Tulehduskipulääkkeet

Käypä hoito
20.1.2009
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sisältö

  • Tulehduskipulääke – myös reseptittä myytävä – voi aiheuttaa vakavia, jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia.
  • Kipulääkitystä on harkittava tapauskohtaisesti vaivan luonteen mukaan. Tulehduskipulääkehoidon aihe, annos, kesto ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden ja sairauksien kanssa tulee tarkoin punnita ennen hoidon aloittamista. Suuren riskin potilaalle tulee määrätä ensisijaisesti parasetamolia.
  • Haittavaikutuksista tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota sekä reseptilääkettä toimitettaessa että myytäessä lääkettä itsehoitoon.
  • Yleisesti tunnettujen ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutusten lisäksi kaikilla tulehduskipulääkkeillä saattaa olla merkittäviä haittavaikutuksia verenkiertoelimistöön ja niiden riskiin tulee kiinnittää huomiota lääkkeen valinnassa erityisesti iäkkäillä potilailla.
  • COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet ovat vasta-aiheisia potilailla, joilla on iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonten sairauksia tai ääreisvaltimoiden sairaus. Niitä tulee käyttää varoen, kun potilaalla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
  • Aikaisempi ulkustauti, ruoansulatuskanavan verenvuoto, vaikea yleissairaus sekä antikoagulaatio- ja glukokortikoidihoito altistavat ulkuskomplikaatioille. Varoittava dyspepsia saattaa olla vähäinen tai puuttua. Ikääntyminen lisää ulkusriskiä ja -komplikaatioita.
  • Suuren riskin potilailla on tulehduskipulääkkeen kanssa käytettävä samaan aikaan ulkusta ehkäisevää hoitoa.
  • Jos potilaalla on ollut aikaisemmin ulkustauti, suositellaan helikobakteeri-infektion seulontaa ja hoitoa ennen kuin aloitetaan tulehduskipulääkkeen käyttö tai tromboosiprofylaksi asetyylisalisyylihapolla (ASA), mutta muuten tulehduskipulääkkeen käyttäjien helikobakteeriseulonta ei ole kustannusvaikuttavaa.
  • COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet aiheuttavat vähemmän ulkuksia kuin ei-selektiiviset, mutta samanaikainen ASA-tromboosiprofylaksi heikentää niiden turvallisuuden tässä suhteessa ei-selektiivisten tasolle.
  • Ennestään refluksitautia sairastavilla tulehduskipulääkkeiden käyttö voi lisätä ruokatorvivaurioita.
  • Tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa suolistoon vuotavia haavaumia ja striktuuroita.
  • Tulehduskipulääkkeitä tulee käyttää varoen, jos potilaalla on todettu munuaisten vajaatoimintaa. Vanhuksilla ja kuivumistilassa tulehduskipulääkkeiden käyttö voi johtaa munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan. Varsinaiset munuaiskudokseen kohdistuvat haittavaikutukset kehittyvät yleensä hitaasti.
  • Maksaan ja keuhkoihin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat olla nopeasti eteneviä ja henkeä uhkaavia.

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on edistää tulehduskipulääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä parantamalla tietämystä
    • lääkkeen valinnasta
    • haittavaikutuksista ja niiden ehkäisystä sekä
    • kustannuksista.

Kohderyhmät

  • Tulehduskipulääkkeitä määräävät ja niiden aiheuttamien haittojen hoidosta vastaavat lääkärit.
  • Muut lääkehoitoon osallistuvat tai siitä vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Käyttö

Vaikutusmekanismi

COX-1-/COX-2-selektiivisyys

Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset

Taulukko 1. Tulehduskipulääkkeiden yleisimmät haittavaikutukset.
HaittavaikutusIlmaantuvuus
* Indometasiinilla suurempi
Vatsavaivat10–30 % käyttäjistä
Oireileva mahahaava ja sairaalahoitoa vaativa ruoansulatuskanavan yläosan vuoto3–5/1 000 käyttövuotta «Hernández-Díaz S, García-Rodríguez LA. Epidemiologic assessment of the safety of conventional nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Am J Med 2001;110 Suppl 3A:20S-7S »16, «García Rodríguez LA, Hernández-Díaz S. Risk of uncomplicated peptic ulcer among users of aspirin and nonaspirin nonsteroidal antiinflammatory drugs. Am J Epidemiol 2004;159:23-31 »17
Verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat (sydäninfarkti, aivoinfarkti)1–4/1 000 käyttövuotta «Kearney PM, Baigent C, Godwin J ym. Do selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors and traditional non-steroidal anti-inflammatory drugs increase the risk of atherothrombosis? Meta-analysis of randomised t»18
Keskushermosto-oireet2–5 % käyttäjistä*
Ihoreaktiot2–5 % käyttäjistä
Turvotukset, verenpaineen nousu1–9 % käyttäjistä
Merkittävät suolivauriot3–4/1 000 käyttövuotta «Laine L, Curtis SP, Langman M ym. Lower gastrointestinal events in a double-blind trial of the cyclo-oxygenase-2 selective inhibitor etoricoxib and the traditional nonsteroidal anti-inflammatory drug »19
Munuaisten vajaatoimintaalle 1 promille käyttäjistä
Keuhkoputkien supistuminenalle 1 promille käyttäjistä
Keuhkoputkien supistuminen astmaa sairastavilla10–20 %
Muut keuhkomuutoksetalle 1 promille käyttäjistä
Verenkuvamuutoksetalle 1 promille käyttäjistä
Maksavaurioalle 1 promille käyttäjistä

Mahan ja pohjukaissuolen limakalvovauriot ja ulkus

Esiintyvyys

Limakalvovaurion patogeneesi

Limakalvovaurioiden kliininen kuva

COX-2-selektiivisyys ja limakalvovauriot

Tromboosiprofylaksiin käytetyn asetyylisalisyylihapon haittavaikutukset

Tulehduskipulääkeulkuksen hoito

Tulehduskipulääkeulkuksen ja komplikaatioiden riskin arviointi

Taulukko 2. Tulehduskipulääkeulkuksen ja ulkuskomplikaation riskitekijät (ks. myös taulukko «Ulkusriskin arviointi tulehduskipulääkkeen käytön yhteydessä .»3)
  • Ikä yli 65 vuotta
  • Aikaisempi ulkus
  • Glukokortikoidihoito
  • Useamman kuin yhden tulehduskipulääkkeen samanaikainen käyttö
  • Suuri päivittäinen tulehduskipulääkeannos
  • Veren hyytymistä estävät lääkkeet: varfariini, klopidogreeli (verenvuotoriski)
  • SSRI-tyyppiset masennuslääkkeet (verenvuotoriski)
  • Yleiskuntoa heikentävät sairaudet
  • Helikobakteeri-infektio

Riskitekijät

Komplikaatioriskin suuruuden arviointi

Taulukko 3. Ulkusriskin arviointi tulehduskipulääkkeen käytön yhteydessä «Chan FK, Graham DY. Review article: prevention of non-steroidal anti-inflammatory drug gastroinetestinal complications-review and recommendation based on risk assessment. Aliment Pharmacol Ther 2004;1»65.
RiskiRiskitekijöiden lukumäärä ja luonne
VähäinenEi riskitekijöitä
Kohtalainen1–2 riskitekijää (ks. taulukko «Tulehduskipulääkeulkuksen ja ulkuskomplikaation riskitekijät (ks. myös taulukko )»2)
Suuri
  1. Yli 2 riskitekijää
  2. TAI yksikin seuraavista yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa
  3. ASA
  4. muu veren hyytymisen estäjä
  5. glukokortikoidi
  6. SSRI
Erittäin suuriAikaisemmin ulkusvuoto

Ulkuksen ehkäisy

Taulukko 4. Tulehduskipulääkeulkuksen ehkäisyyn käytettäviä lääkkeitä ja niiden annokset.
LääkeAnnosHuomattavaa
Protonipumpun estäjät
- Omepratsoli20 mg × 1Interaktiot
- Pantopratsoli20 mg × 1
- Esomepratsoli20 mg × 1Interaktiot
- Lansopratsoli15–30 mg × 1
Misoprostoli200 mg × 2–4Haittavaikutukset: dyspepsia, ripuli, keskenmenoriski

