Liikunta

Käypä hoito
27.6.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

  • Tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
  • Liikunta on keskeinen elintapamuutos useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, keuhkosairauksien, degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa – tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
  • Tutkimusnäyttö liikunnan käytöstä on vahvistunut muun muassa osana keuhkoahtaumataudin ja depression hoitoa. Lisätietoa on tullut myös liikunnan edullisista vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin iäkkäillä.
  • Liikkumattomuus on terveydelle haitallista, ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Istumisen (sedentary lifestyle) haitallisista vaikutuksista verenkertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksiin on lisääntyvästi epidemiologista näyttöä.
  • Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan.
  • Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista moniammatillisesti.
  • 18–64-vuotiaille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa) – kuten reipasta kävelyä – ainakin 2.5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa – kuten hölkkää – 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan).
  • 65 vuotta täyttäneille suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
  • Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu lisäksi luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa esimerkiksi kuntosaliharjoitteluna.
  • Raskaudenaikainen liikunta ei vaikuta raskauden kestoon eikä merkittävästi pienennä syntymäpainoa.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille.

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhminä käsitellään iäkkäitä ja raskaana olevia.
  • Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja, kiellettyjä dopingaineita ja -menetelmiä.
  • Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»2.
  • Määritelmät
    • Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää, yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.
    • Liikunta (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena.
    • Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa lihasten vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista sekä lisää monien sairauksien vaaraa.
  • Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»3.

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Taulukko 1. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko löytyy täydellisenä lähteestä «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9; discussion S419-20 »2.
Kuormittavuus-luokkaSuhteellinen kuormittavuusSuhteellinen kuormittavuus
1 Borgin asteikko (6–20) «Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8 »1
% maksimaalisesta sykkeestäKoettu (Borg)1 Hyvä suorituskykyHuono suorituskyky
MET% VO2max:staMET% VO2max:sta
(Hyvin) kevyt≤ 63≤ 11 ≤ 5.3≤ 44≤ 2.5≤ 51
Kohtalainen64–7612–135.4–7.545–622.6–3.352–67
Raskas77–9314–167.6–10.263–853.4–4.368–87
Hyvin raskas≥ 94≥ 17≥ 10.3≥ 86≥ 4.4≥ 88

Yleiset liikuntasuositukset

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus

Liikuntakelpoisuus

Liikuntaan ohjaus

Liikuntaan liittyvät vaarat

Taulukko 2. Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.
Elinjärjestelmä, sairaus / oireVaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vakavuutta lisääviä tekijöitäVaarojen vähentämisen keinoja
Tuki- ja liikuntaelimistö
TapaturmatNopeus
Törmäysvaara
Suuret taitovaatimukset
Puutteelliset aistitoiminnat
Lajin valinta
Suoritustapa
Taitojen harjoittelu
Näön optimointi
Suojukset (muun muassa pyöräilyssä)
RasitussairaudetRunsas, raskas ja nopeasti lisätty harjoittelu
Virheasennot ja -suoritukset
Huonot jalkineet
Aiheuttavien tai pahentavien tekijöiden korjaaminen
AlaselkävaivatRiuhtaisut
Liukastumiset erityisesti vetäessä
Runsas kantaminen
Huonot asennot
Lajin valinta
Suoritustapa
Vähittäinen totuttautuminen
NivelrikkoRunsaat iskut tai tärähdykset
Suuri kuormitus
Kuormitus poikkeavissa asennoissa
Sairauden pahenemisvaiheet
Lajin valinta (esimerkiksi liikunta vedessä, pyöräily)
Suoritukset kivuttomalla alueella (liikelaajuudet, asennot, kesto, toistot, kuorma)
Jalkineet, tuet
OsteoporoosiÄkkinäiset voimakkaat kuormitukset (tärähdykset, nostot, väännöt, erityisesti poikkeavissa asennoissa)Vaaroja aiheuttavien suoritusten ja tilanteiden välttäminen
Verenkiertoelimistö
SepelvaltimotautiOireeton iskemia
Sairauden nopea paheneminen
Riittämätön hoito
Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus
Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakointi, krapula, kylmä, kuuma, ruokailu, psyykkinen stressi)
Hoidon optimoiminen
Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen vajaatoimintaSairauden nopea paheneminen
Riittämätön hoito
Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus
Lisäkuormitustekijät (ks. edellä; nesteen kertyminen)
Hoidon optimoiminen
Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Hypertrofinen kardiomyopatiaVasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma
Sairauden nopea paheneminen
Riittämätön hoito
Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri kuormitus
Hoidon optimoiminen
Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan ja joskus kohtuukuormitteisenkin liikunnan välttäminen
Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen rytmihäiriötRytmihäiriöitä aiheuttavat tai pahentavat todetut tai oireettomat sydänsairaudet
Riittämätön hoito
Äkillinen ja sairauteen nähden suuri fyysinen kuormitus
Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakka, krapula, kylmä, kuuma, psyykkinen stressi)
Rytmihäiriöitä aiheuttavien tai pahentavien sairauksien (esimerkiksi sepelvaltimotauti, kardiomyopatiat, pitkä QT-oireyhtymä, WPW-oireyhtymä, oikean kammion sydänlihassairaus) selvittäminen
Hoidon optimoiminen
Äkillisen ja sairauteen nähden suuren kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen läppäviat (hiippaläpän prolapsi, aorttaläpän ahtauma)Sairauden nopea paheneminen
Riittämätön hoito
Äkillinen ja sairauteen nähden suuri kuormitus
Hoidon optimoiminen
Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan välttäminen
Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Kohonnut verenpaineRiittämätön hoito
Sydämen akuutti vajaatoiminta
Verenkierron pettäminen
Lääkkeiden haittavaikutukset
Hoidon optimoiminen
Äkillisten, maksimaalisten ja voimakasta ponnistelua vaativien suoritusten, kuten raskaan lihasvoimaharjoittelun välttäminen (erityisesti kylmässä)
KatkokävelyUsein katkokävelyn kanssa esiintyvien muiden verenkiertosairauksien aiheuttamat vaaratMuihin verenkiertoelinsairauksiin liittyvien vaarojen selvittäminen
Hengityselimistö
KeuhkoahtaumatautiUupumus
Hengitysvaikeudet
Suorituksen ja harjoittelun aloittaminen kevyesti
Optimaalinen lääkitys
AstmaIlmateiden ahtautuminenSuorituksen asteittainen aloittaminen
Ilman allergeenien ja epäpuhtauksien välttäminen
Optimaalinen lääkitys
Akuutti virusperäinen hengitystieinfektioPitkittyminen
Toipumisen hidastuminen
Myokardiitti
Liikuntaa vasta muutamien kuumeettomien päivien jälkeen
Vähittäinen aloitus
Aineenvaihduntasairaudet
LihavuusNivelten ylikuormitus
Tapaturmat
Lämmönsäätelyn häiriöt
Liikuntalajien ja -tapojen valinta
Nestetasapainosta huolehtiminen
DiabetesAkuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia
Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat)
Ihovauriot
Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria)
Kivuton iskemia
Lääkeannosten sovittaminen liikuntaan sopivaksi
Liikuntalajien ja -ympäristöjen valinta
Hyvä jalkahuolto
Nestetasapainosta huolehtiminen

Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara liikunnan aikana

Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara

Lääkkeet ja liikunta

Taulukko 3. Lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutukset «Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2»27, «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna»29.
Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteenLiikunnan vaikutus lääkehoitoon
Useimmat lääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen.Liikunta suurentaa atenololin, sulfamidiinin, prokaiiniamidin, diatsepaamin ja propranololin pitoisuuksia seerumissa (eliminaatio munuaisissa ja maksassa hidastuu) ja voi pienentää digoksiinin pitoisuutta.
Beetasalpaajat sekä mahdollisesti eräät rytmihäiriölääkkeet ja sydämen sykettä pienentävät kalsiumkanavan salpaajat huonontavat liikuntakelpoisuutta.Insuliinin imeytyminen ihon alta ja nikotiinin ja glyseryylinitraatin imeytyminen iholta voivat nopeutua.
Terbutaliinin imeytyminen keuhkoista lisääntyy.
Fluorokinoloniantibiootit ovat sidekudostoksisia, joten seurauksena voi olla jänteen kipeytyminen tai jännevaurio.Asetyylisalisyylihappo ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä, mikä voi altistaa elimistön taudinaiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa.
Tulehduskipulääkkeet estävät lihasvoimaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä, jolloin pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu voivat heikentyä.Rasitus saattaa provosoida haitallisen lääkevasteen.
Beetasalpaaja saattaa pienentää syketason luontaista nousua rasituksessa.
Diabeteslääkkeistä insuliini ja sulfonyyliureat saattavat aiheuttaa hypoglykemiaa.
Diureetit pienentävät veritilavuutta, jolloin maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä. Etenkin kuumissa olosuhteissa diureetin käyttö saattaa heikentää suorituskykyä ja suurentaa lämpösairauksien vaaraa.
Uni-, nukahtamis- ja masennuslääkkeet sekä suuret neuroleptiannokset voivat aiheuttaa ongelmia.
Beetasalpaajat, keuhkoputkia avaavat lääkkeet ja tulehduskipulääkkeet korjaavat sairauksiin liittyvää liikuntarajoitteisuutta.
Statiinit saattavat aiheuttaa liikunnan yhteydessä lihaskipuja ja CK:n nousua liikunnan aiheuttama CK-nousua enemmän. Tällöin liikunnan sieto voi alentua «Thompson PD, Gadaleta PA, Yurgalevitch S ym. Effects of exercise and lovastatin on serum creatine kinase activity. Metabolism 1991;40:1333-6 »30, «Thompson PD, Zmuda JM, Domalik LJ ym. Lovastatin increases exercise-induced skeletal muscle injury. Metabolism 1997;46:1206-10 »31, «Urso ML, Clarkson PM, Hittel D ym. Changes in ubiquitin proteasome pathway gene expression in skeletal muscle with exercise and statins. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2005;25:2560-6 »32.

Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy

Nivelrikko

Liikunta nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikunta nivelrikon hoidossa

Niskakipu

Liikunta niskakivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Akuutti paikallinen kipu

Krooninen paikallinen kipu

Epäspesifinen alaselkäkipu

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

  • Liikunnan fibromyalgialle altistavasta tai siltä suojaavasta vaikutuksesta ei ole tutkimuksia.

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Nivelreuma

Liikunta nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikuntaharjoittelu nivelreuman hoidossa

Lihavuus

Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä

Liikunta lihavuuden hoidossa

Kohonnut verenpaine

Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Dyslipidemiat

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Liikunta aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa

Perifeerinen valtimotauti

Liikunta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä

Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen rytmihäiriöt

Eteisvärinä

Muut rytmihäiriöt

Obstruktiiviset keuhkosairaudet

  • Terveillä keuhkojen toimintakapasiteetti on huomattavan suuri ja maksimaalisessa rasituksessakin ventilaatioon jää reserviä.
  • Keuhkojen toiminnan heikkenemisen tai vaihtelevan heikentymän vaiheet astmassa:
    • lievä heikkeneminen ei vielä välttämättä vaikuta suorituskykyyn, joten liikuntaa voi harrastaa terveiden tavoin
    • keskivaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita kevyessä tai kohtuukuormitteisessa liikunnassa, joten se rajoittaa tai heikentää suorituskykyä
    • vaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita jo arkiaskareissa ja rajoittaa selvästi liikuntaa.
  • Obstruktiivisissa keuhkosairauksissa on tärkeää pitää hengästymisen aiheuttava rasitus mahdollisimman suurena liikkumalla säännöllisesti, jotta oireet eivät rajoita arkipäivän liikkumista.
  • Keuhkojen toimintakykymittauksilla voidaan arvioida kapasiteetin pienentymisen merkitystä ja tarkentaa liikuntaa rajoittava(t) tekijä(t); ks. sähköinen tausta-aineisto «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»20.

Keuhkoahtaumatauti

Astma

Hengitystieinfektiot

Syöpä

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisevänä tekijänä

Liikunta rintasyövän hoidossa

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisevänä tekijänä

Muut syövät

Liikunta muiden syöpien ehkäisevänä tekijänä ja hoidossa

Depressio

Liikunta depression ehkäisyssä

Liikunta depression hoidossa

Virtsainkontinenssi

Raskaus

Taulukko 4. Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet «ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3 »262.
EhdottomatSuhteelliset
Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu)Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
Selvittämätön verenvuoto emättimestäMonisikiöinen raskaus
Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksiaPre-eklampsia
Etinen istukka loppuraskaudessaRaskaushepatoosi
Ennenaikainen lapsivedenmeno
Todettu kohdunkaulan heikkous
Sikiön kasvun hidastuma
Istukan ennenaikainen irtoaminen

Raskausdiabetes

Iäkkäät

Taulukko 5. Eri terveysongelmiin ja ensisijaisesti niiden hoitoon iäkkäille suositeltavan liikuntaohjelman keskeiset osat «Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62, vi-vii »271.
Terveysongelma Kestävyys-harjoitteluLihasvoima-harjoitteluTasapaino-harjoitteluHarjoitusten yhdistelmä ja erilaisten tehtävien harjoittelu
Lihasheikkous-+--
Huonontunut tasapaino-++-
Huono aerobinen kapasiteetti+---
Pienentyneet liikelaajuudet-+-+
Masennus++--
Lihavuus++--
Sarkopenia-+--
Osteopenia, osteoporoosi+++-
Ääreisvaltimotauti+---
Aivohalvaus++++
Kaatumiset-++-
Nivelrikko++--
Keuhkoahtaumatauti++--
Sydämen vajaatoiminta++--
Sepelvaltimotauti++--
Hauraus-raihnaus-oireyhtymä++++

Ikääntymiseen liittyvä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen

Liikuntaohjelmien turvallisuus

Sähköinen tausta-aineisto

Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»2

Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito «Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito»12

Diabeetikon liikuntakelpoisuus «Diabeetikon liikuntakelpoisuus»?

Diabetes ja liikunta «Diabetes ja liikunta»17

Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa»23

Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa»14

Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus «Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus»13

Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta «Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta»24

Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9

Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»20

Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla «Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla»16

Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus «Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus»15

Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtuma liikuntaan liittyvät pääkohdat «Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtumapotilaiden hoito liikuntaan liittyvät pääkohdat»11

Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»6

Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset «Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset»7

Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa «Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa»8

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»4

Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä «Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä»21

Liikuntaan liittyviä määritelmiä «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»3

Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille «Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille»?

Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, jotka vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5

Luuliikuntasuositus aikuisille «»1

Luuliikuntasuositus ikääntyville «»2

Luuliikuntasuositus osteoporootikoille «»3

Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat «Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat»10

Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä «Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä»22

Rytmihäiriöt ja liikunta «Rytmihäiriöt ja liikunta»19

Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»18

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Liikunta-suosituksen historiatiedot «Liikunta, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»25

Puheenjohtaja:

Antero Kesäniemi, LKT, sisätautien erikoislääkäri, sisätautiopin professori, ylilääkäri; Oulun yliopistollinen sairaala

Kokoava kirjoittaja:

Jyrki Kettunen, TtT, ft, dosentti, yliopettaja; Arcada, Helsinki

Jäsenet:

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, yliopistonlehtori; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, Kuopio (Käypä hoito -toimittaja)

Timo Lakka, LT, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellisen fysiologian professori; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, Kuopio

Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Ilkka Rauramo, LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erikoislääkäri, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Heikki Tikkanen, LT, dosentti, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin Urheilulääkäriasema (Käypä hoito -toimittaja)

Ilkka Vuori, LKT, emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, pysyvä asiantuntija; Finohta, Helsinki

Sidonnaisuudet

Antero Kesäniemi: Kutsuttuna luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa (MSD Finland Oy, Sanofi-Aventis, Schering-Plough). Osallistunut kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Schering-Plough, MSD Finland Oy, Fournier). Mukana tutkimusryhmässä, joka saanut apurahaa lääkealan yrityksiltä (Fournier, MSD Finland Oy, Novartis, Schering-Plough). Antanut lääkealan yrityksille asiantuntija-apua (AstraZeneca, Suomen MSD Oy, Schering-Plough, Pfizer). Osallistunut terveydenhuollon hallintoelinten toimintaan (Sydäntutkimussäätiön hallitus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen, Sydänliiton lääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen, Suomen Kardiologisen Seuran Preventio- ja Kuntoutusjaoksen Nukleuksen jäsen). Suomen Kardiologisen Seuran nimeämä Preventiokoordinaattori Euroopan Kardiologisessa Yhdistyksessä. Toimii asiantuntijana potilasyhdistyksissä (Sydänliiton lääketieteellinen neuvottelukunta).

Eeva Ketola: Ei sidonnaisuuksia.

Jyrki Kettunen: Ei sidonnaisuuksia.

Urho Kujala: Ei sidonnaisuuksia.

Katriina Kukkonen-Harjula: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»10 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Timo Lakka: Ei sidonnaisuuksia.

Rainer Rauramaa: Ei sidonnaisuuksia.

Ilkka Rauramo: Pienimuotoista yksityislääkäritoimintaa. Punkaharjun kuntoutussairaalasäätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Lääkäripäivät 2011: johtoryhmän jäsen. Lääkärien koulutusrahaston jäsen. Lääkepolitiikka 2020: valmisteluryhmän jäsen. Paulon säätiö: hallituksen jäsen. Prakticonova Oy:n osakas.

