Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja – vaaran arviointi ja hoito

Käypä hoito
28.4.2009
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio «»1

Tiivistelmä suomeksi «Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja – vaaran arviointi ja hoito»1 ja englanniksi «Acute coronary syndrome: unstable angina and myocardial infarction without ST elevation – risk stratification and management»2

Potilaalle «Sepelvaltimotautikohtaus»3

Keskeinen sanoma

  • Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi (ICD-10:n diagnoosiluokat I20.0, I21, I22).
    • Niihin kuuluvat
      • epästabiili angina pectoris
      • sydäninfarkti ilman ST-nousuja ja
      • ST-nousuinfarkti.
  • Epästabiilin angina pectoriksen ja sydäninfarktin ilman ST-nousuja hoitoperiaatteet ovat samat, kun taas ST-nousuinfarktin hoito on erilainen varsinkin akuuttivaiheessa.
  • Tässä suosituksessa sepelvaltimotautikohtauksella tarkoitetaan epästabiilia angina pectorista ja sydäninfarktia ilman ST-nousuja.
  • Sepelvaltimotautikohtauksen hoidossa on tarpeen arvioida yksilöllisesti, millaisessa vaarassa potilas on, ja valita sen perusteella hoitolinja.
    • Vaaran arviointi pohjautuu
      • oireisiin ja esitietoihin
      • kliiniseen tutkimukseen
      • EKG-muutoksiin ja
      • sydänlihasmerkkiainemäärityksiin.
    • Suuren vaaran potilaille tulee aloittaa tehokas antitromboottinen lääkitys, ja heidät pitää ohjata varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen.
    • Pienen vaaran potilaat voidaan yleensä kotiuttaa nopeasti, ja jatkoselvittelyt tehdään tällöin polikliinisesti. Jatkohoidossa on oleellista puuttua sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin ja huolehtia potilaan neuvonnasta.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa sepelvaltimotautikohtauksen saaneiden potilaiden vaaran arviointia ja kohtauksen hoitoa sekä vähentää näiden potilaiden kuolemia ja muita sydäntapahtumia.
  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sepelvaltimotautikohtauspotilaita hoitaville lääkäreille ja muulle henkilökunnalle.

Epidemiologia

Ennuste

Patofysiologia

Diagnostiikka ja vaaran arviointi

Taulukko 1. Lyhyen aikavälin vaaraa kuvaavat tekijät.
Suuri vaaraPieni vaara
Toistuva tai pitkittyvä rintakipuRintakipu ei uusi seurannassa
Suurentunut troponiinipitoisuusTroponiinipitoisuus normaali kahdesti määritettynä
EKG:ssä ST-lasku tai ohimenevä ST-nousuEi iskemiaan viittaavia EKG-muutoksia
Hemodynaaminen epävakaus 
Merkittävä rytmihäiriö (toistuva kammiotakykardia, kammiovärinä) 
Sydäninfarktin jälkeen uusiutuva kipu tai iskemia 
Diabetes 
Munuaisten vajaatoiminta 

Akuuttivaiheen lääkehoito

  • Sepelvaltimotautikohtauksen hoidon tärkeimmät tavoitteet ovat
    • oireiden ja sydänlihasiskemian helpottaminen ja
    • haitallisten sydäntapahtumien (kuolema, sydäninfarkti, uusiutuva iskemia) estäminen.
  • Samalla on huolehdittava siitä, että hoidolla ei aiheuteta potilaalle uusia vaaroja, kuten munuaisten toiminnan häiriöitä tai verenvuoto-ongelmia.
  • Lääkehoidon kulmakivet
    • Anti-iskeeminen lääkitys
      • beetasalpaaja
      • nitraatti
      • (kalsiuminestäjä).
    • Antitromboottinen lääkitys
      • Ensi sijassa verihiutaleiden toimintaan vaikuttavat lääkkeet
        • asetyylisalisyylihappo
        • ADP-reseptorin estäjät (tienopyridiinit): klopidogreeli (ensisijainen), prasugreeli (ei vielä Suomen markkinoilla)
        • glykoproteiini IIb/IIIa -reseptorien salpaaja.
      • Ensi sijassa hyytymisjärjestelmään vaikuttavat lääkkeet
        • hepariinivalmisteet ja niiden sukulaiset;
          • pienimolekyylinen hepariini, kuten enoksapariini (ensisijaineni) ja daltepariini
          • synteettinen pentasakkaridi fondaparinuksi
          • fraktoimaton hepariini (standardihepariini)
        • suora trombiininestäjä bivalirudiini.
    • Statiinihoito, ks. kohta Jatkohoito, Lääkehoito
  • Liuotushoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä sepelvaltimotautikohtauksessa, ja siihen liittyvä lisääntynyt aivoverenvuodon vaara voi jopa huonontaa potilaiden ennustetta «FTT trialists. Indications for fibrinolytic therapy on suspected acute myocardial infarction: collaborative overview of early mortality and major morbidity results from all randomised trials of more t»28.
  • Kotiutumisen jälkeistä lääkehoitoa käsitellään kohdassa Jatkohoito.

Anti-iskeeminen lääkehoito

  • Beetasalpaajalääkitys aloitetaan heti kaikille potilaille, ellei sille ole vasta-aiheita «Beetasalpaajalääkitys aloitetaan heti kaikille potilaille, ellei sille ole vasta-aiheita.»B.
    • Beetasalpaaja-annos säädetään sellaiseksi, että potilaan leposyketaajuus asettuu 50–60 lyöntiin minuutissa, kuitenkin niin, että jos potilaalla esiintyy merkittävää sydämen vajaatoimintaa beetasalpaus aloitetaan varovaisemmin ja tavoitesyke on 70–80/min.
  • Nitraatti on peruslääke, jolla hillitään akuuttia iskemiaa ja rintakipua, mutta sen ennustetta parantavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä «Nitraatilla hillitään rintakipua sekä akuuttia iskemiaa, mutta sen ennustetta parantavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.»C.
  • Dihydropyridiiniryhmän kalsiuminestäjiä voidaan käyttää sepelvaltimotautipotilaiden rintakivun hoitoon beetasalpaajien ja nitraattien lisäksi. Sykettä hidastava kalsiuminestäjän (verapamiili ja diltiatseemi) käyttö voidaan aloittaa rintakipuoireen hoitoon vain sellaisille potilaille, jotka eivät siedä beetasalpaajaa. Potilaalla ei saa esiintyä sydämen systolista vajaatoimintaa eikä toisen tai kolmannen asteen eteiskammiojohtumisen häiriöitä.
    • Kalsiuminestäjiä voidaan myös harkita lisättäväksi hoitoon, jos potilaan verenpaine on kohonnut muusta lääkityksestä (beetasalpaaja ja ACE:n estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaaja) huolimatta.