Helikobakteerin seulonta ja häätö

Suolistovauriot

Taulukko 5. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön mahdollisesti liittyviä suolivaurioita.
OhutsuoliPaksusuoli
  1. Tulehduskipulääke-enteropatia
  2. Verenvuoto
  3. Valkuaisvuoto
  4. Puhkeama
  5. Kalvomaiset striktuurat
  1. Epäspesifinen koliitti
  2. Eosinofiilinen koliitti
  3. Pseudomembranoottinen koliitti
  4. Kollageenikoliitti
  5. Epäspesifiset ulseraatiot, puhkeama, verenvuoto
  6. Aikaisemman koolonsairauden komplikaatio
  7. Divertikkelin puhkeama, -fisteli ja vuoto
  8. Kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien aktivoituminen

Ruokatorvivauriot

Verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat

Taulukko 6. Euroopan lääkearviointiviraston vuonna 2005 antama suositus COX-2-selektiivisten tulehduskipulääkkeiden käytöstä potilailla, jotka kuuluvat kardiovaskulaarihaittojen riskiryhmään «EMEA. European Medicines Agency announces regulatory action on COX-2 inhibitors. Doc. Ref. EMEA/62838/2005. Luettavissa: www.emea.europa.eu/pdfs/human/press/pr/6275705en.pdf»95.
  • Potilaat, joilla on iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonten sairaus tai ääreisvaltimoiden sairaus (ASO), eivät saa käyttää COX-2-selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä.
  • Niitä tulee määrätä varoen potilaille, joilla on sydänsairauksien riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, suuri kolesterolipitoisuus, diabetes, tai jotka tupakoivat.
  • Hoidon tulee olla mahdollisimman lyhytkestoinen, ja siinä tulee käyttää pienimpiä tehokkaita annoksia.

Munuaishaitat

Maksaan kohdistuvat haittavaikutukset

Keuhkoputkien supistuminen ja yliherkkyysreaktiot

Muut haittavaikutukset

Interaktiot

  • Tulehduskipulääkkeillä on useita eri mekanismeilla syntyviä interaktioita, ja niitä (myös COX-2-selektiivisiä) määrättäessä on syytä tarkistaa interaktiot interaktiotietokannasta, jos potilas käyttää useita lääkkeitä (ks. SFINX-lääkeinteraktiot Terveysportissa www «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ia_yhteisvaikutus.koti»3).

Tulehduskipulääkehoidon kustannuksista

Haittavaikutusten ja niiden ehkäisyn taloudellinen merkitys

Tulehduskipulääkkeen käyttöperiaatteet ja valinta

Taulukko 7. Tulehduskipulääkkeen valinta potilaan riskitekijöiden mukaan.
Ulkusvuotoriski
  1. 1 Potilaalla on jokin seuraavista riskitekijöistä, mutta ei ulkusvuotoa: ikä yli 65 vuotta, aikaisemmin sairastettu ulkus, glukokortikoidihoito, antikoagulaatiohoito, SSRI-lääkitys, useamman kuin yhden tulehduskipulääkkeen samanaikainen käyttö (huom. ASA), suuri päivittäinen tulehduskipulääkeannos.
  2. 2 Potilaalla on ollut tulehduskipulääkitykseen liittynyt ruoansulatuskanavan verenvuoto tai potilaalla on useita ulkusvuodon riskitekijöitä.
  3. 3 COX-2-painotteisia ovat meloksikaami ja etodolaakki ja COX-2-selektiivisiä selekoksibi ja etorikoksibi.
  4. 4 Kohonnut verenpaine, suuri kolesteroliarvo, diabetes, tupakointi.
  5. 5 Suojaksi PPI (protonipumpun estäjä), jos potilas käyttää myös ASAa.
Pieni Kohtalainen1Suuri2
Pieni verenkiertoelimistön sairauksien riski Epäselektiivinen tulehduskipulääke
  1. Epäselektiivinen tulehduskipulääke + PPI (tai misoprostoli)
  2. COX-2-painotteinen tulehduskipulääke3
  3. COX-2-selektiivinen tulehduskipulääke3
Analgeetti valitaan muista lääkeryhmistä
Verenkiertoelimistön sairaus tai niiden riskitekijöitä4Naprokseeni5Jos tulehduskipulääke on välttämätön, naprokseeni + PPI
  1. Analgeetti valitaan muista lääkeryhmistä
  2. ASAn käytön yhteydessä myös PPI
  1. COX-2-selektiiviset ovat vasta-aiheisia potilailla, joilla verenkiertoelimistön sairaus
  2. Käyttö on rajoitettu potilailla, joilla riskitekijöitä

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä

Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö -suosituksen historiatiedot «Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja:

Anna-Liisa Karvonen, dosentti; TAYS ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitos

Jäsenet:

Markku Hakala, professori; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja Reumasäätion sairaala

Arja Helin-Salmivaara, LT; Turun yliopisto (Käypä hoito -toimittaja)

Hannu Kankaanranta, dosentti; Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitos

Eero Kivilaakso, professori; HYKS

Ilkka Kunnamo, LKT; Saarijärven-Karstulan seudun terveyskeskus (Käypä hoito -toimittaja)

Juhani Lehtola, professori (h.c.); Oulu

Jukka Martio, dosentti; Reumasäätiön sairaala

Sidonnaisuudet

Anna-Liisa Karvonen: Toiminut suunnittelijana ja luennoitsijana lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, Schering-Plough). Toiminut kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Algol Pharma, Abbott). Antanut yksittäisiä lausuntoja lääkealan yrityksille (Orion Pharma, Ferring lääkkeet, Abbott). Advisory boardin jäsen lääkealan yrityksessä (AstraZeneca, UCP Pharma). Osallistunut työnantajan määräyksellä kongressimatkoihin (Abbott, UCP Pharma).

Markku Hakala: Osallistunut työnantajan määräämänä ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (BMS, Roche, UCB, Schering-Plough, Wyeth). Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisessä neuvottelukunnassa (MSD, Roche) ja antanut lääkealan yrityksen pyytämiä asiantuntijalausuntoja (Pfizer) ja muuta asiantuntija-apua (Meda). Osallistunut lääkealan yritysten järjestämien koulutusten suunnitteluun ja esiintynyt niissä kutsuttuna luennoitsijana (Abbott, Wyeth, MSD, Ratiopharm, Schering-Plough). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (Wyeth, Roche). TULE ry:n puheenjohtaja.

Arja Helin-Salmivaara: Ei sidonnaisuuksia.

Hannu Kankaanranta: Toiminut kutsuttuna luennoitsijana ja koulutuksen suunnittelijana lääkealan yrityksille, osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana, tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan ja toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksille (AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, GlaxoSmithKline, OrionPharma, Pfizer, Suomen MSD, UCB Pharma).

Eero Kivilaakso: Ei sidonnaisuuksia.

Ilkka Kunnamo: Ei sidonnaisuuksia.

Juhani Lehtola: Suomen Keliakialiiton asiantuntijaneuvoston jäsen.

