiliikunta, kuten koulumatkat Tunti liikuntaa päivässä:
|
Käyttäytymisen muutokseen tähtäävät ohjausmenetelmät
|
|
| Itsetunto |
|
| Hoidon rakenne |
|
Testaa osaamisesi Käypä hoito -suosituksesta «http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=58615»3
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Puheenjohtaja
Matti Salo, dosentti, ylilääkäri, lastenendokrinologian erikoislääkäri; TAY, lastentautien tutkimuskeskus
Jäsenet
Susanna Anglé, PsT; Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus
Jarmo Kaukua, LT, sisätautien sairaalalääkäri; HUS, Meilahden sairaala
Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jorma Komulainen, LL (väit.), lastenendokrinologian erikoislääkäri; KYS:n lastenklinikka, (Käypä hoito -toimittaja)
Marita Lipsanen-Nyman, LKT, lastenendokrinologian erikoislääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala
Outi Nuutinen, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti, ravitsemusterapian lehtori; Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos
Anneli Pere, LL, tutkijalääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala
Tuulikki Vanhapelto, MMM, ravitsemusterapeutti; Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä
Riitta Veijola, LT, apulaisopettaja; Oulun yliopiston lastentautien klinikka
Sidonnaisuudet
Matti Salo: Ei sidonnaisuuksia.
Susanna Anglé: Ei sidonnaisuuksia.
Jarmo Kaukua: Luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (Abbott, Roche, Sanofi- Aventis). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Abbott, Roche, Sanofi-Aventis). Saanut apurahoja lääkealan yritysten rahastoista (Abbott, Leiras, Roche).
Eeva Ketola: Ei sidonnaisuuksia.
Jorma Komulainen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Novo Nordisk, Serono). Toiminut Diabetesliiton työryhmissä.
Marita Lipsanen-Nyman: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Pfizer, Novo Nordisk).
Outi Nuutinen: Ei sidonnaisuuksia.
Anneli Pere: Ei sidonnaisuuksia.
Tuulikki Vanhapelto: Ei sidonnaisuuksia.
Riitta Veijola: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Eli Lilly, Novo Nordisk Farma, Pfizer, Sanofi Aventis, Serono Nordic).
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853
Kirjallisuutta
- Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 «PMID: 15837955»PubMed
- Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 «PMID: 15365581»PubMed
- Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 «PMID: 11522550»PubMed
- Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S ym. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:716-21 «PMID: 12833116»PubMed
- Fernández JR, Redden DT, Pietrobelli A ym. Waist circumference percentiles in nationally representative samples of African-American, European-American, and Mexican-American children and adolescents. J Pediatr 2004;145:439-44 «PMID: 15480363»PubMed
- Reilly JJ, Wilson ML, Summerbell CD ym. Obesity: diagnosis, prevention, and treatment; evidence based answers to common questions. Arch Dis Child 2002;86:392-4 «PMID: 12023163»PubMed
- Bundred P, Kitchiner D, Buchan I. Prevalence of overweight and obese children between 1989 and 1998: population based series of cross sectional studies. BMJ 2001;322:326-8 «PMID: 11159654»PubMed
- Chinn S, Rona RJ. Prevalence and trends in overweight and obesity in three cross sectional studies of British Children, 1974-94. BMJ 2001;322:24-6 «PMID: 11141148»PubMed
- Reilly JJ, Dorosty AR. Epidemic of obesity in UK children. Lancet 1999;354:1874-5 «PMID: 10584727»PubMed
- Hughes JM, Li L, Chinn S ym. Trends in growth in England and Scotland, 1972 to 1994. Arch Dis Child 1997;76:182-9 «PMID: 9135256»PubMed
- Troiano RP, Flegal KM, Kuczmarski RJ ym. Overweight prevalence and trends for children and adolescents. The National Health and Nutrition Examination Surveys, 1963 to 1991. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149:1085-91 «PMID: 7550810»PubMed
- Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A ym. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:544-52 «PMID: 12075582»PubMed