Antitromboottinen lääkehoito

Invasiivinen tutkimus ja hoito

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Revaskularisaatio

Verenvuotovaara

Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat

Sepelvaltimotautikohtauksen varhaisdiagnostiikka

Hoidon valinta

Hoidon toteuttaminen

Munuaisten krooninen vajaatoiminta

Hoidon toteuttaminen

Varjoaineen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta

Jatkohoito

  • Jatkohoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kotiutumisen jälkeistä hoitoa ja seurantaa.
  • Sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin (rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verenpaine, diabetes ja tupakointi) puututaan mahdollisimman varhain jo sairaalajakson aikana.
  • Koska kohtauksen uusiutumistodennäköisyys on suurin kotiutusta seuraavina viikkoina, on potilaalle annettava selkeät menettelyohjeet sepelvaltimotautikohtaukseen viittaavien oireiden uusiutumisen varalta.
  • Potilaiden neuvonta ja elintapaohjaus tulee aloittaa jo sairaalahoidon aikana, vaikka hoitojakso olisi lyhytkin.
  • Neuvontaa ja elintapaohjausta jatketaan avohoidossa sairaanhoitajan vastaanotolla.
  • Pitkäaikaisseuranta vastaa vakaan sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota.
  • Työkyvyn arvioinnissa käytetään yleisiä sepelvaltimotautipotilaan arviointiperusteita.
  • Myös potilaskohtainen kuntoutussuunnitelma on jatkohoidon keskeinen osa.

Seuranta

  • Jatkoseuranta toteutetaan yksilöllisesti.
  • Jälkitarkastuskäynnillä keskeisiä tarkastelukohteita ovat
    • potilaan vointi (mahdollisesti tehdyn toimenpiteen tuloksen arviointi)
    • sepelvaltimotaudin vaaratekijät ja niiden hoito
    • lääkitys
    • työkyky ja
    • kuntoutustarve.
  • Depressio on pyrittävä havaitsemaan ja hoitamaan.
  • Jos oireet uusiutuvat pallolaajennusta seuraavien kuukausien aikana, on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus yleensä aiheellinen eikä kliinistä kuormituskoetta useimmiten tarvita.

Sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden hoito

Lääkehoito

Kuntoutus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Suosituksen historiatiedot, ks. «Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja – vaaran arviointi ja hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja:

Kari Niemelä, LKT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, johtava ylilääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Sydänkeskus

Sihteeri:

Saila Vikman, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Sydänkeskus

Jäsenet:

Juhani Airaksinen, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; TYKS:n sisätautien klinikka

Raimo Kettunen, LKT, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, vanhempi tutkija; UKK-instituutti (Käypä hoito -toimittaja)

Heikki Miettinen, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; KYS:n sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö

Matti Niemelä, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto

Virpi Nieminen, LL, sisätautien erikoislääkäri, erikoislääkäri; Valkeakosken aluesairaala

Ilkka Tierala, LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonlääkäri; HYKS:n medisiininen tulosyksikkö, kardiologian erikoisala

Leena Uusitalo, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus, Vimpeli

Sidonnaisuudet

Juhani Airaksinen: Osallistunut kokousmatkoihin työnantajan määräämänä (Hexacath, St Jude Medical, Medtronic, Boston Scietific, WL Medical, Johnson & Johnson, Sanofi-Aventis, Pfizer, MSD, AstraZeneca, Servier). Toiminut laitevalmistajien ja lääkealan yritysten asiantuntijatehtävissä (Lilly, Sanofi-Aventis). Osallistunut laitevalmistajien ja lääkealan yritysten monikeskustutkimuksiin (AstraZeneca, Sanofi-Aventis, Boehringer Ingelheim, Lilly, Schering Plough, Boston Scientific, Johnson & Johnson).

Raimo Kettunen: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (MSD, Novartis, Sanofi-Aventis, Boehringer). Sydänliiton tieteellisen toimikunnan jäsen.

Heikki Miettinen: Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten koulutuksissa (Suomen MSD Oy, Oy Bristol-Myers Squibb Finland Ab, Sanofi-Aventis Oy). Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (Suomen MSD Oy). Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle laitevalmistajien ja lääkealan yritysten kustantamana (Medtronic Finland Oy, Boston Scientific Suomi Oy, Boehringer Ingelheim, Servier Oy, Oy Leiras Finland Ab).

Kari Niemelä: Ei sidonnaisuuksia.

Matti Niemelä: Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin ja kongressiin lääkealan yrityksen ja laitevalmistajien kustantamana (GlaxoSmithKline, Hexacath Finland, Cordis, Johnson & Johnson). Pitänyt luentosarjoja ja saanut niistä luentopalkkion (Pfizer Oy). Osallistunut asiantuntijakokoukseen ja saanut siitä palkkion (Eli Lilly). Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin (Boston Scientific Finland).

Virpi Nieminen: Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle lääkealan yrityksen kustantamana (Novartis).

Ilkka Tierala: Advisory Boardin jäsen (Eli Lilly Oy). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin laitealan yrityksen kustantamana (Boston Scientific).

Leena Uusitalo: Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin hallituksen jäsen ja asiantuntija. Järviseudun Sydänyhdistyksen puheenjohtaja ja alustusten pitäjä.