Jukka Martio: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Suomen Lääketilasto 2007. Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos, Helsinki 2008
  2. Vane JR, Botting RM. The mechanism of action of aspirin. Thromb Res 2003;110:255-8 «PMID: 14592543»PubMed
  3. Helin-Salmivaara A, Klaukka T, Huupponen R. Heavy users of non-steroidal anti-inflammatory drugs. A nation-wide prescription database study in Finland. Eur J Clin Pharmacol 2003;59:477-82 «PMID: 12937872»PubMed
  4. Turunen JH, Mäntyselkä PT, Kumpusalo EA ym. Frequent analgesic use at population level: prevalence and patterns of use. Pain 2005;115:374-81 «PMID: 15911164»PubMed
  5. Hartikainen SA, Mäntyselkä PT, Louhivuori-Laako KA ym. Balancing pain and analgesic treatment in the home-dwelling elderly. Ann Pharmacother 2005;39:11-6 «PMID: 15598966»PubMed
  6. Mitchell JA, Warner TD. COX isoforms in the cardiovascular system: understanding the activities of non-steroidal anti-inflammatory drugs. Nat Rev Drug Discov 2006;5:75-86 «PMID: 16485347»PubMed
  7. Moilanen E, Kankaanranta H. Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet. Kirjassa: Koulu M, Tuomisto J, toim. Farmakologia ja Toksikologia, Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio, 2007;293-326
  8. Kankaanranta H, Moilanen E. Flufenamic and tolfenamic acids inhibit calcium influx in human polymorphonuclear leukocytes. Mol Pharmacol 1995;47:1006-13 «PMID: 7746266»PubMed
  9. Abramson SB. Treatment of gout and crystal arthropathies and uses and mechanisms of action of nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Curr Opin Rheumatol 1992;4:295-300 «PMID: 1599806»PubMed
  10. Hawkey CJ. COX-2 inhibitors. Lancet 1999;353:307-14 «PMID: 9929039»PubMed
  11. Marnett LJ, Kalgutkar AS. Cyclooxygenase 2 inhibitors: discovery, selectivity and the future. Trends Pharmacol Sci 1999;20:465-9 «PMID: 10542447»PubMed
  12. Rainsford KD. Current status of the therapeutic uses and actions of the preferential cyclo-oxygenase-2 NSAID, nimesulide. Inflammopharmacology 2006;14:120-37 «PMID: 16983492»PubMed
  13. Hinz B, Renner B, Brune K. Drug insight: cyclo-oxygenase-2 inhibitors--a critical appraisal. Nat Clin Pract Rheumatol 2007;3:552-60; quiz 1 p following 589 «PMID: 17906610»PubMed
  14. Gøtzsche PC. NSAIDs. BMJ Clin Evid 2007;12:1108
  15. Ong CK, Lirk P, Tan CH ym. An evidence-based update on nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Clin Med Res 2007;5:19-34 «PMID: 17456832»PubMed
  16. Hernández-Díaz S, García-Rodríguez LA. Epidemiologic assessment of the safety of conventional nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Am J Med 2001;110 Suppl 3A:20S-7S «PMID: 11173046»PubMed
  17. García Rodríguez LA, Hernández-Díaz S. Risk of uncomplicated peptic ulcer among users of aspirin and nonaspirin nonsteroidal antiinflammatory drugs. Am J Epidemiol 2004;159:23-31 «PMID: 14693656»PubMed
  18. Kearney PM, Baigent C, Godwin J ym. Do selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors and traditional non-steroidal anti-inflammatory drugs increase the risk of atherothrombosis? Meta-analysis of randomised trials. BMJ 2006;332:1302-8 «PMID: 16740558»PubMed
  19. Laine L, Curtis SP, Langman M ym. Lower gastrointestinal events in a double-blind trial of the cyclo-oxygenase-2 selective inhibitor etoricoxib and the traditional nonsteroidal anti-inflammatory drug diclofenac. Gastroenterology 2008;135:1517-25 «PMID: 18823986»PubMed
  20. Lassen A, Hallas J, Schaffalitzky de Muckadell OB. Complicated and uncomplicated peptic ulcers in a Danish county 1993-2002: a population-based cohort study. Am J Gastroenterol 2006;101:945-53 «PMID: 16573778»PubMed
  21. Lanas A, Perez-Aisa MA, Feu F ym. A nationwide study of mortality associated with hospital admission due to severe gastrointestinal events and those associated with nonsteroidal antiinflammatory drug use. Am J Gastroenterol 2005;100:1685-93 «PMID: 16086703»PubMed
  22. Fries JF, Murtagh KN, Bennett M ym. The rise and decline of nonsteroidal antiinflammatory drug-associated gastropathy in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2004;50:2433-40 «PMID: 15334455»PubMed
  23. Steen KS, Nurmohamed MT, Visman I ym. Decreasing incidence of symptomatic gastrointestinal ulcers and ulcer complications in patients with rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2008;67:256-9 «PMID: 17604285»PubMed
  24. Thomsen RW, Riis A, Christensen S ym. Outcome of peptic ulcer bleeding among users of traditional non-steroidal anti-inflammatory drugs and selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1431-8 «PMID: 17032286»PubMed
  25. Allen A, Flemström G, Garner A ym. Gastroduodenal mucosal protection. Physiol Rev 1993;73:823-57 «PMID: 8415927»PubMed
  26. Wallace JL, Granger DN. The cellular and molecular basis of gastric mucosal defense. FASEB J 1996;10:731-40 «PMID: 8635690»PubMed
  27. Soll A. Pathogenesis of nonsteroidal anti-inflammatory drug-related upper gastrointestinal toxicity. Am J Med 1998;105:10S-16S «PMID: 9855170»PubMed
  28. Wallace JL. Prostaglandins, NSAIDs, and cytoprotection. Gastroenterol Clin North Am 1992;21:631-41 «PMID: 1516961»PubMed
  29. Feldman M, Cryer B, Mallat D ym. Role of Helicobacter pylori infection in gastroduodenal injury and gastric prostaglandin synthesis during long term/low dose aspirin therapy: a prospective placebo-controlled, double-blind randomized trial. Am J Gastroenterol 2001;96:1751-7 «PMID: 11419825»PubMed
  30. Sarosiek J, Marshall BJ, Peura DA ym. Gastroduodenal mucus gel thickness in patients with Helicobacter pylori: a method for assessment of biopsy specimens. Am J Gastroenterol 1991;86:729-34 «PMID: 2038995»PubMed
  31. Konturek JW, Dembinski A, Konturek SJ ym. Infection of Helicobacter pylori in gastric adaptation to continued administration of aspirin in humans. Gastroenterology 1998;114:245-55 «PMID: 9453483»PubMed
  32. Konturek PC. Physiological, immunohistochemical and molecular aspects of gastric adaptation to stress, aspirin and to H. pylori-derived gastrotoxins. J Physiol Pharmacol 1997;48:3-42 «PMID: 9098824»PubMed
  33. Konturek JW, Fischer H, Konturek PC ym. Heat shock protein 70 (HSP70) in gastric adaptation to aspirin in Helicobacter pylori infection. J Physiol Pharmacol 2001;52:153-64 «PMID: 11321509»PubMed
  34. Laine L. Nonsteroidal anti-inflammatory drug gastropathy. Gastrointest Endosc Clin N Am 1996;6:489-504 «PMID: 8803564»PubMed
  35. Soll AH, Weinstein WM, Kurata J ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs and peptic ulcer disease. Ann Intern Med 1991;114:307-19 «PMID: 1987878»PubMed
  36. Caruso I, Bianchi Porro G. Gastroscopic evaluation of anti-inflammatory agents. Br Med J 1980;280:75-8 «PMID: 7353130»PubMed
  37. Jaszewski R. Frequency of gastroduodenal lesions in asymptomatic patients on chronic aspirin or nonsteroidal antiinflammatory drug therapy. J Clin Gastroenterol 1990;12:10-3 «PMID: 2303676»PubMed