- Gortmaker SL, Must A, Sobol AM ym. Television viewing as a cause of increasing obesity among children in the United States, 1986-1990. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150:356-62 «PMID: 8634729»PubMed
- Kautiainen S, Koivusilta L, Lintonen T ym. Use of information and communication technology and prevalence of overweight and obesity among adolescents. Int J Obes (Lond) 2005;29:925-33 «PMID: 15925961»PubMed
- Maffeis C, Zaffanello M, Schutz Y. Relationship between physical inactivity and adiposity in prepubertal boys. J Pediatr 1997;131:288-92 «PMID: 9290618»PubMed
- Robinson TN. Reducing children's television viewing to prevent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 1999;282:1561-7 «PMID: 10546696»PubMed
- Mossberg HO. 40-year follow-up of overweight children. Lancet 1989;2:491-3 «PMID: 2570196»PubMed
- Vanhala M, Vanhala P, Kumpusalo E ym. Relation between obesity from childhood to adulthood and the metabolic syndrome: population based study. BMJ 1998;317:319 «PMID: 9685277»PubMed
- Kitagawa T, Owada M, Urakami T ym. Increased incidence of non-insulin dependent diabetes mellitus among Japanese schoolchildren correlates with an increased intake of animal protein and fat. Clin Pediatr (Phila) 1998;37:111-5 «PMID: 9492119»PubMed
- Pinhas-Hamiel O, Dolan LM, Zeitler PS. Diabetic ketoacidosis among obese African-American adolescents with NIDDM. Diabetes Care 1997;20:484-6 «PMID: 9096965»PubMed
- Scott CR, Smith JM, Cradock MM ym. Characteristics of youth-onset noninsulin-dependent diabetes mellitus and insulin-dependent diabetes mellitus at diagnosis. Pediatrics 1997;100:84-91 «PMID: 9200365»PubMed
- Saha MT, Keskinen P, Veijola R ym. Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Duodecim 2003;119:1419-23 «PMID: 14502817»PubMed
- Lake JK, Power C, Cole TJ. Child to adult body mass index in the 1958 British birth cohort: associations with parental obesity. Arch Dis Child 1997;77:376-81 «PMID: 9487953»PubMed
- Danielzik S, Czerwinski-Mast M, Langnäse K ym. Parental overweight, socioeconomic status and high birth weight are the major determinants of overweight and obesity in 5-7 y-old children: baseline data of the Kiel Obesity Prevention Study (KOPS). Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1494-502 «PMID: 15326465»PubMed
- Eriksson J, Forsén T, Osmond C ym. Obesity from cradle to grave. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:722-7 «PMID: 12833117»PubMed
- Power C, Moynihan C. Social class and changes in weight-for-height between childhood and early adulthood. Int J Obes 1988;12:445-53 «PMID: 3235263»PubMed
- Hardy R, Wadsworth M, Kuh D. The influence of childhood weight and socioeconomic status on change in adult body mass index in a British national birth cohort. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:725-34 «PMID: 10878679»PubMed
- Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P, Virtanen SM, Rimpelä M. Nuorten lihavuuteen ja koettuun painoon liittyvät tekijät. Duodecim 2002;118:921-9
- Fogelholm M, Nuutinen O, Pasanen M ym. Parent-child relationship of physical activity patterns and obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1999;23:1262-8 «PMID: 10643682»PubMed
- von Kries R, Toschke AM, Wurmser H ym. Reduced risk for overweight and obesity in 5- and 6-y-old children by duration of sleep--a cross-sectional study. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26:710-6 «PMID: 12032757»PubMed
- Sekine M, Yamagami T, Handa K ym. A dose-response relationship between short sleeping hours and childhood obesity: results of the Toyama Birth Cohort Study. Child Care Health Dev 2002;28:163-70 «PMID: 11952652»PubMed
- Schwartz MB, Puhl R. Childhood obesity: a societal problem to solve. Obes Rev 2003;4:57-71 «PMID: 12608527»PubMed
- Bosch J, Stradmeijer M, Seidell J. Psychosocial characteristics of obese children/youngsters and their families: implications for preventive and curative interventions. Patient Educ Couns 2004;55:353-62 «PMID: 15582341»PubMed