Saila Vikman: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan ja lääkealan yritysten kustantamana (Cordis, Boston Scientific, Boehringer).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Sydän- ja verisuonitautirekisteri, Kansanterveyslaitos, 2008. http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tilastot_ja_rekisterit/sydan-_ja_verisuonitautirekisteri/ «http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tilastot_ja_rekisterit/sydan-_ja_verisuonitautirekisteri/»2
  2. Koukkunen H, Salomaa V, Lehto S ym. Coronary events in persons aged 75 years or older in Finland from 1995 to 2002: the FINAMI study. Am J Geriatr Cardiol 2008;17:78-86
  3. Vikman S, Airaksinen K, Peuhkurinen K ym. Sepelvaltimokohtauspotilaan hoidon toteutuminen Suomessa: FINACS-tutkimus. Duodecim 2003;119:1313-20
  4. Roberts R, Fromm RE. Management of acute coronary syndromes based on risk stratification by biochemical markers: an idea whose time has come. Circulation 1998;98:1831-3
  5. Fox KA, Steg PG, Eagle KA ym. Decline in rates of death and heart failure in acute coronary syndromes, 1999-2006. JAMA 2007;297:1892-900
  6. Mandelzweig L, Battler A, Boyko V ym. The second Euro Heart Survey on acute coronary syndromes: Characteristics, treatment, and outcome of patients with ACS in Europe and the Mediterranean Basin in 2004. Eur Heart J 2006;19:2285-93
  7. Wang TY, Chen AY, Roe MT ym. Comparison of baseline characteristics, treatment patterns, and in-hospital outcomes of Asian versus non-Asian white Americans with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes from the CRUSADE quality improvement initiative. Am J Cardiol 2007;3:391-6
  8. Goldberg RJ, Currie K, White K ym. Six-month outcomes in a multinational registry of patients hospitalized with an acute coronary syndrome (the Global Registry of Acute Coronary Events GRACE). Am J Cardiol 2004;93:288-93
  9. Vikman S, Airaksinen J, Tierala I ym. Sepelvaltimotautikohtauspotilaan hoidon toteutuminen Suomessa. Duodecim 2005;121:753-9
  10. FRISC II Investigators. Invasive compared with noninvasive treatment in unstable coronary artery disease: FRISC II prospective randomized multicenter study. Lancet 1999;354:708-15
  11. RISC group. Risk of myocardial infarction and death during treatment with low dose aspirin and intravenous heparin in men with unstable coronary artery disease. Lancet 1990;336:827-30
  12. Wallentin LC. Aspirin (75 mg/day) after an episode of unstable coronary artery disease: long-term effects on the risk for myocardial infarction, occurrence of severe angina and the need for revascularization. Research Group on Instability in Coronary Artery Disease in Southeast Sweden. J Am Coll Cardiol 1991;18:1587-93
  13. Cannon CP, Weintraub WS, Demopoulos LA ym. Comparison of early invasive and conservative strategies in patients with unstable coronary syndromes treated with the glycoprotein IIb/IIIa inhibitor tirofiban. N Engl J Med 2001;344:1879-87
  14. Heidenreich PA, Alloggiamento T, Melsop K ym. The prognostic value of troponin in patients with non-ST elevation acute coronary syndromes: a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2001;38:478-85
  15. Morrow DA, Cannon CP, Rifai N ym. Ability of minor elevations of troponins I and T to predict benefit from an early invasive strategy in patients with unstable angina and non-ST elevation myocardial infarction: results from a randomized trial. JAMA 2001;286:2405-12
  16. Savonitto S, Ardissino D, Granger CB ym. Prognostic value of the admission electrocardiogram in acute coronary syndromes. JAMA 1999;281:707-13
  17. Diderholm E, Andren B, Frostfeldt G ym. ST depression in ECG at entry indicates severe coronary lesions and large benefits of an early invasive treatment strategy in unstable coronary artery disease; the FRISC II ECG substudy. The Fast Revascularisation during InStability in Coronary artery disease. Eur Heart J 2002;23:41-9
  18. Jernberg T, Lindahl B, Wallentin L. ST-segment monitoring with continuous 12-lead ECG improves early risk stratification in patients with chest pain and ECG nondiagnostic of acute myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 1999;34:1413-9
  19. Fuster V, Badimon L, Badimon JJ, Chesebro JH. The pathogenesis of coronary artery disease and the acute coronary syndromes (first of two parts). N Engl J Med 1992;326:242-50
  20. Fuster V, Badimon L, Badimon J, Chesebro J. The pathogenesis of coronary artery disease and the acute coronary syndromes (second of two parts). N Engl J Med 1992;326:310-8
  21. Kaartinen M, Penttilä A, Kovanen P. Accumulation of activated mast cells in the shoulder region of human coronary atheroma, the predilection site of atheromatous rupture. Circulation 1994;90:1669-78
  22. Fuster V. Mechanisms leading to myocardial infarction: insights from studies of vascular biology. Circulation 1994;90:2126-46
  23. Sydäninfarktin diagnostiikka (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2000. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  24. Savonitto S, Fusco R, Granger CB ym. Clinical, electrocardiographic and biochemical data for immediate risk stratification in acute coronary syndromes. Ann Noninv Electrocard 2001;6:64-77
  25. Birnbaum Y, Atar S. Electrocardiogram risk stratification of non-ST-elevation acute coronary syndromes. J Electrocardiol 2006;39:S57-61
  26. Bertrand ME, Simoons ML, Fox KA ym. Management of acute coronary syndromes: acute coronary syndromes without persistent ST segment elevation; recommendations of the Task Force of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2000;21:1406-32
  27. Cannon CP, McCabe CH, Stone PH ym. The electrocardiogram predicts one-year outcome of patients with unstable angina and non-Q-wave MI: results of the TIMI III registry ECG ancillary study. J Am Coll Cardiol 1997;30:133-40
  28. FTT trialists. Indications for fibrinolytic therapy on suspected acute myocardial infarction: collaborative overview of early mortality and major morbidity results from all randomised trials of more than 1 000 patients. Fibrinolytic Therapy Trialists' (FTT) Collaborative Group. Lancet 1994;343:311-22