  38. Paulus HE. FDA arthritis advisory committee meeting: serious gastroinestinal toxicity of nonsteroidal anti-inflammatory drugs; drug-containing renal and biliary stones; diclofenac and carprofen approved. Arthritis Rheum 1988;31:1450-1
  39. Griffin MR. Epidemiology of nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated gastrointestinal injury. Am J Med 1998;104:23S-29S; discussion 41S-42S «PMID: 9572317»PubMed
  40. Armstrong CP, Blower AL. Non-steroidal anti-inflammatory drugs and life threatening complications of peptic ulceration. Gut 1987;28:527-32 «PMID: 3596334»PubMed
  41. García Rodríguez LA, Jick H. Risk of upper gastrointestinal bleeding and perforation associated with individual non-steroidal anti-inflammatory drugs. Lancet 1994;343:769-72 «PMID: 7907735»PubMed
  42. Langman MJ, Weil J, Wainwright P ym. Risks of bleeding peptic ulcer associated with individual non-steroidal anti-inflammatory drugs. Lancet 1994;343:1075-8 «PMID: 7909103»PubMed
  43. Paimela H, Paimela L, Myllykangas-Luosujärvi R ym. Current features of peptic ulcer disease in Finland: incidence of surgery, hospital admissions and mortality for the disease during the past twenty-five years. Scand J Gastroenterol 2002;37:399-403 «PMID: 11989829»PubMed
  44. Oksala N, Paimela H, Paimela L, Luosujärvi R, Kivilaakso E. Ulkustaudin epidemiologia tänään. Kirurgisen hoidon ilmaantuvuus, sairaalahoitojaksot sekä kuolleisuusluvut Suomessa. Suomen Lääkäril 2003;58:265-9
  45. Kulber DA, Hartunian S, Schiller D ym. The current spectrum of peptic ulcer disease in the older age groups. Am Surg 1990;56:737-41 «PMID: 2268098»PubMed
  46. Smedley FH, Taube M, Leach R ym. Non-steroidal anti-inflammatory drug ingestion: retrospective study of 272 bleeding or perforated peptic ulcers. Postgrad Med J 1989;65:892-5 «PMID: 2616429»PubMed
  47. Smalley WE, Griffin MR, Fought RL ym. Excess costs from gastrointestinal disease associated with nonsteroidal anti-inflammatory drugs. J Gen Intern Med 1996;11:461-9 «PMID: 8872783»PubMed
  48. Wallace JL. Selective COX-2 inhibitors: is the water becoming muddy? Trends Pharmacol Sci 1999;20:4-6 «PMID: 10101953»PubMed
  49. Patrono C. Aspirin as an antiplatelet drug. N Engl J Med 1994;330:1287-94 «PMID: 8145785»PubMed
  50. Final report on the aspirin component of the ongoing Physicians' Health Study. Steering Committee of the Physicians' Health Study Research Group. N Engl J Med 1989;321:129-35 «PMID: 2664509»PubMed
  51. SALT collaborative group. Swedish aspirin low-dose trial (SALT) of 75mg aspirin as secondary prophylaxis after cerebrovascular ischaemic events. Lancet 1991;338:1345-9 «PMID: 1682734»PubMed
  52. Stroke prevention in atrial fibrillation investigators. Stroke prevention in atrial fibrillation study. Final result. Circulation 1991;84:527-39
  53. Chan FK, Ching JY, Hung LC ym. Clopidogrel versus aspirin and esomeprazole to prevent recurrent ulcer bleeding. N Engl J Med 2005;352:238-44 «PMID: 15659723»PubMed
  54. Yeomans ND, Tulassay Z, Juhász L ym. A comparison of omeprazole with ranitidine for ulcers associated with nonsteroidal antiinflammatory drugs. Acid Suppression Trial: Ranitidine versus Omeprazole for NSAID-associated Ulcer Treatment (ASTRONAUT) Study Group. N Engl J Med 1998;338:719-26 «PMID: 9494148»PubMed
  55. Gabriel SE, Jaakkimainen L, Bombardier C. Risk for serious gastrointestinal complications related to use of nonsteroidal anti-inflammatory drugs. A meta-analysis. Ann Intern Med 1991;115:787-96 «PMID: 1834002»PubMed
  56. Hernández-Díaz S, Rodríguez LA. Association between nonsteroidal anti-inflammatory drugs and upper gastrointestinal tract bleeding/perforation: an overview of epidemiologic studies published in the 1990s. Arch Intern Med 2000;160:2093-9 «PMID: 10904451»PubMed
  57. Griffin MR, Piper JM, Daugherty JR ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug use and increased risk for peptic ulcer disease in elderly persons. Ann Intern Med 1991;114:257-63 «PMID: 1987872»PubMed
  58. Hansen JM, Hallas J, Lauritsen JM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs and ulcer complications: a risk factor analysis for clinical decision-making. Scand J Gastroenterol 1996;31:126-30 «PMID: 8658033»PubMed
  59. Battistella M, Mamdami MM, Juurlink DN ym. Risk of upper gastrointestinal hemorrhage in warfarin users treated with nonselective NSAIDs or COX-2 inhibitors. Arch Intern Med 2005;165:189-92 «PMID: 15668365»PubMed
  60. Lanas A, García-Rodríguez LA, Arroyo MT ym. Risk of upper gastrointestinal ulcer bleeding associated with selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors, traditional non-aspirin non-steroidal anti-inflammatory drugs, aspirin and combinations. Gut 2006;55:1731-8 «PMID: 16687434»PubMed
  61. Udd M, Miettinen P, Palmu A ym. Analysis of the risk factors and their combinations in acute gastroduodenal ulcer bleeding: a case-control study. Scand J Gastroenterol 2007;42:1395-403 «PMID: 17994466»PubMed
  62. Hawkey CJ, Karrasch JA, Szczepañski L ym. Omeprazole compared with misoprostol for ulcers associated with nonsteroidal antiinflammatory drugs. Omeprazole versus Misoprostol for NSAID-induced Ulcer Management (OMNIUM) Study Group. N Engl J Med 1998;338:727-34 «PMID: 9494149»PubMed
  63. Hudson N, Balsitis M, Filipowicz F ym. Effect of Helicobacter pylori colonisation on gastric mucosal eicosanoid synthesis in patients taking non-steroidal anti-inflammatory drugs. Gut 1993;34:748-51 «PMID: 8314505»PubMed
  64. Hawkey CJ, Tulassay Z, Szczepanski L ym. Randomised controlled trial of Helicobacter pylori eradication in patients on non-steroidal anti-inflammatory drugs: HELP NSAIDs study. Helicobacter Eradication for Lesion Prevention. Lancet 1998;352:1016-21 «PMID: 9759744»PubMed
  65. Chan FK, Graham DY. Review article: prevention of non-steroidal anti-inflammatory drug gastroinetestinal complications-review and recommendation based on risk assessment. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1051-61 «PMID: 15142194»PubMed
  66. Silverstein FE, Graham DY, Senior JR ym. Misoprostol reduces serious gastrointestinal complications in patients with rheumatoid arthritis receiving nonsteroidal anti-inflammatory drugs. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 1995;123:241-9 «PMID: 7611589»PubMed
  67. Simon LS, Hatoum HT, Bittman RM ym. Risk factors for serious nonsteroidal-induced gastrointestinal complications: regression analysis of the MUCOSA trial. Fam Med 1996;28:204-10 «PMID: 8900554»PubMed
  68. Rostom A, Wells G, Tugwell P, Welch V, Dube C, Mc Gowan J. Prevention of NSAID-induced gastroduodenal ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2000;4:CD002296
  69. Hawkey CJ, Langman MJ. Non-steroidal anti-inflammatory drugs: overall risks and management. Complementary roles for COX-2 inhibitors and proton pump inhibitors. Gut 2003;52:600-8 «PMID: 12631678»PubMed
  70. Chan FK, Wong VW, Suen BY ym. Combination of a cyclo-oxygenase-2 inhibitor and a proton-pump inhibitor for prevention of recurrent ulcer bleeding in patients at very high risk: a double-blind, randomised trial. Lancet 2007;369:1621-6 «PMID: 17499604»PubMed