Heikki Tikkanen: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»10 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Ilkka Vuori: Toimii Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton, Suomen Tule ry:n pääsihteerinä ja Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman koordinaattorina. Antanut asiantuntija-apua liikuntateknologian alan yritykselle ja saanut siitä palkkion (Polar Electro Oy).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8 «PMID: 5523831»PubMed
  2. Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
  3. U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf
  4. Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1435-45 «PMID: 17762378»PubMed
  5. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf
  6. Vuori I. Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista: Be active, healthy, and happy! Suom Lääkäril 2008;63:4077
  7. Kesäniemi A, Riddoch CJ, Reeder B ym. Advancing the future of physical activity guidelines in Canada: an independent expert panel interpretation of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:41 «PMID: 20459785»PubMed
  8. O'Donovan G, Blazevich AJ, Boreham C ym. The ABC of Physical Activity for Health: a consensus statement from the British Association of Sport and Exercise Sciences. J Sports Sci 2010;28:573-91 «PMID: 20401789»PubMed
  9. Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K ym. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Prev Med 2006;42:40-6 «PMID: 16297442»PubMed
  10. Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T ym. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion programme in Finland. Health Promot Int 2007;22:19-27 «PMID: 17135327»PubMed
  11. Aittasalo M. Promoting physical activity of working aged adults with selected personal approaches in primary health care. Feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 128. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2008. http://dissertations.jyu.fi/studsport/9789513932961.pdf
  12. Toropainen E, Rinne M, Aittasalo M, Luoto R. Liikkumisresepti toimii yhteistyöllä. Suom Lääkäril 2010;65:4004-5
  13. Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548
  14. Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim
  15. American College of Sports Medicine. ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 8. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins; 2010
  16. Viitasalo M. Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt. Duodecim 2008;124:1103-10 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97242 »11
  17. Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Suom Lääkäril 2010;65:1905-11
  18. Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ ym. Exercise and acute cardiovascular events placing the risks into perspective: a scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism and the Council on Clinical Cardiology. Circulation 2007;115:2358-68 «PMID: 17468391»PubMed
  19. Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction Onset Study Investigators. N Engl J Med 1993;329:1677-83 «PMID: 8232456»PubMed
  20. Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I ym. Acute injuries in soccer, ice hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311:1465-8 «PMID: 8520333»PubMed
  21. Schneider S, Seither B, Tönges S ym. Sports injuries: population based representative data on incidence, diagnosis, sequelae, and high risk groups. Br J Sports Med 2006;40:334-9; discussion 339 «PMID: 16556789»PubMed
  22. Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16 «PMID: 15088246»PubMed
  23. Kujala UM, Kettunen J, Paananen H ym. Knee osteoarthritis in former runners, soccer players, weight lifters, and shooters. Arthritis Rheum 1995;38:539-46 «PMID: 7718008»PubMed
  24. Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Suom Lääkäril 2003;58:71-6
  25. Timpka T, Ekstrand J, Svanström L. From sports injury prevention to safety promotion in sports. Sports Med 2006;36:733-45 «PMID: 16937950»PubMed
  26. Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A ym. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2007;167:1585-92 «PMID: 17698680»PubMed
  27. Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2
  28. Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescription drugs in athletes. Sports Med 2008;38:449-63 «PMID: 18489193»PubMed
  29. Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2005:538-46
  30. Thompson PD, Gadaleta PA, Yurgalevitch S ym. Effects of exercise and lovastatin on serum creatine kinase activity. Metabolism 1991;40:1333-6 «PMID: 1961130»PubMed
  31. Thompson PD, Zmuda JM, Domalik LJ ym. Lovastatin increases exercise-induced skeletal muscle injury. Metabolism 1997;46:1206-10 «PMID: 9322808»PubMed
  32. Urso ML, Clarkson PM, Hittel D ym. Changes in ubiquitin proteasome pathway gene expression in skeletal muscle with exercise and statins. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2005;25:2560-6 «PMID: 16224050»PubMed
  33. Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 11.10.2006. www.kaypahoito.fi
  34. Lonkkamurtuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. 23.1.2006. www.kaypahoito.fi
  35. Nikander R, Lepola V, Karinkanta S, Sievänen H. Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Suom Lääkäril 2008;63:2033-40
  36. Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 «PMID: 16404492»PubMed
  37. Vainionpää A, Korpelainen R, Sievänen H ym. Effect of impact exercise and its intensity on bone geometry at weight-bearing tibia and femur. Bone 2007;40:604-11 «PMID: 17140871»PubMed
  38. Martyn-St James M, Carroll S. Progressive high-intensity resistance training and bone mineral density changes among premenopausal women: evidence of discordant site-specific skeletal effects. Sports Med 2006;36:683-704 «PMID: 16869710»PubMed
  39. Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40 «PMID: 16823548»PubMed
  40. Suomen Osteoporoosiliitto ry, UKK-instituutti. Luuliikuntaa lapsuudesta vanhuuteen - unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Tampere 2006. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/291-Luuliikuntasuositus_asiakirja.pdf
  41. Kohrt WM, Barry DW, Schwartz RS. Muscle forces or gravity: what predominates mechanical loading on bone? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2050-5 «PMID: 19812511»PubMed
  42. Robling AG. Is bone's response to mechanical signals dominated by muscle forces? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2044-9 «PMID: 19812512»PubMed
  43. Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.
  44. Guadalupe-Grau A, Fuentes T, Guerra B ym. Exercise and bone mass in adults. Sports Med 2009;39:439-68 «PMID: 19453205»PubMed
  45. Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 «PMID: 20663158»PubMed
  46. Martyn-St James M, Carroll S. A meta-analysis of impact exercise on postmenopausal bone loss: the case for mixed loading exercise programmes. Br J Sports Med 2009;43:898-908 «PMID: 18981037»PubMed
  47. Englund U, Littbrand H, Sondell A ym. The beneficial effects of exercise on BMD are lost after cessation: a 5-year follow-up in older post-menopausal women. Scand J Med Sci Sports 2009;19:381-8 «PMID: 18503492»PubMed
  48. Uusi-Rasi K, Sievänen H, Pasanen M ym. Influence of calcium intake and physical activity on proximal femur bone mass and structure among pre- and postmenopausal women. A 10-year prospective study. Calcif Tissue Int 2008;82:171-81 «PMID: 18270646»PubMed
  49. Hamilton CJ, Thomas SG, Jamal SA. Associations between leisure physical activity participation and cortical bone mass and geometry at the radius and tibia in a Canadian cohort of postmenopausal women. Bone 2010;46:774-9 «PMID: 19897064»PubMed
  50. Hamilton CJ, Swan VJ, Jamal SA. The effects of exercise and physical activity participation on bone mass and geometry in postmenopausal women: a systematic review of pQCT studies. Osteoporos Int 2010;21:11-23 «PMID: 19504035»PubMed
  51. Howe TE, Rochester L, Jackson A ym. Exercise for improving balance in older people. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD004963 «PMID: 17943831»PubMed
  52. Heesch KC, Byles JE, Brown WJ. Prospective association between physical activity and falls in community-dwelling older women. J Epidemiol Community Health 2008;62:421-6 «PMID: 18413455»PubMed
  53. Faber MJ, Bosscher RJ, Chin A Paw MJ ym. Effects of exercise programs on falls and mobility in frail and pre-frail older adults: A multicenter randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:885-96 «PMID: 16813773»PubMed
  54. Luukinen H, Lehtola S, Jokelainen J ym. Pragmatic exercise-oriented prevention of falls among the elderly: a population-based, randomized, controlled trial. Prev Med 2007;44:265-71 «PMID: 17174387»PubMed
  55. Rosendahl E, Gustafson Y, Nordin E ym. A randomized controlled trial of fall prevention by a high-intensity functional exercise program for older people living in residential care facilities. Aging Clin Exp Res 2008;20:67-75 «PMID: 18283231»PubMed
  56. Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD007146 «PMID: 19370674»PubMed
  57. Teixeira LE, Silva KN, Imoto AM ym. Progressive load training for the quadriceps muscle associated with proprioception exercises for the prevention of falls in postmenopausal women with osteoporosis: a randomized controlled trial. Osteoporos Int 2010;21:589-96 «PMID: 19562243»PubMed
  58. Kemmler W, von Stengel S, Engelke K ym. Exercise effects on bone mineral density, falls, coronary risk factors, and health care costs in older women: the randomized controlled senior fitness and prevention (SEFIP) study. Arch Intern Med 2010;170:179-85 «PMID: 20101013»PubMed
  59. Moayyeri A. The association between physical activity and osteoporotic fractures: a review of the evidence and implications for future research. Ann Epidemiol 2008;18:827-35 «PMID: 18809340»PubMed
  60. Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. 23.01.2007. www.kaypahoito.fi
  61. Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S551-86; discussion 609-10 «PMID: 11427782»PubMed
  62. Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exercise for osteoarthritis of the hip. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD007912 «PMID: 19588445»PubMed
  63. Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or strengthening exercise for osteoarthritis of the knee? A systematic review. Ann Rheum Dis 2005;64:544-8 «PMID: 15769914»PubMed