  29. Yusuf S, Zhao F, Mehta SR ym. Effects of clopidogrel in addition to aspirin in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. N Engl J Med 2001;345:494-502
  30. Ho PM, Maddox TM, Wang L ym. Risk of adverse outcomes associated with concomitant use of clopodogrel and proton pump inhibitors following acute coronary syndrome. JAMA 2009;301:937-44
  31. Juurlink DN, Gomes T, Ko DT ym. A population-based study of the drug interaction between proton pump inhibitors and clopidogrel. CMAJ 2009;180(7). Epub ahead of print.
  32. Mega JL, Close SL, Wiviott SD ym. Cytochrome p-450 polymorphisms and response to clopidogrel. N Engl J Med 2009;360:354-62
  33. Simon T, Verstuyft C, Mary-Krause M ym. Genetic determinants of response to clopidogrel and cardiovascular events. N Engl J Med 2009;360:363-75
  34. Collet JP, Hulot -S, Pena A ym. Cytochrome P450 2C19 polymorphism in young patients treated with clopidogrel after myocardial infarcrion: a cohort study. Lancet 2009;373:309-17
  35. Giusti B, Gori AM, Marcucci R ym. Relation of cytochrome P450 2C19 loss-of-function polymorphism to occurrence of drug-eluting coronary stent thrombosis. Am J Cardiol 2009;103:806-11
  36. FRISC study group. Low-molecular-weight heparin during instability in coronary artery disease. Fragmin during Instability in Coronary Artery Disease (FRISC) study group. Lancet 1996;347:561-8
  37. FRISC II Investigators. Long-term low-molecular-weight heparin in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354:701-7
  38. Fung AY, Saw J, Starovoytov A ym. Abbreviated infusion of eptifibatide after succesful coronary intervention The BRIEF-PCI randomized trial. J Am Coll Cardiol 2009;53:837-45
  39. Fox KA, Poole-Wilson P, Clayton TC ym. 5-year outcome of an interventional strategy in non-ST-segment elevation acute coronary syndrome: the British heart foundation RITA 3 randomised trial. Lancet 2005;366:914-20
  40. Lagerqvist B, Husted S, Kontny F ym. 5-year outcomes in the FRISC-II randomised trial of an invasive versus a non-invasive strategy in non-ST-elevation acute coronary syndrome: a follow-up study. Lancet 2006;368:998-1004
  41. Fox KA, Poole-Wilson PA, Henderson RA ym. Interventional versus conservative treatment for patients with unstable angina or non-ST-elevation myocardial infarction: the British heart Foundation RITA 3 randomized trial. Lancet 2002;360:743-51
  42. Théroux P, Cairns JA. Unstable angina. Kirjassa: Yusuf S, Cairns Ja, Camm A, Fallen EL, Gersh BJ (toim). Evidence based cardiology. Lontoo: Br Med J Books 1998:395-416
  43. Anderson HV, Cannon CP, Stone PH ym. One-year results of the Thrombolysis in Myocardial Infarction (TIMI) IIIB clinical trial. A randomized comparison of tissue-type plasminogen activator versus placebo and early invasive versus early conservative strategies in unstable angina and non-Q wave myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 1995;26:1643-50
  44. Bassand JP, Hamm CW, Ardissino D ym. Guidelines for the diagnosis and treatment of non-ST-segment elevation acute coronary syndromes. The Task Force for the diagnosis and treatment of non-ST-segment elevation acute coronary syndromes of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2007;28:1598-660
  45. Hackett D, Brooks N, Dargie H. Guideline for the management of patients with acute coronary syndromes without persistent ECG ST segment elevation. Heart 2001;85:133-42
  46. Bhatt DL, Roe MT, Peterson ED ym. Utilization of early invasive management strategies for high-risk patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes: results from the CRUSADE Quality Improvement Initiative. JAMA 2004;292:2096-104
  47. Rao SV, Eikelboom JW, Granger CB, Harrington RA, Califf RM, Bassand JP. Bleeding and blood transfusion issues in patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes. Eur Heart J 2007;28:1193-204
  48. Moscucci M, Fox KA, Cannon CP ym. Predictors of major bleeding in acute coronary syndromes: the Global Registry of Acute Coronary Events (GRACE). Eur Heart J 2003;24:1815-23
  49. Rao SV, Jollis JG, Harrington RA ym. Relationship of blood transfusion and clinical outcomes in patients with acute coronary syndromes. JAMA 2004;292:1555-62
  50. Rao SV, O'Grady K, Pieper KS ym. Impact of bleeding severity on clinical outcomes among patients with acute coronary syndromes. Am J Cardiol 2005;96:1200-6
  51. Petersen JL, Mahaffey KW, Hasselblad V ym. Efficacy and bleeding complications among patients randomized to enoxaparin or unfractionated heparin for antithrombin therapy in non-ST-segment elevation acute coronary syndromes: a systematic overview. JAMA 2004;292:89-96
  52. Louvard Y, Benamer H, Garot P ym. Comparison of transradial and transfemoral approaches for coronary angiography and angioplasty in octogenarians (the OCTOPLUS study). Am J Cardiol 2004;94:1177-80
  53. Chan FK, Ching JY, Hung LC ym. Clopidogrel versus aspirin and esomeprazole to prevent recurrent ulcer bleeding. N Engl J Med 2005;352:238-44
  54. Bach RG, Cannon CP, Weintraub WS ym. The effect of routine, early invasive management on outcome for elderly patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes. Ann Intern Med 2004;141:186-95
  55. Coca SG, Krumholz HM, Garg AX, Parikh CR. Underrepresentation of renal disease in randomized controlled trials of cardiovascular disease. JAMA 2006;296:1377-84
  56. Wilhelmsson C, Wedin JA, Elmfeldt D ym. Smoking and myocardial infarction. Lancet 1975;1:415-20
  57. Wilson K, Gibson N, William A, Cook D. Effect of smoking cessation mortality after myocardial infarction: meta-analysis of cohort studies. Arch Intern Med 2000;160:939-44
  58. Critchley J, Capewell S. Smoking cessation for the secondary prevention of coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;4:CD003041
  59. Rigotti N, Munafo' MR, Stead LF. Interventions for smoking cessation in hospitalised patients. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD001837
  60. Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD000031
  61. Cahill K, Stead LF, Lancaster T. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006103