  71. Targownik LE, Metge CJ, Leung S ym. The relative efficacies of gastroprotective strategies in chronic users of nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Gastroenterology 2008;134:937-44 «PMID: 18294634»PubMed
  72. Mamdani M, Rochon PA, Juurlink DN ym. Observational study of upper gastrointestinal haemorrhage in elderly patients given selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors or conventional non-steroidal anti-inflammatory drugs. BMJ 2002;325:624 «PMID: 12242172»PubMed
  73. Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 «PMID: 17170018»PubMed
  74. Bjarnason I, Hayllar J, MacPherson AJ ym. Side effects of nonsteroidal anti-inflammatory drugs on the small and large intestine in humans. Gastroenterology 1993;104:1832-47 «PMID: 8500743»PubMed
  75. Scheiman JM. NSAIDs, gastrointestinal injury, and cytoprotection. Gastroenterol Clin North Am 1996;25:279-98 «PMID: 9229573»PubMed
  76. Kwo PY, Tremaine WJ. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-induced enteropathy: case discussion and review of the literature. Mayo Clin Proc 1995;70:55-61 «PMID: 7808053»PubMed
  77. Morris AJ. Nonsteroidal anti-inflammatory drug enteropathy. Gastrointest Endosc Clin N Am 1999;9:125-33 «PMID: 9834321»PubMed
  78. Smale S, Tibble J, Sigthorsson G ym. Epidemiology and differential diagnosis of NSAID-induced injury to the mucosa of the small intestine. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:723-38 «PMID: 11566037»PubMed
  79. Laine L, Smith R, Min K ym. Systematic review: the lower gastrointestinal adverse effects of non-steroidal anti-inflammatory drugs. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:751-67 «PMID: 16918879»PubMed
  80. Adebayo D, Bjarnason I. Is non-steroidal anti-inflammaory drug (NSAID) enteropathy clinically more important than NSAID gastropathy? Postgrad Med J 2006;82:186-91 «PMID: 16517800»PubMed
  81. Hawkey CJ. NSAIDs, coxibs, and the intestine. J Cardiovasc Pharmacol 2006;47 Suppl 1:S72-5 «PMID: 16785834»PubMed
  82. Aabakken L. Small-bowel side-effects of non-steroidal anti-inflammatory drugs. Eur J Gastroenterol Hepatol 1999;11:383-8 «PMID: 10321753»PubMed
  83. Davies NM, Saleh JY, Skjodt NM. Detection and prevention of NSAID-induced enteropathy. J Pharm Pharm Sci 2000;3:137-55 «PMID: 10954683»PubMed
  84. Laine L, Connors LG, Reicin A ym. Serious lower gastrointestinal clinical events with nonselective NSAID or coxib use. Gastroenterology 2003;124:288-92 «PMID: 12557133»PubMed
  85. Mielants H, De Vos M, Cuvelier C ym. The role of gut inflammation in the pathogenesis of spondyloarthropathies. Acta Clin Belg 1996;51:340-9 «PMID: 8950841»PubMed
  86. Aldoori WH, Giovannucci EL, Rimm EB ym. Use of acetaminophen and nonsteroidal anti-inflammatory drugs: a prospective study and the risk of symptomatic diverticular disease in men. Arch Fam Med 1998;7:255-60 «PMID: 9596460»PubMed
  87. Goh H, Bourne R. Non-steroidal anti-inflammatory drugs and perforated diverticular disease: a case-control study. Ann R Coll Surg Engl 2002;84:93-6 «PMID: 11995772»PubMed
  88. Kaufmann HJ, Taubin HL. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs activate quiescent inflammatory bowel disease. Ann Intern Med 1987;107:513-6 «PMID: 3498419»PubMed
  89. Evans JM, McMahon AD, Murray FE ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs are associated with emergency admission to hospital for colitis due to inflammatory bowel disease. Gut 1997;40:619-22 «PMID: 9203940»PubMed
  90. Felder JB, Korelitz BI, Rajapakse R ym. Effects of nonsteroidal antiinflammatory drugs on inflammatory bowel disease: a case-control study. Am J Gastroenterol 2000;95:1949-54 «PMID: 10950041»PubMed
  91. Lengeling RW, Mitros FA, Brennan JA ym. Ulcerative ileitis encountered at ileo-colonoscopy: likely role of nonsteroidal agents. Clin Gastroenterol Hepatol 2003;1:160-9 «PMID: 15017486»PubMed
  92. Sopeña F, Lanas A, Sáinz R. Esophageal motility and intraesophageal pH patterns in patients with esophagitis and chronic nonsteroidal anti-inflammatory drug use. J Clin Gastroenterol 1998;27:316-20 «PMID: 9855260»PubMed
  93. EMEA. EMEA recommends strengthening warnings and contraindications for etoricoxib-containing medicines used in the treatment of rheumatoid arthritis and anchylosing spondylihis. Doc. Ref. EMEA/CHMP/33363/2008. Luettavissa: http://www.emea.europa.eu/pdfs/human/press/pr/33363608en.pdf
  94. Bleumink GS, Feenstra J, Sturkenboom MC ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs and heart failure. Drugs 2003;63:525-34 «PMID: 12656651»PubMed
  95. EMEA. European Medicines Agency announces regulatory action on COX-2 inhibitors. Doc. Ref. EMEA/62838/2005. Luettavissa: www.emea.europa.eu/pdfs/human/press/pr/6275705en.pdf
  96. EMEA. European Medicines Agency review concludes positive benefit-risk balance for non-selective NSAIDs. Doc. Ref. EMEA/413136/2006. Luettavissa: www.emea.europa.eu/pdfs/general/direct/pr/41313606.pdf
  97. Catella-Lawson F, Reilly MP, Kapoor SC ym. Cyclooxygenase inhibitors and the antiplatelet effects of aspirin. N Engl J Med 2001;345:1809-17 «PMID: 11752357»PubMed
  98. Ouellet M, Riendeau D, Percival MD. A high level of cyclooxygenase-2 inhibitor selectivity is associated with a reduced interference of platelet cyclooxygenase-1 inactivation by aspirin. Proc Natl Acad Sci USA 2001;98:14583-8 «PMID: 11717412»PubMed
  99. Cheng HF, Harris RC. Cyclooxygenases, the kidney, and hypertension. Hypertension 2004;43:525-30 «PMID: 14732722»PubMed
  100. Caspi D, Lubart E, Graff E ym. The effect of mini-dose aspirin on renal function and uric acid handling in elderly patients. Arthritis Rheum 2000;43:103-8 «PMID: 10643705»PubMed
  101. Segal R, Lubart E, Leibovitz A ym. Renal effects of low dose aspirin in elderly patients. Isr Med Assoc J 2006;8:679-82 «PMID: 17125112»PubMed
  102. Lee A, Cooper MG, Craig JC, Knight JF, Keneally JP. Effect of nonsteroidal anti-inflammatory drugs on postoperative renal function in adults with normal renal function. Cochrane Database Syst Rev 2007;(2):CD002765
  103. Lapeyre-Mestre M, de Castro AM, Bareille MP ym. Non-steroidal anti-inflammatory drug-related hepatic damage in France and Spain: analysis from national spontaneous reporting systems. Fundam Clin Pharmacol 2006;20:391-5 «PMID: 16867024»PubMed
  104. Rubenstein JH, Laine L. Systematic review: the hepatotoxisity of non-steroidal anti-inflammatory drugs. Aliment Pharmacol Ther 2004;20:373-80 «PMID: 15298630»PubMed
  105. Aithal GP, Day CP. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-induced hepatotoxicity. Clin Liver Dis 2007;11:563-75, vi-vii «PMID: 17723920»PubMed
  106. Traversa G, Bianchi C, Da Cas R ym. Cohort study of hepatotoxicity associated with nimesulide and other non-steroidal anti-inflammatory drugs. BMJ 2003;327:18-22 «PMID: 12842950»PubMed