  64. Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomised controlled trial of the cost-effectiveness of water-based therapy for lower limb osteoarthritis. Health Technol Assess 2005;9:iii-iv, ix-xi, 1-114 «PMID: 16095546»PubMed
  65. Bartels EM, Lund H, Hagen KB ym. Aquatic exercise for the treatment of knee and hip osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD005523 «PMID: 17943863»PubMed
  66. Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 5.08.2002. www.kaypahoito.fi
  67. Mattila R, Malmivaara A, Kastarinen M ym. Effects of lifestyle intervention on neck, shoulder, elbow and wrist symptoms. Scand J Work Environ Health 2004;30:191-8 «PMID: 15250647»PubMed
  68. Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona. Duodecim 2004;120:1958-67 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94465 »12 «PMID: 15551766»PubMed
  69. Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD000335 «PMID: 16034851»PubMed
  70. Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 16.6.2008. www.kaypahoito.fi
  71. Oesch P, Kool J, Hagen KB ym. Effectiveness of exercise on work disability in patients with non-acute non-specific low back pain: Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. J Rehabil Med 2010;42:193-205 «PMID: 20411212»PubMed
  72. Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD006555 «PMID: 20091596»PubMed
  73. Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic review: strategies for using exercise therapy to improve outcomes in chronic low back pain. Ann Intern Med 2005;142:776-85 «PMID: 15867410»PubMed
  74. Richards SC, Scott DL. Prescribed exercise in people with fibromyalgia: parallel group randomised controlled trial. BMJ 2002;325:185 «PMID: 12142304»PubMed
  75. Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A randomized clinical trial of an individualized home-based exercise programme for women with fibromyalgia. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1422-7 «PMID: 16030079»PubMed
  76. Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self-management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200 «PMID: 17998491»PubMed
  77. Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 «PMID: 17943797»PubMed
  78. Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength training induced adaptations in neuromuscular function of premenopausal women with fibromyalgia: comparison with healthy women. Ann Rheum Dis 2001;60:21-6 «PMID: 11114277»PubMed
  79. Jones KD, Burckhardt CS, Clark SR ym. A randomized controlled trial of muscle strengthening versus flexibility training in fibromyalgia. J Rheumatol 2002;29:1041-8 «PMID: 12022321»PubMed
  80. Valkeinen H, Häkkinen K, Pakarinen A ym. Muscle hypertrophy, strength development, and serum hormones during strength training in elderly women with fibromyalgia. Scand J Rheumatol 2005;34:309-14 «PMID: 16195165»PubMed
  81. Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in knee extension and flexion force, EMG and functional capacity during strength training in older females with fibromyalgia and healthy controls. Rheumatology (Oxford) 2004;43:225-8 «PMID: 13130154»PubMed
  82. Häuser W, Bernardy K, Arnold B ym. Efficacy of multicomponent treatment in fibromyalgia syndrome: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Arthritis Rheum 2009;61:216-24 «PMID: 19177530»PubMed
  83. Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 26.04.2003. www.kaypahoito.fi
  84. van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Comparison of high and low intensity training in well controlled rheumatoid arthritis. Results of a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 1996;55:798-805 «PMID: 8976635»PubMed
  85. Eversden L, Maggs F, Nightingale P ym. A pragmatic randomised controlled trial of hydrotherapy and land exercises on overall well being and quality of life in rheumatoid arthritis. BMC Musculoskelet Disord 2007;8:23 «PMID: 17331241»PubMed
  86. Hsieh LF, Chen SC, Chuang CC ym. Supervised aerobic exercise is more effective than home aerobic exercise in female chinese patients with rheumatoid arthritis. J Rehabil Med 2009;41:332-7 «PMID: 19363565»PubMed
  87. Dagfinrud H, Kvien TK, Hagen KB. Physiotherapy interventions for ankylosing spondylitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD002822 «PMID: 18254008»PubMed
  88. Lim HJ, Moon YI, Lee MS. Effects of home-based daily exercise therapy on joint mobility, daily activity, pain, and depression in patients with ankylosing spondylitis. Rheumatol Int 2005;25:225-9 «PMID: 15650833»PubMed
  89. Ince G, Sarpel T, Durgun B ym. Effects of a multimodal exercise program for people with ankylosing spondylitis. Phys Ther 2006;86:924-35 «PMID: 16813473»PubMed
  90. Fernández-de-Las-Peñas C, Alonso-Blanco C, Morales-Cabezas M ym. Two exercise interventions for the management of patients with ankylosing spondylitis: a randomized controlled trial. Am J Phys Med Rehabil 2005;84:407-19 «PMID: 15905654»PubMed
  91. Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.01.2007. www.kaypahoito.fi
  92. Lakka TA, Bouchard C. Physical activity, obesity and cardiovascular diseases. Handb Exp Pharmacol 2005;170:137-63 «PMID: 16596798»PubMed
  93. Wareham NJ, van Sluijs EM, Ekelund U. Physical activity and obesity prevention: a review of the current evidence. Proc Nutr Soc 2005;64:229-47 «PMID: 15960868»PubMed
  94. Kukkonen-Harjula K, Fogelholm M. Liikunnan merkitys painonhallinnassa. Suom Lääkäril 2001;56:674-6
  95. Ross R, Janssen I. Physical activity, total and regional obesity: dose-response considerations. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S521-7; discussion S528-9 «PMID: 11427779»PubMed
  96. Hakala P. Lihavuuden ruokavaliohoito. Kirjassa: Lihavuus - ongelma ja hoito. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen A, Uusitupa M (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2006:167-90
  97. Hakala P, Fogelholm M. Mitä lääkärin tulee tietää lihavuuden perushoidosta? Duodecim 2006;122:1239-45 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo95741»13 «PMID: 16863037»PubMed
  98. Kay SJ, Fiatarone Singh MA. The influence of physical activity on abdominal fat: a systematic review of the literature. Obes Rev 2006;7:183-200 «PMID: 16629874»PubMed
  99. Ross R, Dagnone D, Jones PJ ym. Reduction in obesity and related comorbid conditions after diet-induced weight loss or exercise-induced weight loss in men. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2000;133:92-103 «PMID: 10896648»PubMed
  100. Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M ym. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. Int J Obes (Lond) 2007;31:1786-97 «PMID: 17637702»PubMed
  101. Saris WH, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4:101-14 «PMID: 12760445»PubMed
  102. Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 23.11.2009. www.kaypahoito.fi
  103. Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n ry:n asettama työryhmä. 2.4.2009. www.kaypahoito.fi
  104. Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the amount and intensity of exercise on plasma lipoproteins. N Engl J Med 2002;347:1483-92 «PMID: 12421890»PubMed
  105. Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 «PMID: 19013187»PubMed
  106. Tambalis K, Panagiotakos DB, Kavouras SA ym. Responses of blood lipids to aerobic, resistance, and combined aerobic with resistance exercise training: a systematic review of current evidence. Angiology 2009;60:614-32 «PMID: 18974201»PubMed
  107. Alberti KG, Eckel RH, Grundy SM ym. Harmonizing the metabolic syndrome: a joint interim statement of the International Diabetes Federation Task Force on Epidemiology and Prevention; National Heart, Lung, and Blood Institute; American Heart Association; World Heart Federation; International Atherosclerosis Society; and International Association for the Study of Obesity. Circulation 2009;120:1640-5 «PMID: 19805654»PubMed
  108. Johnson JL, Slentz CA, Houmard JA ym. Exercise training amount and intensity effects on metabolic syndrome (from Studies of a Targeted Risk Reduction Intervention through Defined Exercise). Am J Cardiol 2007;100:1759-66 «PMID: 18082522»PubMed
  109. Jeon CY, Lokken RP, Hu FB ym. Physical activity of moderate intensity and risk of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2007;30:744-52 «PMID: 17327354»PubMed
  110. Sigal RJ, Kenny GP, Boulé NG ym. Effects of aerobic training, resistance training, or both on glycemic control in type 2 diabetes: a randomized trial. Ann Intern Med 2007;147:357-69 «PMID: 17876019»PubMed
  111. Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise training can modify the natural history of diabetic peripheral neuropathy. J Diabetes Complications 2006;20:216-23 «PMID: 16798472»PubMed
  112. Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH ym. Physical activity/exercise and type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2518-39 «PMID: 15451933»PubMed
  113. ACSM'S Resource Manual for Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 5. painos. Lippincott, Williams & Wilkins. 2006
  114. Thomas DE, Elliott EJ, Naughton GA. Exercise for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD002968 «PMID: 16855995»PubMed
  115. Manders RJ, Van Dijk JW, van Loon LJ. Low-intensity exercise reduces the prevalence of hyperglycemia in type 2 diabetes. Med Sci Sports Exerc 2010;42:219-25 «PMID: 19927038»PubMed
  116. Plöckinger U, Topuz M, Riese B ym. Risk of exercise-induced hypoglycaemia in patients with type 2 diabetes on intensive insulin therapy: comparison of insulin glargine with NPH insulin as basal insulin supplement. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:290-5 «PMID: 18692269»PubMed
  117. Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology and Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism. Circulation 2007;116:572-84 «PMID: 17638929»PubMed
  118. Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. 29.10.2007. www.kaypahoito.fi
  119. Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R ym. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;330:1549-54 «PMID: 8177243»PubMed
  120. Myers J, Prakash M, Froelicher V ym. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793-801 «PMID: 11893790»PubMed
  121. Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341:650-8 «PMID: 10460816»PubMed
  122. Sesso HD, Paffenbarger RS Jr, Lee IM. Physical activity and coronary heart disease in men: The Harvard Alumni Health Study. Circulation 2000;102:975-80 «PMID: 10961960»PubMed
  123. Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 «PMID: 12387651»PubMed