  62. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty 1.12.2006). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  63. Hulten E, Jackson JL, Douglas K, George S, Villines TC. The effect of early, intensive statin therapy on acute coronary syndrome: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2006;166:1814-21
  64. Afilalo J, Majdan AA, Eisenberg MJ. Intensive statin therapy in acute coronary syndromes and stable coronary heart disease: a comparative meta-analysis of randomised controlled trials. Heart 2007;93:914-21
  65. Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414
  66. Dyspidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (2004). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  67. Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty 26.9.2005). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  68. Malmberg K, Ryden L, Efendic S ym. Randomized trial of insulin-glucose infusion followed by subcutaneous insulin treatment in diabetic patients with acute myocardial infarction (DIGAMI study): effects on mortality at 1 year. Am J Coll Cardiol 1995;26:57-65
  69. Malmberg K for the DIGAMI Study Group. Prospective randomized study of intensive insulin treatment on long term survival after acute myocardial infarction in patients with diabetes mellitus. BMJ 1997;314:1512-5
  70. Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (29.10.2007). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  71. Aikuisten lihavuus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (päivitetty 22.1.2007). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  72. Yusuf S, Wittes J, Friedman L. Overview of results of randomized clinical trials in heart disease. II. Unstable angina, heart failure, primary prevention with aspirin and risk factor modification. JAMA 1988;260:2259-63
  73. Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92
  74. Rantala M, Virtanen V. Kannattaako sydänpotilaan kuntoutus? Duodecim 2008;124:254-60
  75. Giugliano RP, White JA, Bode Ch ym. Early versus delayed, provisional eptifibatide in acute coronary syndromes. N Engl J Med 2009 Mar 31 Epub ahead of print
  76. Alexander KP, Newby K, Cannon CP ym. Acute coronary care in the elderly, part I: Non-ST-segment-elevation acute coronary syndromes: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology: in collaboration with the Society of Geriatric Cardiology. Circulation 2007;115;2549-69
  77. Alexander KP, Newby LK, Bhapkar MV ym. International variation in invasive care of the elderly with acute coronary syndromes. Eur Heart J 2006;27:1558-64
  78. Al-Mallah MH, Tleyjeh IM, Abdel-Latif AA, Weaver WD. Angiotensin-converting enzyme inhibitors in coronary artery disease and preserved left ventricular systolic function: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Coll Cardiol 2006;47:1576-83
  79. Anderson JL, Adams CD, Antman EM ym. ACC/AHA 2007 guidelines for the management of patients with unstable angina/non-ST-Elevation myocardial infarction: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Revise the 2002 Guidelines for the Management of Patients With Unstable Angina/Non-ST-Elevation Myocardial Infarction) developed in collaboration with the American College of Emergency Physicians, the Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, and the Society of Thoracic Surgeons endorsed by the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation and the Society for Academic Emergency Medicine. J Am Coll Cardiol 2007;50:e1-e157
  80. Antiplatelet Trialists' Collaboration. Collaborative overview of randomised trials of antiplatelet therapy- I: prevention of death, myocardial infarction and stroke by prolonged antiplatelet therapy in various categories of patients. BMJ 1994;308:81-106
  81. Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collaborative meta-analysis of randomised trials of antiplatelet therapy for prevention of death, myocardial infarction and stroke in high risk patients. BMJ 2002;202:71-86
  82. Antman EM, Cohen M, Radley D ym. Assessment of the treatment effect of enoxaparin for unstable Angina/Non-Q-wave myocardial infarction: TIMI 11B meta-analysis Essence. Circulation 1999;100:1602-8
  83. Antman EM. TIMI 11B. Enoxaparin versus unfractionated heparin for unstable angina or non-Q-wave myocardial infarction: a double-blind placebo-controlled, parallell-group, multicenter trial. Rationale, study design and methods. Thrombolysis in Myocardial Infarction (TIMI) 11B Trial Investigators. Am Heart J 1998;135:(6, Pt 3, Suppl):S353-60
  84. Aronow HD, Topol EJ, Roe MT ym. Effect of lipid-lowering therapy on early mortality after acute coronary syndromes: an observational study. Lancet 2001:357:1063-8
  85. Bangalore S, Messerli FH, Cohen JD ym. Verapamil-sustained release-based treatment strategy is equivalent to atenolol-based treatment strategy at reducing cardiovascular events in patients with prior myocardial infarction: an INternational VErapamil SR-Trandolapril (INVEST) substudy. Am Heart J 2008;156:241-7
  86. Bertrand ME, Rupprecht H-J, Urban P ym. Double-blind study of the safety of clopidogrel with and without a loading dose in combination with aspirin compared with ticlopidine in combination with aspirin after coronary stenting: the clopidogrel aspirin stent international cooperative study (CLASSICS). Circulation 2000;102:624-9
  87. Bhatt DL, Bertrand ME, Berger PB ym. Meta-analysis of randomized and registry comparisons of ticlopidine with clopidogrel after stenting. J Am Coll Cardiol 2002;39:9-14
  88. Bhatt DL, Topol EJ. Current role of platelet glycoprotein IIb/IIIa inhibitors in acute coronary syndromes. JAMA 2000;284:1549-58
  89. BIP Study Group. Secondary prevention by raising HDL cholesterol and reducing triglycerides in patients with coronary artery disease. Circulation 2000;102:21-7
  90. Boden WE, O'Rourke RA, Crawford MH ym. Outcomes in patients with acute non-Q-wave myocardial infarction randomly assigned to an invasive as compared with a conservative management strategy. Veterans Affairs Non-Q-Wave Infarction Strategies in Hospital (VANQWISH) Trial Investigators. N Engl J Med 1998;338:1785-92
  91. Boersma E, Harrington RA, Moliterno DJ ym. Platelet glycoprotein IIb/IIIa inhibitors in acute coronary syndromes: a meta-analysis of all major randomised clinical trials. Lancet 2002;359:189-98