  107. Pasanen M, Pelkonen O. Tulehduskipulääke ja maksavaurio. Duodecim 2003;47:495-501 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93477 »4
  108. Aithal PG, Day CP. The natural history of histologically proved drug induced liver disease. Gut 1999;44:731-5 «PMID: 10205214»PubMed
  109. O'Connor N, Dargan PI, Jones AL. Hepatocellular damage from non-steroidal anti-inflammatory drugs. QJM 2003;96:787-91 «PMID: 14566034»PubMed
  110. Merlani G, Fox M, Oehen HP ym. Fatal hepatoxicity secondary to nimesulide. Eur J Clin Pharmacol 2001;57:321-6 «PMID: 11549211»PubMed
  111. Morgan GJ Jr, Kaine J, DeLapp R ym. Treatment of elderly patients with nabumetone or diclofenac: gastrointestinal safety profile. J Clin Gastroenterol 2001;32:310-4 «PMID: 11276273»PubMed
  112. Staerkel P, Horsmans Y. Meloxicam-induced liver toxicity. Acta Gastroenterol Belg 1999;62:255-6 «PMID: 10427794»PubMed
  113. Andrade RJ, Lucena MI, García-Cortés M ym. Chronic hepatitis C, ibuprofen, and liver damage. Am J Gastroenterol 2002;97:1854-5 «PMID: 12135061»PubMed
  114. Tyagi P, Sharma BC, Sarin SK. Cholestatic liver injury due to ibuprofen. Indian J Gastroenterol 2005;24:77-8 «PMID: 15879659»PubMed
  115. Nachimuthu S, Volfinzon L, Gopal L. Acute hepatocellular and cholestatic injury in a patient taking celecoxib. Postgrad Med J 2001;77:548-50 «PMID: 11470953»PubMed
  116. Carrillo-Jimenez R, Nurnberger M. Celecoxib-induced acute pancreatitis and hepatitis: a case report. Arch Intern Med 2000;160:553-4 «PMID: 10695699»PubMed
  117. Maddrey WC, Maurath CJ, Verburg KM ym. The hepatic safety and tolerability of the novel cyclooxygenase-2 inhibitor celecoxib. Am J Ther 2000;7:153-8 «PMID: 11317164»PubMed
  118. Teoh NC, Farrell GC. Hepatotoxicity associated with non-steroidal anti-inflammatory drugs. Clin Liv Dis 2003;7:401-13
  119. Weiss P, Mouallem M, Bruck R ym. Nimesulide-induced hepatitis and acute liver failure. Isr Med Assoc J 1999;1:89-91 «PMID: 10731303»PubMed
  120. Sbeit W, Krivoy N, Shiller M ym. Nimesulide-induced acute hepatitis. Ann Pharmacother 2001;35:1049-52 «PMID: 11573855»PubMed
  121. Boelsterli UA. Mechanisms of NSAID-induced hepatotoxicity: focus on nimesulide. Drug Saf 2002;25:633-48 «PMID: 12137558»PubMed
  122. Lacroix I, Lapeyre-Mestre M, Bagheri H ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-induced liver injury: a case-control study in primary care. Fundam Clin Pharmacol 2004;18:201-6 «PMID: 15066135»PubMed
  123. Fry SW, Seeff LB. Hepatotoxicity of analgesics and anti-inflammatory agents. Gastroenterol Clin North Am 1995;24:875-905 «PMID: 8749903»PubMed
  124. Walker AM, Bortnichak EA, Lanza L ym. The infrequency of liver function testing in patients using nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Arch Fam Med 1995;4:24-9 «PMID: 7812472»PubMed
  125. Banks AT, Zimmerman HJ, Ishak KG ym. Diclofenac-associated hepatotoxicity: analysis of 180 cases reported to the Food and Drug Administration as adverse reactions. Hepatology 1995;22:820-7 «PMID: 7657288»PubMed
  126. Tarazi EM, Harter JG, Zimmerman HJ ym. Sulindac-associated hepatic injury: analysis of 91 cases reported to the Food and Drug Administration. Gastroenterology 1993;104:569-74 «PMID: 8425699»PubMed
  127. Purcell P, Henry D, Melville G. Diclofenac hepatitis. Gut 1991;32:1381-5 «PMID: 1752473»PubMed
  128. Zimmerman HJ. Effects of aspirin and acetaminophen on the liver. Arch Intern Med 1981;141:333-42 «PMID: 7469624»PubMed
  129. Bjorkman D. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated toxicity of the liver, lower gastrointestinal tract, and esophagus. Am J Med 1998;105:17S-21S «PMID: 9855171»PubMed
  130. Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M (toim.) Meilahden akuuttihoito-opas. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, 1997
  131. Lewis JH. Drug-induced liver disease. Med Clin North Am 2000;84:1275-311, x «PMID: 11026929»PubMed
  132. Jenkins C, Costello J, Hodge L. Systematic review of prevalence of aspirin induced asthma and its implications for clinical practice. BMJ 2004;328:434 «PMID: 14976098»PubMed
  133. Szczeklik A, Sanak M. The broken balance in aspirin hypersensitivity. Eur J Pharmacol 2006;533:145-55 «PMID: 16457808»PubMed
  134. Kankaanranta H, Moilanen E, Nieminen MM. Leukotrieenit ja astma. Suom Lääkäril 1999;54:4097-104
  135. Bianco S, Robuschi M, Petrigni G ym. Efficacy and tolerability of nimesulide in asthmatic patients intolerant to aspirin. Drugs 1993;46 Suppl 1:115-20 «PMID: 7506148»PubMed
  136. Andri L, Senna G, Betteli C ym. Tolerability of nimesulide in aspirin-sensitive patients. Ann Allergy 1994;72:29-32 «PMID: 8291746»PubMed
  137. Kosnik M, Music E, Matjaz F ym. Relative safety of meloxicam in NSAID-intolerant patients. Allergy 1998;53:1231-3 «PMID: 9930610»PubMed
  138. Woessner KM, Simon RA, Stevenson DD. The safety of celecoxib in patients with aspirin-sensitive asthma. Arthritis Rheum 2002;46:2201-6 «PMID: 12209526»PubMed
  139. Gyllfors P, Bochenek G, Overholt J ym. Biochemical and clinical evidence that aspirin-intolerant asthmatic subjects tolerate the cyclooxygenase 2-selective analgetic drug celecoxib. J Allergy Clin Immunol 2003;111:1116-21 «PMID: 12743579»PubMed
  140. El Miedany Y, Youssef S, Ahmed I ym. Safety of etoricoxib, a specific cyclooxygenase-2 inhibitor, in asthmatic patients with aspirin-exacerbated respiratory disease. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;97:105-9 «PMID: 16892790»PubMed
  141. Prieto A, De Barrio M, Martín E ym. Tolerability to nabumetone and meloxicam in patients with nonsteroidal anti-inflammatory drug intolerance. J Allergy Clin Immunol 2007;119:960-4 «PMID: 17292954»PubMed
  142. Sánchez-Borges M, Caballero-Fonseca F, Capriles-Hulett A. Tolerance of nonsteroidal anti-inflammatory drug-sensitive patients to the highly specific cyclooxygenase 2 inhibitors rofecoxib and valdecoxib. Ann Allergy Asthma Immunol 2005;94:34-8 «PMID: 15702813»PubMed
  143. Sánchez-Borges M, Caballero-Fonseca F, Capriles-Hulett A. Safety of etoricoxib, a new cyclooxygenase 2 inhibitor, in patients with nonsteroidal anti-inflammatory drug-induced urticaria and angioedema. Ann Allergy Asthma Immunol 2005;95:154-8 «PMID: 16136765»PubMed
  144. Viola M, Quaratino D, Gaeta F ym. Celecoxib tolerability in patients with hypersensitivity (mainly cutaneous reactions) to nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Int Arch Allergy Immunol 2005;137:145-50 «PMID: 15897671»PubMed
  145. Layton D, Marshall V, Boshier A ym. Serious skin reactions and selective COX-2 inhibitors: a case series from prescription-event monitoring in England. Drug Saf 2006;29:687-96 «PMID: 16872242»PubMed
  146. Inomata N, Osuna H, Yamaguchi J ym. Safety of selective cyclooxygenase-2 inhibitors and a basic non-steroidal anti-inflammatory drug (NSAID) in Japanese patients with NSAID-induced urticaria and/or angioedema: Comparison of meloxicam, etodolac and tiaramide. J Dermatol 2007;34:172-7 «PMID: 17291297»PubMed