  124. Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity). Circulation 2003;107:3109-16 «PMID: 12821592»PubMed
  125. Lakka TA, Laaksonen DE. Physical activity in prevention and treatment of the metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:76-88 «PMID: 17332786»PubMed
  126. Hambrecht R, Wolf A, Gielen S ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342:454-60 «PMID: 10675425»PubMed
  127. Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO Study: a six-year randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2004;140:1007-14 «PMID: 15197018»PubMed
  128. Hambrecht R, Walther C, Möbius-Winkler S ym. Percutaneous coronary angioplasty compared with exercise training in patients with stable coronary artery disease: a randomized trial. Circulation 2004;109:1371-8 «PMID: 15007010»PubMed
  129. Valkeinen H, Aaltonen S, Kujala UM. Effects of exercise training on oxygen uptake in coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis. Scand J Med Sci Sports 2010;20:545-55 «PMID: 20492590»PubMed
  130. Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS ym. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001800 «PMID: 11279730»PubMed
  131. Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92 «PMID: 15121495»PubMed
  132. Soga Y, Yokoi H, Ando K ym. Safety of early exercise training after elective coronary stenting in patients with stable coronary artery disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010;17:230-4 «PMID: 20051870»PubMed
  133. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
  134. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
  135. Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 «PMID: 12885683»PubMed
  136. Goldstein LB, Adams R, Alberts MJ ym. Primary prevention of ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council: cosponsored by the Atherosclerotic Peripheral Vascular Disease Interdisciplinary Working Group; Cardiovascular Nursing Council; Clinical Cardiology Council; Nutrition, Physical Activity, and Metabolism Council; and the Quality of Care and Outcomes Research Interdisciplinary Working Group. Circulation 2006;113:e873-923 «PMID: 16785347»PubMed
  137. Krarup LH, Truelsen T, Gluud C ym. Prestroke physical activity is associated with severity and long-term outcome from first-ever stroke. Neurology 2008;71:1313-8 «PMID: 18936423»PubMed
  138. Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention; the Council on Cardiovascular Nursing; the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism; and the Stroke Council. Circulation 2004;109:2031-41 «PMID: 15117863»PubMed
  139. Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. 15.10.2006. www.kaypahoito.fi
  140. Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 «PMID: 12477945»PubMed
  141. Watson L, Ellis B, Leng GC. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD000990 «PMID: 18843614»PubMed
  142. McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill exercise and resistance training in patients with peripheral arterial disease with and without intermittent claudication: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:165-74 «PMID: 19141764»PubMed
  143. Wang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P ym. Occupational, commuting, and leisure-time physical activity in relation to heart failure among finnish men and women. J Am Coll Cardiol 2010;56:1140-8 «PMID: 20863955»PubMed
  144. Kenchaiah S, Sesso HD, Gaziano JM. Body mass index and vigorous physical activity and the risk of heart failure among men. Circulation 2009;119:44-52 «PMID: 19103991»PubMed
  145. Hu G, Jousilahti P, Antikainen R ym. Joint effects of physical activity, body mass index, waist circumference, and waist-to-hip ratio on the risk of heart failure. Circulation 2010;121:237-44 «PMID: 20048205»PubMed
  146. Davies EJ, Moxham T, Rees K ym. Exercise based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2010;4:CD003331 «PMID: 20393935»PubMed
  147. Piepoli MF, Davos C, Francis DP ym. Exercise training meta-analysis of trials in patients with chronic heart failure (ExTraMATCH). BMJ 2004;328:189 «PMID: 14729656»PubMed
  148. Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability, and forearm blood flow. J Card Fail 2004;10:21-30 «PMID: 14966771»PubMed
  149. Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial of progressive resistance training to counteract the myopathy of chronic heart failure. J Appl Physiol 2001;90:2341-50 «PMID: 11356801»PubMed
  150. Levinger I, Bronks R, Cody DV ym. Resistance training for chronic heart failure patients on beta blocker medications. Int J Cardiol 2005;102:493-9 «PMID: 16004896»PubMed
  151. Bartlo P. Evidence-based application of aerobic and resistance training in patients with congestive heart failure. J Cardiopulm Rehabil Prev 2007;27:368-75 «PMID: 18197070»PubMed
  152. Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858-66 «PMID: 18515805»PubMed
  153. Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 «PMID: 9624065»PubMed
  154. Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 «PMID: 19463518»PubMed
  155. Lee SH, Jung JH, Choi SH ym. Exercise intolerance in patients with atrial fibrillation: clinical and echocardiographic determinants of exercise capacity. J Am Soc Echocardiogr 2005;18:1349-54 «PMID: 16376765»PubMed
  156. Singh SN, Tang XC, Singh BN ym. Quality of life and exercise performance in patients in sinus rhythm versus persistent atrial fibrillation: a Veterans Affairs Cooperative Studies Program Substudy. J Am Coll Cardiol 2006;48:721-30 «PMID: 16904540»PubMed
  157. Hegbom F, Sire S, Heldal M ym. Short-term exercise training in patients with chronic atrial fibrillation: effects on exercise capacity, AV conduction, and quality of life. J Cardiopulm Rehabil 2006;26:24-9 «PMID: 16617223»PubMed
  158. Mont L, Tamborero D, Elosua R ym. Physical activity, height, and left atrial size are independent risk factors for lone atrial fibrillation in middle-aged healthy individuals. Europace 2008;10:15-20 «PMID: 18178694»PubMed
  159. Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 1.3.2004. www.kaypahoito.fi
  160. Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T ym. Respiratory rehabilitation after acute exacerbation of COPD may reduce risk for readmission and mortality -- a systematic review. Respir Res 2005;6:54 «PMID: 15943867»PubMed
  161. Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G ym. Thigh muscle strength and endurance in patients with COPD compared with healthy controls. Respir Med 2006;100:1451-7 «PMID: 16337114»PubMed
  162. Puhan MA, Schünemann HJ, Frey M ym. How should COPD patients exercise during respiratory rehabilitation? Comparison of exercise modalities and intensities to treat skeletal muscle dysfunction. Thorax 2005;60:367-75 «PMID: 15860711»PubMed
  163. Arnardóttir RH, Boman G, Larsson K ym. Interval training compared with continuous training in patients with COPD. Respir Med 2007;101:1196-204 «PMID: 17188853»PubMed
  164. Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ ym. Interval versus continuous high-intensity exercise in chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2006;145:816-25 «PMID: 17146066»PubMed
  165. Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 19.5.2006. www.kaypahoito.fi
  166. Shaaban R, Leynaert B, Soussan D ym. Physical activity and bronchial hyperresponsiveness: European Community Respiratory Health Survey II. Thorax 2007;62:403-10 «PMID: 17121869»PubMed
  167. Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001116 «PMID: 16235280»PubMed
  168. Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchange during exercise in habitually active asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1938-50 «PMID: 16024529»PubMed
  169. Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exercise normalizes the gas-exchange impairment induced by a previous exercise bout in asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1843-52 «PMID: 16037395»PubMed
  170. Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikunta. Kirjassa: Astma. Kustannus Oy Duodecim 2000
  171. Thomsen SF, Ulrik CS, Kyvik KO ym. The incidence of asthma in young adults. Chest 2005;127:1928-34 «PMID: 15947304»PubMed
  172. Nieman DC. Upper respiratory tract infections and exercise. Thorax 1995;50:1229-31 «PMID: 8553291»PubMed
  173. World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007
  174. Bardia A, Hartmann LC, Vachon CM ym. Recreational physical activity and risk of postmenopausal breast cancer based on hormone receptor status. Arch Intern Med 2006;166:2478-83 «PMID: 17159013»PubMed
  175. Dallal CM, Sullivan-Halley J, Ross RK ym. Long-term recreational physical activity and risk of invasive and in situ breast cancer: the California teachers study. Arch Intern Med 2007;167:408-15 «PMID: 17325304»PubMed
  176. Leitzmann MF, Moore SC, Peters TM ym. Prospective study of physical activity and risk of postmenopausal breast cancer. Breast Cancer Res 2008;10:R92 «PMID: 18976449»PubMed
  177. Peters TM, Schatzkin A, Gierach GL ym. Physical activity and postmenopausal breast cancer risk in the NIH-AARP diet and health study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:289-96 «PMID: 19124511»PubMed
  178. World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.
  179. Monninkhof EM, Elias SG, Vlems FA ym. Physical activity and breast cancer: a systematic review. Epidemiology 2007;18:137-57 «PMID: 17130685»PubMed
  180. Markes M, Brockow T, Resch KL. Exercise for women receiving adjuvant therapy for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD005001 «PMID: 17054230»PubMed
  181. Bicego D, Brown K, Ruddick M ym. Effects of exercise on quality of life in women living with breast cancer: a systematic review. Breast J 2009;15:45-51 «PMID: 19120381»PubMed
  182. Kuchinski AM, Reading M, Lash AA. Treatment-related fatigue and exercise in patients with cancer: a systematic review. Medsurg Nurs 2009;18:174-80 «PMID: 19591364»PubMed
  183. McNeely ML, Campbell K, Ospina M ym. Exercise interventions for upper-limb dysfunction due to breast cancer treatment. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005211 «PMID: 20556760»PubMed
  184. Spence RR, Heesch KC, Brown WJ. Exercise and cancer rehabilitation: a systematic review. Cancer Treat Rev 2010;36:185-94 «PMID: 19962830»PubMed
  185. Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 «PMID: 20187728»PubMed
  186. Holmes MD, Chen WY, Feskanich D ym. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis. JAMA 2005;293:2479-86 «PMID: 15914748»PubMed