  92. Brown DL, Fann CS, Chang CJ. Meta-analysis of effectiveness and safety of abciximab versus eptifibatide or tirofiban in percutaneous coronary intervention. Am J Cardiol 2001;87:537-41
  93. Budaj A, Yusuf S, Mehta SR ym. Benefit of clopidogrel in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation in various risk groups. Circulation 2002;106:1622-6
  94. Cadroy Y, Bossavy JP, Thalamas C ym. Early potent antithrombotic effect with combined aspirin and a loading dose of clopidogrel on experimental arterial thrombogenesis in humans. Circulation 2000;10:2823-8
  95. Cairns JA, Gent M, Singer J ym. Aspirin, sulfinpyrazone or both in unstable angina. Results of a Canadian multicenter trial. N Engl J Med 1985;313:1369-75
  96. Cannon CP, Braunwald E, McCabe CH ym. Intensive versus moderate lipid lowering with statins after acute coronary syndromes. N Engl J Med 2004;350:1495-504
  97. Cannon CP, Steinberg BA, Murphy SA, Mega JL, Braunwald E. Meta-analysis of cardiovascular outcomes trials comparing intensive versus moderate statin therapy. J Am Coll Cardiol 2006;48:438-45
  98. CAPRIE Steering Committee. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischemic events (CAPRIE). Lancet 1996;348:1329-39
  99. CAPTURE Study. Randomised placebo-controlled trial of abciximab before and during coronary intervention in refractory unstable angina. Lancet 1997;349:1429-35
  100. Cohen M, Demers C, Gurfinkel EP ym. A comparison of low-molecular-weight heparin with unfractionated heparin for unstable coronary artery disease. Efficacy and Safety of Subcutaneous Enoxaparin in Non-Q-Wave Coronary Events Study Group. N Engl J Med 1997;337:447-52
  101. Collinson PO, Gaze DC, Morris F, Price A, Goodacre S. Comparison of biomarker stategies for rapid rule out of myocardial infarction in emergency department using ACC/ESC diagnostic criteria. Ann Clin Biochem 2006;43:273-80
  102. Costa J, Borges M, David C, Vaz Carneiro A. Efficacy of lipid lowering drug treatment for diabetic and non-diabetic patients: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2006;332:1115-24
  103. Cuisset T, Frere C, Quilici J ym. Benefit of a 600-mg loading dose of clopidogrel on platelet reactivity and clinical outcomes in patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndrome undergoing coronary stenting. J Am Coll Cardiol 2006;48:1339-45
  104. Dagenais GR, Yusuf S, Bourassa MG ym. Effects of ramipril on coronary events in high-risk persons: results of the Heart Outcomes Prevention Evaluation Study. Circulation 2001;104:522-6
  105. de Lemos JA, Blazing MA, Wiviott SD ym. Early intensive vs a delayed conservative simvastatin strategy in patients with acute coronary syndromes: phase Z of the A to Z trial. JAMA 2004;292:1307-16
  106. de Winter RJ, Windhausen F, Cornel JH ym. for the Invasive versus Conservative Treatment in Unstable coronary Syndromes (ICTUS) Investigators. Early invasive versus selectively invasive management for acute coronary syndromes. N Engl J Med 2005;353:1095-104
  107. Diabetes Atherosclerosis Intervention Study Investigators. Effect of fenofibrate on progression of coronary-artery disease in type 2 diabetes: the Diabetes Atherosclerosis Intervention Study, a randomised study. Lancet 2001;357:905-10
  108. Dickstein K, Kjekshus J and the OPTIMAAL Steering Committee. Effects of losartan and captopril on mortality and morbidity in high-risk patients after acute myocardial infarction: the OPTIMAAL randomised trial. Optimal Trial in Myocardial Infarction with Angiotensin II Antagonist Losartan. Lancet 2002;360:752-60
  109. Eggers KM, Oldgren J, Nordenskjöld A, Lindahl B. Diagnostic value of serial measurement of cardiac markers in patients with chest pain: limited value of adding myoglobin to troponin I for exclusion of myocardial infarction. Am Heart J 2004;148:574-81
  110. EPIC Investigators. Use of a monoclonal antibody directed against the platelet glycoprotein IIb/IIIa receptor in high-risk coronary angioplasty. N Engl J Med 1994;330:956-61
  111. EPILOG Investigators. Platelet glycoprotein IIb/IIIa receptor blockade and low-dose heparin during percutaneous coronary revascularization. N Engl J Med 1997;336:1689-96
  112. EPISTENT investigators. Randomised placebo-controlled and balloon-angioplasty-controlled trial to assess safety of coronary stenting with use of platelet glycoprotein-IIb/IIIa blockade. Lancet 1998;352:87-92
  113. ESPRIT Investigators. Long-term efficacy of platelet glycoprotein IIb/IIIa integrin blockade with eptifibatide in coronary stent intervention. JAMA 2002;287:618-21
  114. ESPRIT Investigators. Novel dosing regimen of eptifibatide in planned coronary stent implantation (ESPRIT): a randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2000;356:2037-44
  115. Flather MD, Yusuf S, Kober L ym. Long-term ACE-inhibitor therapy in patients with heart failure or left-ventricular dysfunction: a systematic overview of data from individual patients. ACE-inhibitor Myocardial Infarction Collaborative Group. Lancet 2000;355:1575-81
  116. Fonarow GC, Gawlinski A, Moughrabi S, Tillisch JH. Improved treatment of coronary heart disease by implementation of a Cardiac Hospitalization Atherosclerosis Management Program (CHAMP). Am J Cardiol 2001;87:819-22
  117. Fox KM. Efficacy of perindopril in reduction of cardiovascular events among patients with stable coronary artery disease: randomised, double-blind, placebo-controlled, multicentre trial (the EUROPA study). Lancet 2003;362:782-8
  118. FRAXIS study group. Comparison of two treatment durations (6 days and 14 days) of a low molecular weight heparin with a 6-day treatment of unfractionated heparin in the initial management of unstable angina or non-Q wave myocardial infarction: FRAXIS (FRAXiparine in Ischaemic Syndrome). Eur Heart J 1999;20:1553-62
  119. Furberg CD, Psaty BM, Meyer JV. Nifedipine. Dose-related increase in mortality in patients with coronary heart disease. Circulation 1995;92:1326-31
  120. Gaede P, Lund-Andersen H, Parving HH, Pedersen O. Effect of a multifactorial intervention on mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:580-91