  147. Sánchez Borges M, Capriles-Hulett A, Caballero-Fonseca F ym. Tolerability to new COX-2 inhibitors in NSAID-sensitive patients with cutaneous reactions. Ann Allergy Asthma Immunol 2001;87:201-4 «PMID: 11570615»PubMed
  148. King J, Flenady V, Cole S ym. Cyclo-oxygenase (COX) inhibitors for treating preterm labour. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001992 «PMID: 15846626»PubMed
  149. Stika CS, Gross GA, Leguizamon G ym. A prospective randomized safety trial of celecoxib for treatment of preterm labor. Am J Obstet Gynecol 2002;187:653-60 «PMID: 12237643»PubMed
  150. Takahashi Y, Roman C, Chemtob S ym. Cyclooxygenase-2 inhibitors constrict the fetal lamb ductus arteriosus both in vitro and in vivo. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol 2000;278:R1496-505 «PMID: 10848516»PubMed
  151. Chan VS. A mechanistic perspective on the specificity and extent of COX-2 inhibition in pregnancy. Drug Saf 2004;27:421-6 «PMID: 15141994»PubMed
  152. Shafiq N, Malhotra S, Pandhi P. Comparison of nonselective cyclo-oxygenase (COX) inhibitor and selective COX-2 inhibitors on preimplantation loss, postimplantation loss and duration of gestation: an experimental study. Contraception 2004;69:71-5 «PMID: 14720624»PubMed
  153. Norman RJ, Wu R. The potential danger of COX-2 inhibitors. Fertil Steril 2004;81:493-4 «PMID: 15037388»PubMed
  154. Pall M, Fridén BE, Brännström M. Induction of delayed follicular rupture in the human by the selective COX-2 inhibitor rofecoxib: a randomized double-blind study. Hum Reprod 2001;16:1323-8 «PMID: 11425807»PubMed
  155. Aspenberg P. Drugs and fracture repair. Acta Orthop 2005;76:741-8 «PMID: 16470424»PubMed
  156. Vuolteenaho K, Moilanen T, Moilanen E. Non-steroidal anti-inflammatory drugs, cyclooxygenase-2 and the bone healing process. Basic Clin Pharmacol Toxicol 2008;102:10-4 «PMID: 17973900»PubMed
  157. You JH, Lau W, Lee IY ym. Helicobacter pylori eradication prior to initiation of long-term non-steroidal anti-inflammatory drug therapy in Chinese patients - a cost-effectiveness analysis. Int J Clin Pharmacol Ther 2006;44:140-53 «PMID: 16625983»PubMed
  158. Fries JF. NSAID gastropathy: the second most deadly rheumatic disease? Epidemiology and risk appraisal. J Rheumatol Suppl 1991;28:6-10 «PMID: 2038014»PubMed
  159. Eccles M, Freemantle N, Mason J. North of England evidence based guideline development project: summary guideline for non-steroidal anti-inflammatory drugs versus basic analgesia in treating the pain of degenerative arthritis. The North of England Non-Steroidal Anti-Inflammatory Drug Guideline Development Group. BMJ 1998;317:526-30 «PMID: 9712607»PubMed
  160. Isomäki H, Martio J. Tulehduskipulääkkeiden järkevä käyttö. Suom Lääkäril 1997;52:1927-32
  161. Bradley JD, Brandt KD, Katz BP ym. Treatment of knee osteoarthritis: relationship of clinical features of joint inflammation to the response to a nonsteroidal antiinflammatory drug or pure analgesic. J Rheumatol 1992;19:1950-4 «PMID: 1294745»PubMed
  162. Williams HJ, Ward JR, Egger MJ ym. Comparison of naproxen and acetaminophen in a two-year study of treatment of osteoarthritis of the knee. Arthritis Rheum 1993;36:1196-206 «PMID: 8216413»PubMed
  163. MacDonald TM, Morant SV, Robinson GC ym. Association of upper gastrointestinal toxicity of non-steroidal anti-inflammatory drugs with continued exposure: cohort study. BMJ 1997;315:1333-7 «PMID: 9402773»PubMed
  164. Kelly JP, Kaufman DW, Jurgelon JM ym. Risk of aspirin-associated major upper-gastrointestinal bleeding with enteric-coated or buffered product. Lancet 1996;348:1413-6 «PMID: 8937281»PubMed
  165. Evans JM, McMahon AD, McGilchrist MM ym. Topical non-steroidal anti-inflammatory drugs and admission to hospital for upper gastrointestinal bleeding and perforation: a record linkage case-control study. BMJ 1995;311:22-6 «PMID: 7613317»PubMed
  166. Martio J. Iholle annosteltavat tulehduskipulääkkeet - turvallisia kivunpoistajia vai kalliita lumelääkkeitä? Suom Lääkäril 1998;53:569-71
  167. Paakkari P. Tulehduskipulääkkeiden turvallisuudesta. Tabu 1996;4:12-15
  168. Wynne HA, Long A. Patient awareness of the adverse effects of non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs). Br J Clin Pharmacol 1996;42:253-6 «PMID: 8864329»PubMed
  169. Herxheimer A. Many NSAID users who bleed don't know when to stop. BMJ 1998;316:492 «PMID: 9501702»PubMed
  170. Kvien TK, Brørs O, Staff PH ym. Improved cost-effectiveness ratio with a patient self-adjusted naproxen dosing regimen in osteoarthritis treatment. Scand J Rheumatol 1991;20:280-7 «PMID: 1925416»PubMed
  171. Avidan B, Sonnenberg A, Schnell TG ym. Risk factors for erosive reflux esophagitis: a case-control study. Am J Gastroenterol 2001;96:41-6 «PMID: 11197285»PubMed
  172. Bollini P, García Rodríguez LA, Pérez Gutthann S ym. The impact of research quality and study design on epidemiologic estimates of the effect of nonsteroidal anti-inflammatory drugs on upper gastrointestinal tract disease. Arch Intern Med 1992;152:1289-95 «PMID: 1534651»PubMed
  173. Brown TJ, Hooper L, Elliott RA ym. A comparison of the cost-effectiveness of five strategies for the prevention of non-steroidal anti-inflammatory drug-induced gastrointestinal toxicity: a systematic review with economic modelling. Health Technol Assess 2006;10:iii-iv, xi-xiii, 1-183 «PMID: 17018227»PubMed
  174. Chan FK, Hung LC, Suen BY ym. Celecoxib versus diclofenac and omeprazole in reducing the risk of recurrent ulcer bleeding in patients with arthritis. N Engl J Med 2002;347:2104-10 «PMID: 12501222»PubMed
  175. Conn HO, Poynard T. Corticosteroids and peptic ulcer: meta-analysis of adverse events during steroid therapy. J Intern Med 1994;236:619-32 «PMID: 7989897»PubMed
  176. Cullen DJ, Hawkey GM, Greenwood DC ym. Peptic ulcer bleeding in the elderly: relative roles of Helicobacter pylori and non-steroidal anti-inflammatory drugs. Gut 1997;41:459-62 «PMID: 9391242»PubMed
  177. Derry S, Loke YK. Risk of gastrointestinal haemorrhage with long term use of aspirin: meta-analysis. BMJ 2000;321:1183-7 «PMID: 11073508»PubMed
  178. El-Serag HB, Sonnenberg A. Association of esophagitis and esophageal strictures with diseases treated with nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Am J Gastroenterol 1997;92:52-6 «PMID: 8995937»PubMed
  179. Fries JF, Williams CA, Bloch DA ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drug-associated gastropathy: incidence and risk factor models. Am J Med 1991;91:213-22 «PMID: 1892140»PubMed
  180. García Rodríguez LA, Williams R, Derby LE ym. Acute liver injury associated with nonsteroidal anti-inflammatory drugs and the role of risk factors. Arch Intern Med 1994;154:311-6 «PMID: 8297198»PubMed
  181. Goggin PM, Collins DA, Jazrawi RP ym. Prevalence of Helicobacter pylori infection and its effect on symptoms and non-steroidal anti-inflammatory drug induced gastrointestinal damage in patients with rheumatoid arthritis. Gut 1993;34:1677-80 «PMID: 8282254»PubMed