- Shaw K, O'Rourke P, Del Mar C ym. Psychological interventions for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003818 «PMID: 15846683»PubMed
- Cramer P, Steinwert T. Thin is good, fat is bad: How early does it begin? J Appl Devel Psychol 1998;19:417-39
- Latner JD, Stunkard AJ. Getting worse: the stigmatization of obese children. Obes Res 2003;11:452-6 «PMID: 12634444»PubMed
- Neumark-Sztainer D, Story M, Faibisch L. Perceived stigmatization among overweight African-American and Caucasian adolescent girls. J Adolesc Health 1998;23:264-70 «PMID: 9814386»PubMed
- Janssen I, Craig WM, Boyce WF ym. Associations between overweight and obesity with bullying behaviors in school-aged children. Pediatrics 2004;113:1187-94 «PMID: 15121928»PubMed
- Müller MJ, Asbeck I, Mast M ym. Prevention of obesity--more than an intention. Concept and first results of the Kiel Obesity Prevention Study (KOPS). Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25 Suppl 1:S66-74 «PMID: 11466593»PubMed
- Toh CM, Cutter J, Chew SK. School based intervention has reduced obesity in Singapore. BMJ 2002;324:427 «PMID: 11850385»PubMed
- Vartiainen E, Tossavainen K, Viri L ym. The North Karelia Youth Programs. Ann N Y Acad Sci 1991;623:332-49 «PMID: 2042842»PubMed
- Campbell K, Waters E, O'Meara S ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001871 «PMID: 12076426»PubMed
- Tamir D, Feurstein A, Brunner S ym. Primary prevention of cardiovascular diseases in childhood: changes in serum total cholesterol, high density lipoprotein, and body mass index after 2 years of intervention in Jerusalem schoolchildren age 7-9 years. Prev Med 1990;19:22-30 «PMID: 2320556»PubMed
- Räsänen M, Lehtinen JC, Niinikoski H ym. Dietary patterns and nutrient intakes of 7-year-old children taking part in an atherosclerosis prevention project in Finland. J Am Diet Assoc 2002;102:518-24 «PMID: 11985408»PubMed
- Warren JM, Henry CJ, Lightowler HJ ym. Evaluation of a pilot school programme aimed at the prevention of obesity in children. Health Promot Int 2003;18:287-96 «PMID: 14695360»PubMed
- Gortmaker SL, Peterson K, Wiecha J ym. Reducing obesity via a school-based interdisciplinary intervention among youth: Planet Health. Arch Pediatr Adolesc Med 1999;153:409-18 «PMID: 10201726»PubMed
- Sahota P, Rudolf MC, Dixey R ym. Randomised controlled trial of primary school based intervention to reduce risk factors for obesity. BMJ 2001;323:1029-32 «PMID: 11691759»PubMed
- Golan M, Weizman A. Familial approach to the treatment of childhood obesity: conceptual mode. J Nutr Educ 2001;33:102-7 «PMID: 12031190»PubMed
- Cullen KW, Baranowski T, Rittenberry L ym. Social-environmental influences on children's diets: results from focus groups with African-, Euro- and Mexican-American children and their parents. Health Educ Res 2000;15:581-90 «PMID: 11184217»PubMed
- Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 «PMID: 10728109»PubMed
- Gibson EL, Wardle J, Watts CJ. Fruit and vegetable consumption, nutritional knowledge and beliefs in mothers and children. Appetite 1998;31:205-28 «PMID: 9792733»PubMed
- Contento IR, Basch C, Shea S ym. Relationship of mothers' food choice criteria to food intake of preschool children: identification of family subgroups. Health Educ Q 1993;20:243-59 «PMID: 8491636»PubMed
- Steiner JE. Human facial expressions in response to taste and smell stimulation. Adv Child Dev Behav 1979;13:257-95 «PMID: 484324»PubMed
- Beauchamp GK, Cowart BJ, Moran M. Developmental changes in salt acceptability in human infants. Dev Psychobiol 1986;19:17-25 «PMID: 3699249»PubMed
- Birch LL, McPhee L, Steinberg L ym. Conditioned flavor preferences in young children. Physiol Behav 1990;47:501-5 «PMID: 2359760»PubMed
- Birch LL. Children's preferences for high-fat foods. Nutr Rev 1992;50:249-55 «PMID: 1461587»PubMed
- Birch LL. Development of food preferences. Annu Rev Nutr 1999;19:41-62 «PMID: 10448516»PubMed
- Wardle J, Cooke LJ, Gibson EL ym. Increasing children's acceptance of vegetables; a randomized trial of parent-led exposure. Appetite 2003;40:155-62 «PMID: 12781165»PubMed