  121. Garg R, Yusuf S. Overview of randomized trials of angiotensin-converting enzyme inhibitors on mortality and morbidity in patients with heart failure. Collaborative Group on ACE Inhibitor Trials. JAMA 1995;273:1450-6
  122. Gerstein HC, Miller ME, Byington RP ym. Effects of intensive glucose lowering in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2545-59
  123. Gibson RS, Boden WE, Theroux P ym. Diltiazem and reinfarction in patients with non-Q-wave myocardial infarction: results of a double-blind, randomized, multicenter trial. N Engl J Med 1986;315:423-9
  124. Gibson RS, Hansen JF, Messerli F, Scechtman KB, Boden WE. Long-term effects of diltiazem and verapamil on mortality and cardiac events in non-Q-wave acute myocardial infarction without pulmonary congestion: post hoc subset analysis of the multicenter diltiazem postinfarction trial and the second danish verapamil infarction trial studies. Am J Cardiol 2000;86:275-9
  125. GISSI 3 (Gruppo Italiano per lo Studio della Sopravvivenza nell'infarto Miocardico). Effects of lisinopril and transdermal glyceryl trinitrate singly and together on 6-week mortality and ventricular function after acute myocardial infarction. Lancet 1994;343:1115-22
  126. Gottlieb SO, Weisfeldt ML, Ouyang P ym. Effect of the addition of propranolol to therapy with nifedipine for unstable angina pectoris: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Circulation 1986;73:331-7
  127. Hamm CW, Heeschen C, Goldmann B ym. Benefit of abciximab in patients with refractory unstable angina in relation to serum troponin T levels. C7E3 FAb Antiplatelet Therapy in Unstable Refractory Angina (CAPTURE) Study Investigators. N Engl J Med 1999;340:1623-9
  128. Heart Outcomes Prevention Evaluation (HOPE) study investigators. Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Lancet 2000;355:253-9
  129. Heeschen C, Hamm CW, Goldmann B ym. Troponin concentrations for stratification of patients with acute coronary syndromes in relation to therapeutic efficacy of tirofiban. PRISM Study Investigators. Platelet Receptor Inhibition in Ischemic Syndrome Management. Lancet 1999;354:1757-62
  130. Heeschen C, Hamm CW, Laufs U ym. Withdrawal of statins increases event rates in patients with acute coronary syndromes. Circulation 2002;105:1446-52
  131. Hirsch A, Windhausen F, Tijssen JG ym. Long-term outcome after an early invasive versus selective invasive treatment strategy in patients with non-ST-elevation acute coronary syndrome and elevated cardiac troponin T (the ICTUS trial): a follow-up study. Lancet 2007;369:827-35
  132. Hirsh J, Bates SM. The emerging role of low-molecular-weight heparin in cardiovascular medicine. Prog Cardiovasc Dis 2000;42:235-46
  133. Hoenig MR, Doust JA, Aroney CN, Scott IA. Early invasive versus conservative strategies for unstable angina & non-ST-elevation myocardial infarction in the stent era. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004815
  134. Hämäläinen H, Luurila OJ, Kallio V, Knuts LR. Reduction in sudden deaths and coronary mortality in myocardial infarction patients after rehabilitation. 15 year follow-up study. Eur Heart J 1995;16:1839-44
  135. IMPACT-II. Randomised placebo-controlled trial of effect of eptifibatide on complications of percutaneous coronary intervention. Integrilin to Minimise Platelet Aggregation and Coronary Thrombosis-II. Lancet 1997;349:1422-8
  136. ISIS-4 (Fourth International Study of Infarct Survival Collaborative Group). A randomised factorial trial assessing early oral captopril, oral mononitrate and intravenous magnesium sulphate in 58 050 patients with suspected acute myocardial infarction. Lancet 1995;345:669-85
  137. Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS, Thompson D, Oldridge N, Ebrahim S. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001800
  138. Klein W, Buchwald A, Hillis SE ym. Comparison of low-molecular-weight heparin with unfractionated heparin acutely and with placebo for 6 weeks in the management of unstable coronary artery disease. Fragmin in unstable coronary artery disease (FRIC). Circulation 1997;96:61-8
  139. Kong DF, Califf RM, Miller DP ym. Clinical outcomes of therapeutic agents that block the platelet glycoprotein IIb/IIIa integrin in ischemic heart disease. Circulation 1998;98:2829-35
  140. Lewis HD Jr, Davis JW, Archibald DG ym. Protective effects of aspirin against acute myocardial infarction and death in men with unstable angina. Results of a Veterans Administration cooperative study. N Engl J Med 1983;309:396-403
  141. Liistro F, Angioli P, Falsini G ym. Early invasive strategy in elderly patients with non-ST elevation acute coronary syndrome: comparison with younger patients regarding 30 day and long term outcome. Heart 2005;91;1284-8
  142. Lubsen J, Tijssen JG. Efficacy of nifedipine and metoprolol in the early treatment of unstable angina in the coronary care unit: findings from the Holland Interuniversity Nifedipine/metoprolol Trial (HINT). Am J Cardiol 1987;60:18A-25A
  143. Malmberg K, Rydén L, Wedel H ym. Intense metabolic control by means of insulin in patients with diabetes mellitus and acute myocardial infarction (DIGAMI 2): effects on mortality and morbidity. Eur Heart J 2005;26:650-61
  144. McCullough PA, O'Neill WW, Graham M ym. A prespective randomized trial of triage angiography in acute coronary syndromes ineligible for thrombolytic therapy. Results of the medicine versus angiography in thrombolytic exclusion (MATE) trial. J Am Coll Cardiol 1998;32:596-605
  145. Mehta SR. Integrating the results of clinical trials with ACE-inhibitors/ angiotensin receptor blockers (HOPE) and antiplatelet agents (CURE) into routine clinical practice. Transcatheter Cardiovascular Therapeutics Washington 9/2002
  146. Messerli FH, Hansen JF, Gibson RS, Schechtmand KB, Bodene WE. Heart rate-lowering calcium antagonists in hypertensive post-myocardial infarction patients. J Hypertens 2001;19:977-82