  187. West-Wright CN, Henderson KD, Sullivan-Halley J ym. Long-term and recent recreational physical activity and survival after breast cancer: the California Teachers Study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:2851-9 «PMID: 19843680»PubMed
  188. Ibrahim EM, Al-Homaidh A. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis: meta-analysis of published studies. Med Oncol 2010; [Epub ahead of print] «PMID: 20411366»PubMed
  189. Abrahamson PE, Gammon MD, Lund MJ ym. Recreational physical activity and survival among young women with breast cancer. Cancer 2006;107:1777-85 «PMID: 16967443»PubMed
  190. Holick CN, Newcomb PA, Trentham-Dietz A ym. Physical activity and survival after diagnosis of invasive breast cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2008;17:379-86 «PMID: 18250341»PubMed
  191. Sternfeld B, Weltzien E, Quesenberry CP Jr ym. Physical activity and risk of recurrence and mortality in breast cancer survivors: findings from the LACE study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:87-95 «PMID: 19124485»PubMed
  192. Cheema B, Gaul CA, Lane K ym. Progressive resistance training in breast cancer: a systematic review of clinical trials. Breast Cancer Res Treat 2008;109:9-26 «PMID: 17624588»PubMed
  193. De Backer IC, Schep G, Backx FJ ym. Resistance training in cancer survivors: a systematic review. Int J Sports Med 2009;30:703-12 «PMID: 19585401»PubMed
  194. Schmitz KH, Ahmed RL, Troxel A ym. Weight lifting in women with breast-cancer-related lymphedema. N Engl J Med 2009;361:664-73 «PMID: 19675330»PubMed
  195. Speck RM, Courneya KS, Mâsse LC ym. An update of controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. J Cancer Surviv 2010;4:87-100 «PMID: 20052559»PubMed
  196. Wolin KY, Yan Y, Colditz GA ym. Physical activity and colon cancer prevention: a meta-analysis. Br J Cancer 2009;100:611-6 «PMID: 19209175»PubMed
  197. McNeely ML, Campbell KL, Rowe BH ym. Effects of exercise on breast cancer patients and survivors: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2006;175:34-41 «PMID: 16818906»PubMed
  198. Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 «PMID: 15049716»PubMed
  199. Chao A, Connell CJ, Jacobs EJ ym. Amount, type, and timing of recreational physical activity in relation to colon and rectal cancer in older adults: the Cancer Prevention Study II Nutrition Cohort. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2004;13:2187-95 «PMID: 15598779»PubMed
  200. Larsson SC, Rutegård J, Bergkvist L ym. Physical activity, obesity, and risk of colon and rectal cancer in a cohort of Swedish men. Eur J Cancer 2006;42:2590-7 «PMID: 16914307»PubMed
  201. Steindorf K, Jedrychowski W, Schmidt M ym. Case-control study of lifetime occupational and recreational physical activity and risks of colon and rectal cancer. Eur J Cancer Prev 2005;14:363-71 «PMID: 16030427»PubMed
  202. Meyerhardt JA, Giovannucci EL, Holmes MD ym. Physical activity and survival after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2006;24:3527-34 «PMID: 16822844»PubMed
  203. Meyerhardt JA, Heseltine D, Niedzwiecki D ym. Impact of physical activity on cancer recurrence and survival in patients with stage III colon cancer: findings from CALGB 89803. J Clin Oncol 2006;24:3535-41 «PMID: 16822843»PubMed
  204. Haydon AM, Macinnis RJ, English DR ym. Effect of physical activity and body size on survival after diagnosis with colorectal cancer. Gut 2006;55:62-7 «PMID: 15972299»PubMed
  205. Tardon A, Lee WJ, Delgado-Rodriguez M ym. Leisure-time physical activity and lung cancer: a meta-analysis. Cancer Causes Control 2005;16:389-97 «PMID: 15953981»PubMed
  206. Kruk J, Aboul-Enein HY. Physical activity in the prevention of cancer. Asian Pac J Cancer Prev 2006;7:11-21 «PMID: 16629509»PubMed
  207. Steindorf K, Friedenreich C, Linseisen J ym. Physical activity and lung cancer risk in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition Cohort. Int J Cancer 2006;119:2389-97 «PMID: 16894558»PubMed
  208. Cust AE, Armstrong BK, Friedenreich CM ym. Physical activity and endometrial cancer risk: a review of the current evidence, biologic mechanisms and the quality of physical activity assessment methods. Cancer Causes Control 2007;18:243-58 «PMID: 17206535»PubMed
  209. Voskuil DW, Monninkhof EM, Elias SG ym. Physical activity and endometrial cancer risk, a systematic review of current evidence. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2007;16:639-48 «PMID: 17416752»PubMed
  210. Patel AV, Feigelson HS, Talbot JT ym. The role of body weight in the relationship between physical activity and endometrial cancer: results from a large cohort of US women. Int J Cancer 2008;123:1877-82 «PMID: 18651569»PubMed
  211. Gierach GL, Chang SC, Brinton LA ym. Physical activity, sedentary behavior, and endometrial cancer risk in the NIH-AARP Diet and Health Study. Int J Cancer 2009;124:2139-47 «PMID: 19123463»PubMed
  212. Friedenreich CM, Orenstein MR. Physical activity and cancer prevention: etiologic evidence and biological mechanisms. J Nutr 2002;132:3456S-3464S «PMID: 12421870»PubMed
  213. Lee IM. Physical activity and cancer prevention--data from epidemiologic studies. Med Sci Sports Exerc 2003;35:1823-7 «PMID: 14600545»PubMed
  214. Schmitz KH, Holtzman J, Courneya KS ym. Controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2005;14:1588-95 «PMID: 16030088»PubMed
  215. Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S587-97; discussion 609-10 «PMID: 11427783»PubMed
  216. Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322:763-7 «PMID: 11282860»PubMed
  217. Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411 «PMID: 18289655»PubMed
  218. Mead GE, Morley W, Campbell P ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD004366 «PMID: 19588354»PubMed
  219. Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:410-8 «PMID: 16676285»PubMed
  220. Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise treatment for major depression: maintenance of therapeutic benefit at 10 months. Psychosom Med 2000;62:633-8 «PMID: 11020092»PubMed
  221. Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM ym. Effectiveness of complementary and self-help treatments for depression. Med J Aust 2002;176 Suppl:S84-96 «PMID: 12065003»PubMed
  222. Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. 30.10.2006. www.kaypahoito.fi
  223. Kikuchi A, Niu K, Ikeda Y ym. Association between physical activity and urinary incontinence in a community-based elderly population aged 70 years and over. Eur Urol 2007;52:868-74 «PMID: 17412488»PubMed
  224. Nygaard IE, Thompson FL, Svengalis SL ym. Urinary incontinence in elite nulliparous athletes. Obstet Gynecol 1994;84:183-7 «PMID: 8041527»PubMed
  225. Palmer MH, Fitzgerald S. Urinary incontinence in working women: a comparison study. J Womens Health (Larchmt) 2002;11:879-88 «PMID: 12626087»PubMed
  226. Bø K, Borgen JS. Prevalence of stress and urge urinary incontinence in elite athletes and controls. Med Sci Sports Exerc 2001;33:1797-802 «PMID: 11689727»PubMed
  227. Danforth KN, Shah AD, Townsend MK ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109:721-7 «PMID: 17329526»PubMed
  228. Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a risk factor for urinary incontinence among older Americans. Neurourol Urodyn 2005;24:51-5 «PMID: 15578629»PubMed
  229. Hay-Smith EJ, Dumoulin C. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005654 «PMID: 16437536»PubMed
  230. Borodulin K, Evenson KR, Herring AH. Physical activity patterns during pregnancy through postpartum. BMC Womens Health 2009;9:32 «PMID: 19925650»PubMed
  231. Haakstad LA, Voldner N, Henriksen T ym. Why do pregnant women stop exercising in the third trimester? Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88:1267-75 «PMID: 19824869»PubMed
  232. Mudd LM, Nechuta S, Pivarnik JM ym. Factors associated with women's perceptions of physical activity safety during pregnancy. Prev Med 2009;49:194-9 «PMID: 19540874»PubMed
  233. Fell DB, Joseph KS, Armson BA ym. The impact of pregnancy on physical activity level. Matern Child Health J 2009;13:597-603 «PMID: 18719984»PubMed
  234. Pereira MA, Rifas-Shiman SL, Kleinman KP ym. Predictors of change in physical activity during and after pregnancy: Project Viva. Am J Prev Med 2007;32:312-9 «PMID: 17383562»PubMed
  235. Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601 «PMID: 17510701»PubMed
  236. Santos IA, Stein R, Fuchs SC ym. Aerobic exercise and submaximal functional capacity in overweight pregnant women: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;106:243-9 «PMID: 16055571»PubMed
  237. Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous abortion and physical strain around implantation: a follow-up study of first-pregnancy planners. Epidemiology 2000;11:18-23 «PMID: 10615838»PubMed
  238. Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on early pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1453-7 «PMID: 2603898»PubMed
  239. Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. BJOG 2007;114:1419-26 «PMID: 17877774»PubMed
  240. Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1290-6 «PMID: 17851805»PubMed
  241. Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 «PMID: 11864675»PubMed
  242. Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203 «PMID: 3688075»PubMed
  243. Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62 «PMID: 6513772»PubMed
  244. Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1799-805 «PMID: 2256485»PubMed
  245. Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental outcome at age five years of the offspring of women who continued to exercise regularly throughout pregnancy. J Pediatr 1996;129:856-63 «PMID: 8969727»PubMed
  246. Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7 «PMID: 12236662»PubMed
  247. Owe KM, Nystad W, Bø K. Association between regular exercise and excessive newborn birth weight. Obstet Gynecol 2009;114:770-6 «PMID: 19888034»PubMed
  248. Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1805-11 «PMID: 2256486»PubMed
  249. Tyldum EV, Romundstad PR, Slørdahl SA. Pre-pregnancy physical activity and preeclampsia risk: a prospective population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:315-20 «PMID: 19961274»PubMed
  250. Sorensen TK, Williams MA, Lee IM ym. Recreational physical activity during pregnancy and risk of preeclampsia. Hypertension 2003;41:1273-80 «PMID: 12719446»PubMed