  182. Hayden M, Pignone M, Phillips C ym. Aspirin for the primary prevention of cardiovascular events: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2002;136:161-72 «PMID: 11790072»PubMed
  183. Helin-Salmivaara A, Saarelainen S, Grönroos JM ym. Risk of upper gastrointestinal events with the use of various NSAIDs: a case-control study in a general population. Scand J Gastroenterol 2007;42:923-32 «PMID: 17613921»PubMed
  184. Helin-Salmivaara A, Virtanen A, Vesalainen R ym. NSAID use and the risk of hospitalization for first myocardial infarction in the general population: a nationwide case-control study from Finland. Eur Heart J 2006;27:1657-63 «PMID: 16731535»PubMed
  185. Henry D, Lim LL, Garcia Rodriguez LA ym. Variability in risk of gastrointestinal complications with individual non-steroidal anti-inflammatory drugs: results of a collaborative meta-analysis. BMJ 1996;312:1563-6 «PMID: 8664664»PubMed
  186. Hernández-Díaz S, Rodríguez LA. Steroids and risk of upper gastrointestinal complications. Am J Epidemiol 2001;153:1089-93 «PMID: 11390328»PubMed
  187. Hippisley-Cox J, Coupland C, Logan R. Risk of adverse gastrointestinal outcomes in patients taking cyclo-oxygenase-2 inhibitors or conventional non-steroidal anti-inflammatory drugs: population based nested case-control analysis. BMJ 2005;331:1310-6 «PMID: 16322018»PubMed
  188. Hooper L, Brown TJ, Elliott RA, Payne C, Roberts C, Symmons D. The effectiveness of five strategies for the prevention of gastrointestinal toxicity induced by non-steroidal anti-inflammatory drugs: systematic review. BMJ 2004;329;948 «PMID: 15475342»PubMed
  189. Huang JQ, Sridhar S, Hunt RH. Role of Helicobacter pylori infection and non-steroidal anti-inflammatory drugs in peptic-ulcer disease: a meta-analysis. Lancet 2002;359:14-22 «PMID: 11809181»PubMed
  190. Johnson AG, Nguyen TV, Day RO. Do nonsteroidal anti-inflammatory drugs affect blood pressure? A meta-analysis. Ann Intern Med 1994;121:289-300 «PMID: 8037411»PubMed
  191. Jones ST, Clague RB, Eldridge J ym. Serological evidence of infection with Helicobacter pylori may predict gastrointestinal intolerance to non-steroidal anti-inflammatory drug (NSAID) treatment in rheumatoid arthritis. Br J Rheumatol 1991;30:16-20 «PMID: 1991209»PubMed
  192. Lai KC, Chu KM, Hui WM ym. Celecoxib compared with lansoprazole and naproxen to prevent gastrointestinal ulcer complications. Am J Med 2005;118:1271-8 «PMID: 16271912»PubMed
  193. Laine L, Bombardier C, Hawkey CJ ym. Stratifying the risk of NSAID-related upper gastrointestinal clinical events: results of a double-blind outcomes study in patients with rheumatoid arthritis. Gastroenterology 2002;123:1006-12 «PMID: 12360461»PubMed
  194. Lanas A, Hirschowitz BI. Significant role of aspirin use in patients with esophagitis. J Clin Gastroenterol 1991;13:622-7 «PMID: 1761835»PubMed
  195. Lanas A, Serrano P, Bajador E ym. Evidence of aspirin use in both upper and lower gastrointestinal perforation. Gastroenterology 1997;112:683-9 «PMID: 9041228»PubMed
  196. Langman MJ, Morgan L, Worrall A. Use of anti-inflammatory drugs by patients admitted with small or large bowel perforations and haemorrhage. Br Med J (Clin Res Ed) 1985;290:347-9 «PMID: 3917814»PubMed
  197. Loke YK, Trivedi AN, Singh S. Meta-analysis: gastrointestinal bleeding due to interaction between selective serotonin uptake inhibitors and non-steroidal anti-inflammatory drugs. Aliment Pharmacol Ther 2008;27:31-40 «PMID: 17919277»PubMed
  198. McGettigan P, Henry D. Cardiovascular risk and inhibition of cyclooxygenase: a systematic review of the observational studies of selective and nonselective inhibitors of cyclooxygenase 2. JAMA 2006;296:1633-44 «PMID: 16968831»PubMed
  199. Nielsen GL, Sørensen HT, Mellemkjoer L ym. Risk of hospitalization resulting from upper gastrointestinal bleeding among patients taking corticosteroids: a register-based cohort study. Am J Med 2001;111:541-5 «PMID: 11705430»PubMed
  200. Pérez Gutthann S, García Rodríguez LA, Raiford DS ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs and the risk of hospitalization for acute renal failure. Arch Intern Med 1996;156:2433-9 «PMID: 8944736»PubMed
  201. Piper JM, Ray WA, Daugherty JR ym. Corticosteroid use and peptic ulcer disease: role of nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Ann Intern Med 1991;114:735-40 «PMID: 2012355»PubMed
  202. Rostom A, Muir K, Dubé C ym. Gastrointestinal safety of cyclooxygenase-2 inhibitors: a Cochrane Collaboration systematic review. Clin Gastroenterol Hepatol 2007;5:818-28, 828.e1-5; quiz 768 «PMID: 17556027»PubMed
  203. Scheiman JM, Patel PM, Henson EK ym. Effect of naproxen on gastroesophageal reflux and esophageal function: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Am J Gastroenterol 1995;90:754-7 «PMID: 7733082»PubMed
  204. Serebruany VL, Steinhubl SR, Berger PB ym. Analysis of risk of bleeding complications after different doses of aspirin in 192,036 patients enrolled in 31 randomized controlled trials. Am J Cardiol 2005;95:1218-22 «PMID: 15877994»PubMed
  205. Sørensen HT, Mellemkjaer L, Blot WJ ym. Risk of upper gastrointestinal bleeding associated with use of low-dose aspirin. Am J Gastroenterol 2000;95:2218-24 «PMID: 11007221»PubMed
  206. Taha AS, Dahill S, Nakshabendi I, Lee FD, Sturrock RD, Russell RI. Oesophageal histology in long-term users of nonsteroidal anti-inflammatory drugs. J Clin Pathol 1994;47:705-8 «PMID: 7962620»PubMed
  207. Wang J, Mullins CD, Mamdani M ym. New diagnosis of hypertension among celecoxib and nonselective NSAID users: a population-based cohort study. Ann Pharmacother 2007;41:937-43 «PMID: 17488830»PubMed
  208. Weil J, Langman M. Rising emergency admissions. BMJ 1995;311:1574 «PMID: 8520430»PubMed
  209. Vergara M, Catalán M, Gisbert JP ym. Meta-analysis: role of Helicobacter pylori eradication in the prevention of peptic ulcer in NSAID users. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:1411-8 «PMID: 15948807»PubMed
  210. Voutilainen M, Mäntynen T, Färkkilä M ym. Impact of non-steroidal anti-inflammatory drug and aspirin use on the prevalence of dyspepsia and uncomplicated peptic ulcer disease. Scand J Gastroenterol 2001;36:817-21 «PMID: 11495076»PubMed
  211. Zhang J, Ding EL, Song Y. Adverse effects of cyclooxygenase 2 inhibitors on renal and arrhythmia events: meta-analysis of randomized trials. JAMA 2006;296:1619-32 «PMID: 16968832»PubMed
  212. Albers GW, Amarenco P, Easton JD ym. Antithrombotic and thrombolytic therapy for ischemic stroke: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines (8th Edition). Chest 2008;133:630S-669S «PMID: 18574275»PubMed
  213. Paakkari P. Iholta imeytyvät tulehduskipulääkkeet. Duodecim 2004;120:1485-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94348 »5
  214. Underwood M, Ashby D, Carnes D ym. Topical or oral ibuprofen for chronic knee pain in older people. The TOIB study. Health Technol Assess 2008;12:iii-iv, ix-155 «PMID: 18505668»PubMed