  147. Montalescot G, Sideris G, Meuleman C ym. A randomized comparison of high clopidogrel loading doses in patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes: the ALBION (Assessment of the Best Loading Dose of Clopidogrel to Blunt Platelet Activation, Inflammation and Ongoing Necrosis) trial. J Am Coll Cardiol 2006;48:931-8
  148. Narins CR. Treatment of coronary disease in elderly individuals. Cardiol J 2007;14:109-12
  149. Neumann FJ, Kastrati A, Pogatsa-Murray G ym. Evaluation of prolonged antithrombotic pretreatment (”cooling-off” strategy) before intervention in patients with unstable coronary syndromes: a randomised controlled trial. JAMA 2003;290:1593-99
  150. Oldridge N, Furlong W, Perkins A, Feeny D, Torrance GW. Community or patient preferences for cost-effectiveness of cardiac rehabilitation: does it matter? Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2008;15:608-15
  151. Patel A, MacMahon S, Chalmers J ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2560-72
  152. Patrono C, Ciabattonni G, Patrignani P ym. Clinical pharmacology of platelet cyclo-oxygenase inhibition. Circulation 1985;72:1177-84
  153. Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Valsartan, captopril, or both in myocardial infarction complicated by heart failure, left ventricular dysfunction, or both. N Engl J Med 2003;349:1893-906
  154. Platelet Receptor Inhibition in Ischemic Syndrome management (PRISM). A comparison of aspirin plus tirofiban with aspirin plus heparin for unstable angina. N Engl J Med 1998;338:1498-505
  155. Platelet Receptor Inhibition in Ischemic Syndrome Management in Patients Limited by unstable Signs and Symptoms (PRISM-PLUS) Study Investigators. Inhibition of the platelet glycoprotein IIb/IIIa receptor with tirofiban in unstable angina and non-Q-wave myocardial infarction. N Engl J Med 1998;338:1488-97
  156. Poole-Wilson PA, Lubsen J, Kirwan BA ym. Effect of long-acting nifedipine on mortality and cardiovascular morbidity in patients with stable angina requiring treatment (ACTION trial): randomised controlled trial. Lancet 2004;364:849-57
  157. PURSUIT Trial Investigators. Inhibition of platelet glycoprotein IIb/IIIa with eptifibatide in patients with acute coronary syndromes. Platelet glycoprotein IIB/IIIa in unstable angina: receptor supression using integrilin therapy. N Engl J Med 1998;339:436-43
  158. Qayyum R, Khalid R, Adomaityte J ym. Systematic review: comparing routine and selective invasive strategies for the acute coronary syndrome. Ann Intern Med 2008;186-96
  159. Rea TD, Heckbert SR, Kaplan RC ym. Smoking status and risk for recurrent coronary events after myocardial infarction. Ann Intern Med 2002;137:494-500
  160. Rees K, Bennett P, West R, Davey Smith G, Ebrahim S. Psychological interventions for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2004;2:CD002902
  161. RESTORE Investigators. Effects of platelet glycoprotein IIb/IIIa blockade with tirofiban on adverse cardiac events in patients with unstable angina or acute myocardial infarction undergoing coronary angioplasty. Randomized Efficacy Study of Tirofiban for Outcomes and Restenosis. Circulation 1997;96:1445-53
  162. Ridker PM, Cannon CP, Morrow D ym. C-reactive protein levels and outcomes after statin therapy. N Engl J Med 2005;352:20-8
  163. Rubins HB, Robins SJ, Collins D ym. Gemfibrozil for the secondary prevention of coronary heart disease in men with low levels high-density lipoprotein cholesterol. N Engl Med 1999;341:410-8
  164. Schwartz GG, Olsson AG, Ezekowitz MD ym. Effects of atorvastatin on early recurrent ischemic events in acute coronary syndromes: the MIRACL study: a randomized controlled trial. JAMA 2001;258:1711-8
  165. Simoons ML, GUSTO IV-ACS Investigators. Effect of glycoprotein IIb/IIIa receptor blocker abciximab on outcome in patients with acute coronary syndromes without early coronary revascularisation. Lancet 2001;357:1915-24
  166. Steinhubl SR, Ellis SG, Wolski K ym. Ticlopidine pretreatment before coronary stenting is associated with sustained decrease in adverse cardiac events: data from the Evaluation of Platelet IIb/IIIa Inhibitor for Stenting (EPISTENT) Trial. Circulation 2001;103:1403-9
  167. Steinhubl SR. Clopidogrel for the reduction of events during observation. Transcatheter Cardiovascular Therapeutics Washington 9/2002
  168. Stenestrand U, Wallentin L. Early statin treatment following acute myocardial infarction and 1-year survival. JAMA 2001;285:430-6
  169. Stone GW, McLaurin BT, Cox DA ym. Bivalirudin for patients with acute coronary syndromes. N Engl J Med 2006;355:2203-16
  170. Telford AM, Wilson C. Trial of heparin versus atenolol in prevention of myocardial infarction in intermediate coronary syndrome. Lancet 1981;1:1225-8
  171. Theroux P, Ouimet H, McCans J ym. Aspirin, heparin or both to treat acute unstable angina. N Engl J Med 1988;319:1105-11
  172. Twardella D, Küpper-Nybelen J, Rothenbacher D, Hahmann H, Wüsten B, Brenner H. Short-term benefit of smoking cessation in patients with coronary heart disease: estimates based on self-reported smoking data and serum cotinine measurements. Eur Heart J 2004;25:2101-8
  173. UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Effect of intensive blood-glucose control with metformin on complications in overweight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). Lancet 1998;352:854-65
  174. UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998;352:837-53
  175. UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Tight blood-pressure control and risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes (UKPDS 38). Lancet 1998;317:703-13
  176. Ward S, Lloyd Jones M, Pandor A ym. A systematic review and economic evaluation of statins for the prevention of coronary events. Health Technol Assess 2007;11:1-160
  177. Wiviott SD, Braunwald E, McCabe CH ym. Prasugrel versus clopidogrel in patients with acute coronary syndromes. N Engl J Med 2007;357:2001-15
  178. Yusuf S, Mehta SR, Chrolavicius S ym. Comparison of fondaparinux and enoxaparin in acute coronary syndromes. N Engl J Med 2006; 354:1464-76
  179. Yusuf S, Sleight P, Pogue J, Bosch J, Davies R, Dagenais GR. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. The Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. N Engl J Med 2000;342:145-53