  251. Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W ym. Work, leisure-time physical activity, and risk of preeclampsia and gestational hypertension. Am J Epidemiol 2004;160:758-65 «PMID: 15466498»PubMed
  252. Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical activity in leisure time early in pregnancy reduce the incidence of preeclampsia or gestational hypertension? Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:261-7 «PMID: 19916877»PubMed
  253. Yeo S, Davidge S, Ronis DL ym. A comparison of walking versus stretching exercises to reduce the incidence of preeclampsia: a randomized clinical trial. Hypertens Pregnancy 2008;27:113-30 «PMID: 18504873»PubMed
  254. Østerdal ML, Strøm M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort in Danish women. BJOG 2009;116:98-107 «PMID: 19055653»PubMed
  255. Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal hemodynamics and placental blood flow in healthy women. Acta Obstet Gynecol Scand 1988;67:21-5 «PMID: 3176909»PubMed
  256. Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145:702-7 «PMID: 6829657»PubMed
  257. Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153:251-2 «PMID: 4050891»PubMed
  258. Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart rate response to maternal exertion. JAMA 1988;259:3006-9 «PMID: 3285041»PubMed
  259. Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute and chronic maternal exercise on fetal heart rate. J Appl Physiol 1994;77:2207-13 «PMID: 7868435»PubMed
  260. Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7:226-8 «PMID: 9241028»PubMed
  261. Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:79-86 «PMID: 15773861»PubMed
  262. ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3 «PMID: 11777528»PubMed
  263. Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
  264. Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. 22.5.2008. www.kaypahoito.fi
  265. Bruce B, Fries JF, Hubert H. Regular vigorous physical activity and disability development in healthy overweight and normal-weight seniors: a 13-year study. Am J Public Health 2008;98:1294-9 «PMID: 18511724»PubMed
  266. Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 «PMID: 20459782»PubMed
  267. Stessman J, Hammerman-Rozenberg R, Cohen A ym. Physical activity, function, and longevity among the very old. Arch Intern Med 2009;169:1476-83 «PMID: 19752405»PubMed
  268. Sun Q, Townsend MK, Okereke OI ym. Physical activity at midlife in relation to successful survival in women at age 70 years or older. Arch Intern Med 2010;170:194-201 «PMID: 20101015»PubMed
  269. Chin A Paw MJ, van Uffelen JG, Riphagen I ym. The functional effects of physical exercise training in frail older people : a systematic review. Sports Med 2008;38:781-93 «PMID: 18712944»PubMed
  270. Kelley GA, Kelley KS, Hootman JM, Jones DL. Exercise and health-related quality of life in older community-dwelling adults. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Appl Gerontol 2009;28:369-94
  271. Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62, vi-vii «PMID: 12424867»PubMed
  272. Muistisairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. 13.8.2010. www.kaypahoito.fi
  273. Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 «PMID: 15157849»PubMed
  274. Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo95805 »14 «PMID: 17091682»PubMed
  275. Colcombe S, Kramer AF. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. Psychol Sci 2003;14:125-30 «PMID: 12661673»PubMed
  276. Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1694-704 «PMID: 15468033»PubMed
  277. Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1401-7 «PMID: 17762374»PubMed
  278. Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 «PMID: 18768414»PubMed
  279. Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD005381 «PMID: 18646126»PubMed
  280. Baker MK, Atlantis E, Fiatarone Singh MA. Multi-modal exercise programs for older adults. Age Ageing 2007;36:375-81 «PMID: 17537741»PubMed
  281. Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:170-8 «PMID: 20101012»PubMed
  282. Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 «PMID: 20223924»PubMed
  283. Lautenschlager NT, Almeida OP. Physical activity and cognition in old age. Curr Opin Psychiatry 2006;19:190-3 «PMID: 16612202»PubMed
  284. Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 «PMID: 18570697»PubMed
  285. Etgen T, Sander D, Huntgeburth U ym. Physical activity and incident cognitive impairment in elderly persons: the INVADE study. Arch Intern Med 2010;170:186-93 «PMID: 20101014»PubMed
  286. Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL ym. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Lancet Neurol 2005;4:705-11 «PMID: 16239176»PubMed
  287. Podewils LJ, Guallar E, Kuller LH ym. Physical activity, APOE genotype, and dementia risk: findings from the Cardiovascular Health Cognition Study. Am J Epidemiol 2005;161:639-51 «PMID: 15781953»PubMed
  288. Larson EB, Wang L, Bowen JD ym. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Ann Intern Med 2006;144:73-81 «PMID: 16418406»PubMed
  289. Aarsland D, Sardahaee FS, Anderssen S ym. Is physical activity a potential preventive factor for vascular dementia? A systematic review. Aging Ment Health 2010;14:386-95 «PMID: 20455113»PubMed
  290. Purnell C, Gao S, Callahan CM ym. Cardiovascular risk factors and incident Alzheimer disease: a systematic review of the literature. Alzheimer Dis Assoc Disord 2009;23:1-10 «PMID: 18703981»PubMed
  291. Colcombe SJ, Erickson KI, Scalf PE ym. Aerobic exercise training increases brain volume in aging humans. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:1166-70 «PMID: 17167157»PubMed
  292. Dishman RK, Berthoud HR, Booth FW ym. Neurobiology of exercise. Obesity (Silver Spring) 2006;14:345-56 «PMID: 16648603»PubMed
  293. Kramer AF, Erickson KI, Colcombe SJ. Exercise, cognition, and the aging brain. J Appl Physiol 2006;101:1237-42 «PMID: 16778001»PubMed
  294. van Praag H. Exercise and the brain: something to chew on. Trends Neurosci 2009;32:283-90 «PMID: 19349082»PubMed
  295. Ball K, Berch DB, Helmers KF ym. Effects of cognitive training interventions with older adults: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2271-81 «PMID: 12425704»PubMed
  296. Small GW. What we need to know about age related memory loss. BMJ 2002;324:1502-5 «PMID: 12077041»PubMed
  297. Karp A, Paillard-Borg S, Wang HX ym. Mental, physical and social components in leisure activities equally contribute to decrease dementia risk. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;21:65-73 «PMID: 16319455»PubMed
  298. Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging 2008;12:401-9 «PMID: 18548179»PubMed
  299. Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006489 «PMID: 18646158»PubMed
  300. American College of Sports Medicine. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. 7. painos. Baltimore: Lippincott, Williams and Wilkins; 2006
  301. American College of Sports Medicine. ACSM's resource manual for guidelines for exercise testing and prescription. 4. painos. 2001: Lippincott Williams and Wilkins
  302. Andersen LL, Jørgensen MB, Blangsted AK ym. A randomized controlled intervention trial to relieve and prevent neck/shoulder pain. Med Sci Sports Exerc 2008;40:983-90 «PMID: 18461010»PubMed
  303. Avenell A, Broom J, Brown TJ ym. Systematic review of the long-term effects and economic consequences of treatments for obesity and implications for health improvement. Health Technol Assess 2004;8:iii-iv, 1-182 «PMID: 15147610»PubMed
  304. Avenell A, Brown TJ, McGee MA ym. What interventions should we add to weight reducing diets in adults with obesity? A systematic review of randomized controlled trials of adding drug therapy, exercise, behaviour therapy or combinations of these interventions. J Hum Nutr Diet 2004;17:293-316 «PMID: 15250841»PubMed
  305. Ballor DL, Keesey RE. A meta-analysis of the factors affecting exercise-induced changes in body mass, fat mass and fat-free mass in males and females. Int J Obes 1991;15:717-26 «PMID: 1838100»PubMed
  306. Bearne LM, Scott DL, Hurley MV. Exercise can reverse quadriceps sensorimotor dysfunction that is associated with rheumatoid arthritis without exacerbating disease activity. Rheumatology (Oxford) 2002;41:157-66 «PMID: 11886964»PubMed
  307. Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA ym. Supervised exercise therapy versus non-supervised exercise therapy for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD005263 «PMID: 16625633»PubMed
  308. Binder AI. Neck pain. Clin Evid (Online) 2008;2008: «PMID: 19445809»PubMed
  309. Blumenthal JA, Babyak MA, Doraiswamy PM ym. Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. Psychosom Med 2007;69:587-96 «PMID: 17846259»PubMed
  310. Bronfort G, Evans R, Nelson B ym. A randomized clinical trial of exercise and spinal manipulation for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:788-97; discussion 798-9 «PMID: 11295901»PubMed
  311. Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
  312. Chiu TT, Lam TH, Hedley AJ. A randomized controlled trial on the efficacy of exercise for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2005;30:E1-7 «PMID: 15626966»PubMed
  313. Church TS, Martin CK, Thompson AM ym. Changes in weight, waist circumference and compensatory responses with different doses of exercise among sedentary, overweight postmenopausal women. PLoS One 2009;4:e4515 «PMID: 19223984»PubMed
  314. Clapp JF 3rd, Kim H, Burciu B ym. Continuing regular exercise during pregnancy: effect of exercise volume on fetoplacental growth. Am J Obstet Gynecol 2002;186:142-7 «PMID: 11810100»PubMed
  315. Cornelissen VA, Fagard RH. Effect of resistance training on resting blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Hypertens 2005;23:251-9 «PMID: 15662209»PubMed
  316. Cornelissen VA, Fagard RH. Effects of endurance training on blood pressure, blood pressure-regulating mechanisms, and cardiovascular risk factors. Hypertension 2005;46:667-75 «PMID: 16157788»PubMed
  317. Curioni CC, Lourenço PM. Long-term weight loss after diet and exercise: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2005;29:1168-74 «PMID: 15925949»PubMed
  318. Davidson LE, Hudson R, Kilpatrick K ym. Effects of exercise modality on insulin resistance and functional limitation in older adults: a randomized controlled trial. Arch Intern Med 2009;169:122-31 «PMID: 19171808»PubMed