- Wardle J, Herrera ML, Cooke L ym. Modifying children's food preferences: the effects of exposure and reward on acceptance of an unfamiliar vegetable. Eur J Clin Nutr 2003;57:341-8 «PMID: 12571670»PubMed
- Johnson SL, McPhee L, Birch LL. Conditioned preferences: young children prefer flavors associated with high dietary fat. Physiol Behav 1991;50:1245-51 «PMID: 1798782»PubMed
- Mustajoki P. Ravitsemusneuvonta lääkärin työkaluna. Duodecim 2004;120:116-8 «PMID: 15065500»PubMed
- Epstein LH, Valoski A, Wing RR ym. Ten-year outcomes of behavioral family-based treatment for childhood obesity. Health Psychol 1994;13:373-83 «PMID: 7805631»PubMed
- Golan M, Crow S. Targeting parents exclusively in the treatment of childhood obesity: long-term results. Obes Res 2004;12:357-61 «PMID: 14981230»PubMed
- Korhonen AL, Kalavainen M, Ihalainen M, Nuutinen O. Mahtavat muksut - ratkaisuja lihavan lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy. 1999
- Nykänen E, Kalavainen M, Ihanainen M, Nuutinen O. Suurenmoinen nuori – ratkaisuja liikapainoisen nuoren painonhallintaan. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Helsinki: Dieettimedia Oy, 2000
- Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus, Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2004:11. Edita Prima Oy, Helsinki 2004
- Anuntaseree W, Rookkapan K, Kuasirikul S ym. Snoring and obstructive sleep apnea in Thai school-age children: prevalence and predisposing factors. Pediatr Pulmonol 2001;32:222-7 «PMID: 11536452»PubMed
- Arenz S, Rückerl R, Koletzko B ym. Breast-feeding and childhood obesity--a systematic review. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1247-56 «PMID: 15314625»PubMed
- Berkowitz RI, Wadden TA, Tershakovec AM ym. Behavior therapy and sibutramine for the treatment of adolescent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:1805-12 «PMID: 12684359»PubMed
- Caballero B, Clay T, Davis SM ym. Pathways: a school-based, randomized controlled trial for the prevention of obesity in American Indian schoolchildren. Am J Clin Nutr 2003;78:1030-8 «PMID: 14594792»PubMed
- Castro-Rodríguez JA, Holberg CJ, Morgan WJ ym. Increased incidence of asthmalike symptoms in girls who become overweight or obese during the school years. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:1344-9 «PMID: 11371399»PubMed
- Chay OM, Goh A, Abisheganaden J ym. Obstructive sleep apnea syndrome in obese Singapore children. Pediatr Pulmonol 2000;29:284-90 «PMID: 10738016»PubMed
- Chinn S, Rona RJ. Can the increase in body mass index explain the rising trend in asthma in children? Thorax 2001;56:845-50 «PMID: 11641508»PubMed
- Cook S, Weitzman M, Auinger P ym. Prevalence of a metabolic syndrome phenotype in adolescents: findings from the third National Health and Nutrition Examination Survey, 1988-1994. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157:821-7 «PMID: 12912790»PubMed
- Duncan GE, Li SM, Zhou XH. Prevalence and trends of a metabolic syndrome phenotype among u.s. Adolescents, 1999-2000. Diabetes Care 2004;27:2438-43 «PMID: 15451913»PubMed
- Enright PL, Goodwin JL, Sherrill DL ym. Blood pressure elevation associated with sleep-related breathing disorder in a community sample of white and Hispanic children: the Tucson Children's Assessment of Sleep Apnea study. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157:901-4 «PMID: 12963596»PubMed
- Epstein LH, Paluch RA, Gordy CC ym. Problem solving in the treatment of childhood obesity. J Consult Clin Psychol 2000;68:717-21 «PMID: 10965646»PubMed
- Epstein LH, Paluch RA, Saelens BE ym. Changes in eating disorder symptoms with pediatric obesity treatment. J Pediatr 2001;139:58-65 «PMID: 11445795»PubMed
- Epstein LH, Valoski AM, Vara LS ym. Effects of decreasing sedentary behavior and increasing activity on weight change in obese children. Health Psychol 1995;14:109-15 «PMID: 7789345»PubMed
- Flodmark CE, Ohlsson T, Rydén O ym. Prevention of progression to severe obesity in a group of obese schoolchildren treated with family therapy. Pediatrics 1993;91:880-4 «PMID: 8474806»PubMed
- Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR ym. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103:1175-82 «PMID: 10353925»PubMed
- Freemark M, Bursey D. The effects of metformin on body mass index and glucose tolerance in obese adolescents with fasting hyperinsulinemia and a family history of type 2 diabetes. Pediatrics 2001;107:E55 «PMID: 11335776»PubMed
- Friedlander SL, Larkin EK, Rosen CL ym. Decreased quality of life associated with obesity in school-aged children. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157:1206-11 «PMID: 14662577»PubMed
- Gilliland FD, Berhane K, Islam T ym. Obesity and the risk of newly diagnosed asthma in school-age children. Am J Epidemiol 2003;158:406-15 «PMID: 12936895»PubMed
- Golan M, Fainaru M, Weizman A. Role of behaviour modification in the treatment of childhood obesity with the parents as the exclusive agents of change. Int J Obes Relat Metab Disord 1998;22:1217-24 «PMID: 9877257»PubMed
- Golan M, Weizman A, Apter A ym. Parents as the exclusive agents of change in the treatment of childhood obesity. Am J Clin Nutr 1998;67:1130-5 «PMID: 9625084»PubMed
- Gold DR, Damokosh AI, Dockery DW ym. Body-mass index as a predictor of incident asthma in a prospective cohort of children. Pediatr Pulmonol 2003;36:514-21 «PMID: 14618644»PubMed
- Goldfield GS, Epstein LH, Kilanowski CK ym. Cost-effectiveness of group and mixed family-based treatment for childhood obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25:1843-9 «PMID: 11781766»PubMed
- Graves T, Meyers AW, Clark L. An evaluation of parental problem-solving training in the behavioral treatment of childhood obesity. J Consult Clin Psychol 1988;56:246-50 «PMID: 3372833»PubMed
- He Q, Karlberg J. Prediction of adult overweight during the pediatric years. Pediatr Res 1999;46:697-703 «PMID: 10590026»PubMed
- Hesketh K, Wake M, Waters E. Body mass index and parent-reported self-esteem in elementary school children: evidence for a causal relationship. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1233-7 «PMID: 15314637»PubMed
- Kay JP, Alemzadeh R, Langley G ym. Beneficial effects of metformin in normoglycemic morbidly obese adolescents. Metabolism 2001;50:1457-61 «PMID: 11735093»PubMed
- Laitinen J, Taponen S, Martikainen H ym. Body size from birth to adulthood as a predictor of self-reported polycystic ovary syndrome symptoms. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:710-5 «PMID: 12833115»PubMed
- Mai XM, Nilsson L, Axelson O ym. High body mass index, asthma and allergy in Swedish schoolchildren participating in the International Study of Asthma and Allergies in Childhood: Phase II. Acta Paediatr 2003;92:1144-8 «PMID: 14632328»PubMed
- Marshall SJ, Biddle SJ, Gorely T ym. Relationships between media use, body fatness and physical activity in children and youth: a meta-analysis. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1238-46 «PMID: 15314635»PubMed
- McDuffie JR, Calis KA, Uwaifo GI ym. Three-month tolerability of orlistat in adolescents with obesity-related comorbid conditions. Obes Res 2002;10:642-50 «PMID: 12105286»PubMed
- Norgren S, Danielsson P, Jurold R ym. Orlistat treatment in obese prepubertal children: a pilot study. Acta Paediatr 2003;92:666-70 «PMID: 12856974»PubMed
- Palasciano G, Portincasa P, Vinciguerra V ym. Gallstone prevalence and gallbladder volume in children and adolescents: an epidemiological ultrasonographic survey and relationship to body mass index. Am J Gastroenterol 1989;84:1378-82 «PMID: 2683739»PubMed
- Perry CL, Bishop DB, Taylor GL ym. A randomized school trial of environmental strategies to encourage fruit and vegetable consumption among children. Health Educ Behav 2004;31:65-76 «PMID: 14768658»PubMed
- Raitakari OT, Taimela S, Porkka KV ym. Associations between physical activity and risk factors for coronary heart disease: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Med Sci Sports Exerc 1997;29:1055-61 «PMID: 9268963»PubMed