  319. de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Is a long-term high-intensity exercise program effective and safe in patients with rheumatoid arthritis? Results of a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2003;48:2415-24 «PMID: 13130460»PubMed
  320. de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Long term high intensity exercise and damage of small joints in rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2004;63:1399-405 «PMID: 15479889»PubMed
  321. Dickinson HO, Mason JM, Nicolson DJ ym. Lifestyle interventions to reduce raised blood pressure: a systematic review of randomized controlled trials. J Hypertens 2006;24:215-33 «PMID: 16508562»PubMed
  322. Duncombe D, Skouteris H, Wertheim EH ym. Vigorous exercise and birth outcomes in a sample of recreational exercisers: a prospective study across pregnancy. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2006;46:288-92 «PMID: 16866788»PubMed
  323. Evenson KR, Siega-Riz AM, Savitz DA ym. Vigorous leisure activity and pregnancy outcome. Epidemiology 2002;13:653-9 «PMID: 12410006»PubMed
  324. Fleten C, Stigum H, Magnus P ym. Exercise during pregnancy, maternal prepregnancy body mass index, and birth weight. Obstet Gynecol 2010;115:331-7 «PMID: 20093907»PubMed
  325. Fogelholm M, Kukkonen-Harjula K. Does physical activity prevent weight gain--a systematic review. Obes Rev 2000;1:95-111 «PMID: 12119991»PubMed
  326. Fogelholm M. Physical activity, fitness and fatness: relations to mortality, morbidity and disease risk factors. A systematic review. Obes Rev 2010;11:202-21 «PMID: 19744231»PubMed
  327. Fontaine KR, Conn L, Clauw DJ. Effects of lifestyle physical activity on perceived symptoms and physical function in adults with fibromyalgia: results of a randomized trial. Arthritis Res Ther 2010;12:R55 «PMID: 20353551»PubMed
  328. Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD004376 «PMID: 18843657»PubMed
  329. Gusi N, Tomas-Carus P, Häkkinen A ym. Exercise in waist-high warm water decreases pain and improves health-related quality of life and strength in the lower extremities in women with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2006;55:66-73 «PMID: 16463415»PubMed
  330. Hansen TM, Hansen G, Langgaard AM ym. Longterm physical training in rheumatoid arthritis. A randomized trial with different training programs and blinded observers. Scand J Rheumatol 1993;22:107-12 «PMID: 8316770»PubMed
  331. Hatch M, Levin B, Shu XO ym. Maternal leisure-time exercise and timely delivery. Am J Public Health 1998;88:1528-33 «PMID: 9772857»PubMed
  332. Hay-Smith J, Herbison P, Mørkved S. Physical therapies for prevention of urinary and faecal incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003191 «PMID: 12076473»PubMed
  333. Hurkmans E, van der Giesen FJ, Vliet Vlieland TP ym. Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD006853 «PMID: 19821388»PubMed
  334. Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S123-52 «PMID: 18204386»PubMed
  335. Häkkinen A, Kautiainen H, Hannonen P ym. Strength training and stretching versus stretching only in the treatment of patients with chronic neck pain: a randomized one-year follow-up study. Clin Rehabil 2008;22:592-600 «PMID: 18586810»PubMed
  336. Häkkinen A, Sokka T, Kautiainen H ym. Sustained maintenance of exercise induced muscle strength gains and normal bone mineral density in patients with early rheumatoid arthritis: a 5 year follow up. Ann Rheum Dis 2004;63:910-6 «PMID: 15249317»PubMed
  337. Häkkinen A, Sokka T, Kotaniemi A ym. A randomized two-year study of the effects of dynamic strength training on muscle strength, disease activity, functional capacity, and bone mineral density in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2001;44:515-22 «PMID: 11263764»PubMed
  338. Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12 «PMID: 8721797»PubMed
  339. Jordan A, Bendix T, Nielsen H ym. Intensive training, physiotherapy, or manipulation for patients with chronic neck pain. A prospective, single-blinded, randomized clinical trial. Spine (Phila Pa 1976) 1998;23:311-8; discussion 319 «PMID: 9507618»PubMed
  340. Juhl M, Andersen PK, Olsen J ym. Physical exercise during pregnancy and the risk of preterm birth: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Epidemiol 2008;167:859-66 «PMID: 18303008»PubMed
  341. Juhl M, Olsen J, Andersen PK ym. Physical exercise during pregnancy and fetal growth measures: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Obstet Gynecol 2010;202:63.e1-8 «PMID: 19800601»PubMed
  342. Kallings LV, Sierra Johnson J, Fisher RM ym. Beneficial effects of individualized physical activity on prescription on body composition and cardiometabolic risk factors: results from a randomized controlled trial. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16:80-4 «PMID: 19237997»PubMed
  343. Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 «PMID: 17533202»PubMed
  344. Kramer MS, McDonald SW. Aerobic exercise for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD000180 «PMID: 16855953»PubMed
  345. Lacasse Y, Goldstein R, Lasserson TJ ym. Pulmonary rehabilitation for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD003793 «PMID: 17054186»PubMed
  346. Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000990 «PMID: 10796572»PubMed
  347. Leon AS, Sanchez OA. Response of blood lipids to exercise training alone or combined with dietary intervention. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S502-15; discussion S528-9 «PMID: 11427777»PubMed
  348. Miller WC, Koceja DM, Hamilton EJ. A meta-analysis of the past 25 years of weight loss research using diet, exercise or diet plus exercise intervention. Int J Obes Relat Metab Disord 1997;21:941-7 «PMID: 9347414»PubMed
  349. Munneke M, de Jong Z, Zwinderman AH ym. Effect of a high-intensity weight-bearing exercise program on radiologic damage progression of the large joints in subgroups of patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2005;53:410-7 «PMID: 15934121»PubMed
  350. National Health and Medical Research Council. Clinical practice guidelines for the management of overweight and obesity in adults. Commonwealth of Australia, 2003. http://www.health.gov.au/internet/wcms/Publishing.nsf/Content/obesityguidelines-index.htm
  351. Palomba S, Giallauria F, Falbo A ym. Structured exercise training programme versus hypocaloric hyperproteic diet in obese polycystic ovary syndrome patients with anovulatory infertility: a 24-week pilot study. Hum Reprod 2008;23:642-50 «PMID: 18158291»PubMed
  352. Pedersen BK, Saltin B. Evidence for prescribing exercise as therapy in chronic disease. Scand J Med Sci Sports 2006;16 Suppl 1:3-63 «PMID: 16451303»PubMed
  353. Pisters MF, Veenhof C, van Meeteren NL ym. Long-term effectiveness of exercise therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee: a systematic review. Arthritis Rheum 2007;57:1245-53 «PMID: 17907210»PubMed
  354. Potteiger JA, Kirk EP, Jacobsen DJ ym. Changes in resting metabolic rate and substrate oxidation after 16 months of exercise training in overweight adults. Int J Sport Nutr Exerc Metab 2008;18:79-95 «PMID: 18272935»PubMed
  355. Puhan M, Scharplatz M, Troosters T ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD005305 «PMID: 19160250»PubMed
  356. Ries AL, Bauldoff GS, Carlin BW ym. Pulmonary Rehabilitation: Joint ACCP/AACVPR Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2007;131:4S-42S «PMID: 17494825»PubMed
  357. Ross R, Janssen I, Dawson J ym. Exercise-induced reduction in obesity and insulin resistance in women: a randomized controlled trial. Obes Res 2004;12:789-98 «PMID: 15166299»PubMed
  358. Samad AK, Taylor RS, Marshall T ym. A meta-analysis of the association of physical activity with reduced risk of colorectal cancer. Colorectal Dis 2005;7:204-13 «PMID: 15859955»PubMed
  359. Shaw K, Gennat H, O'Rourke P ym. Exercise for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD003817 «PMID: 17054187»PubMed
  360. Sternfeld B, Quesenberry CP Jr, Eskenazi B ym. Exercise during pregnancy and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1995;27:634-40 «PMID: 7674866»PubMed
  361. Taimela S, Takala EP, Asklöf T ym. Active treatment of chronic neck pain: a prospective randomized intervention. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1021-7 «PMID: 10767816»PubMed
  362. Thomson RL, Buckley JD, Noakes M ym. The effect of a hypocaloric diet with and without exercise training on body composition, cardiometabolic risk profile, and reproductive function in overweight and obese women with polycystic ovary syndrome. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:3373-80 «PMID: 18583464»PubMed
  363. Valkeinen H, Häkkinen A, Hannonen P ym. Acute heavy-resistance exercise-induced pain and neuromuscular fatigue in elderly women with fibromyalgia and in healthy controls: effects of strength training. Arthritis Rheum 2006;54:1334-9 «PMID: 16575859»PubMed
  364. van den Ende CH, Breedveld FC, le Cessie S ym. Effect of intensive exercise on patients with active rheumatoid arthritis: a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 2000;59:615-21 «PMID: 10913058»PubMed
  365. Van Den Ende CH, Vliet Vlieland TP, Munneke M ym. Dynamic exercise therapy for rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD000322 «PMID: 10796342»PubMed
  366. van Tulder M, Furlan A, Bombardier C ym. Updated method guidelines for systematic reviews in the cochrane collaboration back review group. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:1290-9 «PMID: 12811274»PubMed
  367. van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW ym. Method guidelines for systematic reviews in the Cochrane Collaboration Back Review Group for Spinal Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:2323-30 «PMID: 9355211»PubMed
  368. Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 «PMID: 12946968»PubMed
  369. Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 «PMID: 10692619»PubMed
  370. Wigers SH, Stiles TC, Vogel PA. Effects of aerobic exercise versus stress management treatment in fibromyalgia. A 4.5 year prospective study. Scand J Rheumatol 1996;25:77-86 «PMID: 8614771»PubMed
  371. Wing RR. Physical activity in the treatment of the adulthood overweight and obesity: current evidence and research issues. Med Sci Sports Exerc 1999;31:S547-52 «PMID: 10593526»PubMed
  372. Ylinen J, Häkkinen A, Nykänen M ym. Neck muscle training in the treatment of chronic neck pain: a three-year follow-up study. Eura Medicophys 2007;43:161-9 «PMID: 17525699»PubMed
  373. Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:2509-16 «PMID: 12759322»PubMed