- Ravens-Sieberer U, Redegeld M, Bullinger M. Quality of life after in-patient rehabilitation in children with obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25 Suppl 1:S63-5 «PMID: 11466592»PubMed
- Redline S, Tishler PV, Schluchter M ym. Risk factors for sleep-disordered breathing in children. Associations with obesity, race, and respiratory problems. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:1527-32 «PMID: 10228121»PubMed
- Rosen CL, Larkin EK, Kirchner HL ym. Prevalence and risk factors for sleep-disordered breathing in 8- to 11-year-old children: association with race and prematurity. J Pediatr 2003;142:383-9 «PMID: 12712055»PubMed
- Schachter LM, Peat JK, Salome CM. Asthma and atopy in overweight children. Thorax 2003;58:1031-5 «PMID: 14645967»PubMed
- Schwimmer JB, Burwinkle TM, Varni JW. Health-related quality of life of severely obese children and adolescents. JAMA 2003;289:1813-9 «PMID: 12684360»PubMed
- Schwimmer JB, McGreal N, Deutsch R ym. Influence of gender, race, and ethnicity on suspected fatty liver in obese adolescents. Pediatrics 2005;115:e561-5 «PMID: 15867021»PubMed
- Shalitin S, Abrahami M, Lilos P ym. Insulin resistance and impaired glucose tolerance in obese children and adolescents referred to a tertiary-care center in Israel. Int J Obes (Lond) 2005;29:571-8 «PMID: 15889115»PubMed
- Simonetti D´Arca A, Tarsitani G, Cairella M ym. Prevention of obesity in elementary and nursery school children. Public Health 1986;100:166-73
- Sinha R, Fisch G, Teague B ym. Prevalence of impaired glucose tolerance among children and adolescents with marked obesity. N Engl J Med 2002;346:802-10 «PMID: 11893791»PubMed
- Strauss RS. Childhood obesity and self-esteem. Pediatrics 2000;105:e15 «PMID: 10617752»PubMed
- Summerbell CD, Ashton V, Campbell KJ ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001872 «PMID: 12917914»PubMed
- To T, Vydykhan TN, Dell S ym. Is obesity associated with asthma in young children? J Pediatr 2004;144:162-8 «PMID: 14760253»PubMed
- Uçkun-Kitapçi A, Teziç T, Firat S ym. Obesity and type 2 diabetes mellitus: a population-based study of adolescents. J Pediatr Endocrinol Metab 2004;17:1633-40 «PMID: 15645697»PubMed
- Wabitsch M, Hauner H, Hertrampf M ym. Type II diabetes mellitus and impaired glucose regulation in Caucasian children and adolescents with obesity living in Germany. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:307-13 «PMID: 14724655»PubMed
- Wang G, Dietz WH. Economic burden of obesity in youths aged 6 to 17 years: 1979-1999. Pediatrics 2002;109:E81-1 «PMID: 11986487»PubMed
- Warschburger P, Fromme C, Petermann F ym. Conceptualisation and evaluation of a cognitive-behavioural training programme for children and adolescents with obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25 Suppl 1:S93-5 «PMID: 11466598»PubMed
- Weiss R, Dziura J, Burgert TS ym. Obesity and the metabolic syndrome in children and adolescents. N Engl J Med 2004;350:2362-74 «PMID: 15175438»PubMed
- Whitaker RC, Wright JA, Pepe MS ym. Predicting obesity in young adulthood from childhood and parental obesity. N Engl J Med 1997;337:869-73 «PMID: 9302300»PubMed
- Williams J, Wake M, Hesketh K ym. Health-related quality of life of overweight and obese children. JAMA 2005;293:70-6 «PMID: 15632338»PubMed
- Viner RM, Segal TY, Lichtarowicz-Krynska E ym. Prevalence of the insulin resistance syndrome in obesity. Arch Dis Child 2005;90:10-4 «PMID: 15613503»PubMed
- Wing YK, Hui SH, Pak WM ym. A controlled study of sleep related disordered breathing in obese children. Arch Dis Child 2003;88:1043-7 «PMID: 14670764»PubMed
- von Kries R, Hermann M, Grunert VP ym. Is obesity a risk factor for childhood asthma? Allergy 2001;56:318-22 «PMID: 11284799»PubMed
- von Mutius E, Schwartz J, Neas LM ym. Relation of body mass index to asthma and atopy in children: the National Health and Nutrition Examination Study III. Thorax 2001;56:835-8 «PMID: 11641506»PubMed