Krooninen alaraajahaava

Käyvän hoidon potilasversiot
10.3.2014
Annikki Vaalasti ja Ville Mattila

Käypä hoito -suositus «Krooninen alaraajahaava»1

  • Potilasversio tulostettavassa muodossa suomeksi «»1 (pdf)
  • Patientinformation på svenska (valmistuu myöhemmin)

Krooninen alaraajahaava on yleinen vaiva, joka tavallisimmin johtuu alaraajojen verenkierron häiriöistä. Ikääntyminen ja eräät sairaudet lisäävät sen riskiä. Hoitotavan ratkaisee haavan syntysyy. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset.

Kroonisella alaraajahaavalla tarkoitetaan säären tai jalkaterän alueella yli neljä viikkoa avoinna ollutta haavaa.

Kroonisen alaraajahaavan syy on valtaosassa tapauksia laskimoverenkierron vajaatoiminta, mutta merkittävä syy ovat myös valtimoverenkierron häiriöt. Haavan taustalla voi olla myös sekä laskimoiden että valtimoiden vajaatoiminta.

Merkittäviä alaraajahaavan riskitekijöitä ovat tupakointi ja diabetes. Eräiden arvioiden mukaan jopa neljännes alaraajahaavasta kärsivistä sairastaa diabetesta. Muita krooniselle alarajaajahaavalle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi sidekudossairaudet, kuten nivelreuma, verisuonitulehdus ja pahanlaatuiset kasvaimet.

Tarkka perustutkimus

Kun kroonista alaraajahaavaa epäillään, lääkäri kartoittaa tarkkaan potilaan perussairaudet, painon, lääkityksen, tupakoinnin sekä muut valtimonkovettumille altistavat tekijät, alaraajoihin kohdistuneet vammat ja haavaan käytetyt hoitoaineet.

Haavan koko, ulkonäkö, samoin haavaa ympäröivän ihon tila, mahdolliset tulehdusmuutokset, ihotunto, turvotus sekä nilkan liikkuvuus kuuluvat perustutkimuksiin.

Alkututkimuksen yhteydessä arvioidaan myös aina valtimoverenkierron tila.

Tunnista oireet

Oireet voivat olla monenlaisia. Kroonisesta alaraajahaavasta kertovaa yksittäistä oiretta ei kuitenkaan ole. Jos särky paikantuu jalkaterään ja varpaisiin tai haavan tai kuolion läheisyyteen, herättää yöllä ja helpottuu, kun nousee ylös ja riiputtaa jalkojaan tai kävelee, on viisasta hakeutua lähipäivinä lääkäriin.

Jos jalan hermoradat eivät enää ole kunnossa, oireena voi olla myös jalan tunnottomuus. Diabeetikollakaan ei välttämättä ole leposärkyä. Diabeetikon on erityisen tärkeä käydä näyttämässä jalkahaavaansa säännöllisin välein lääkärissä.

Alaraajahaava voi syntyä myös eräiden harvinaisten sairauksien seurauksena, kertoa okasolu- tai tyvisolusyövästä tai harvinaisesta infektiosta. Siksi lääkäriin on syytä lähteä aina, kun jalkaan ilmaantuu tuntemattomasta syystä haava.

Hoitoa tilanteen mukaan

Haavan hoito kohdistuu ensisijassa haavan syntyyn vaikuttaneen perussyyn korjaamiseen. Hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä jos haava pääsee kroonistumaan, paranemisen todennäköisyys vähenee. Laskimoperäisen haavan koko ja se, kuinka pitkään haava on ehtinyt vaivata, ovat merkittävimmät täydellistä paranemista ennustavat tekijät.

Sääriturvotuksen poistaminen on laskimoperäisen alaraajahaavan tärkein hoito. Suuri osa haavoista parane muutamassa kuukaudessa, kun turvotuksenestohoito on säännöllistä. Kun raaja on pahasti turvonnut ja haava erittää, ensiapu on raajan vuorokauden mittainen kohoasento. Turvotuksen estohoitoon voidaan käyttää sidoksia tai lääkinnällisiä hoitosukkia. Alkuvaiheessa suositaan sidoksia, koska jalan ympärysmitta muuttuu tällöin nopeasti. Hoitosukan käyttöön voidaan siirtyä, kun enin turvotus on poistunut.

Hoitava lääkäri kirjoittaa potilaalle ohjeen hoitosukan hankkimisesta. Sukkia varten sääri mitataan huolellisesti, jotta sukka toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Sukkien kimmoisuus heikkenee käytössä, joten uudet sukat tulee hankkia vähintään kuuden kuukauden välein. Mittaukset uusitaan aina sukkia hankittaessa.

Tupakoinnin lopettaminen on hyödyksi haavan paranemiselle.

Haavan paraneminen edellyttää riittäävää proteiinien, hiilihydraattien, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja monipuolista ruokavaliota.

Haavapotilas tulee lähettää aina verisuonikirurgin arvioitavaksi, jos on aihetta epäillä, että valtimoverenkierto raajassa on riittämätön. Kiireellistä hoitoa päivystyspotilaana tarvitaan esimerkiksi silloin, jos raajassa on kuolio, jonka epäillään etenevän nopeasti tai syvä, infektoitunut haava tai lääkitykseen reagoimaton kipu.

Haavan paikallishoito

Paikallishoidon tavoitteena on luoda haavalle paranemista edistävä, kostea ympäristö, puhdistaa haava ja suojata sitä infektioilta. Paras puhdistustapa on suihkuttaminen tai huuhtelu vedellä tai keittosuolaliuoksella. Hoidon tiheyden määrää haavan kunto: mitä infektoituneempi ja runsaasti erittävä haava, sitä tiheämmin hoidetaan. Puhdaspohjainen haava ei tarvitse suihkutusta, ja hoitoväli voi olla useita päiviä, jopa viikon.

Hoitotuotteita on kymmeniä erityyppisiä. Valinnan ratkaisee haavan kunto; tarvitaanko imevää, kostuttavaa vai puhdistavaa ominaisuutta. Haavaan käytettävät hoitoaineet saattavat allergisoida, vaikka se nykyisillä haavanhoitotuotteilla onkin harvinaista. Jos haavan ympäristöön ilmaantuu ärsytystä, kuten punoitusta, ihottumaa tai rakkuloita, on syytä mennä näyttämään haavaa lääkärille, joka ohjaa tarvittaessa allergiatesteihin.

Kirurginen hoito

Kuolleen ja infektoituneen kudoksen nopea ja perusteellinen kirurginen poisto edistää haavan paranemista. Usein se voidaan tehdä ilman nukutusta paikallispuudutuksen avulla. Joskus tarvitaan kuitenkin niin laajaa toimenpidettä, että se suoritetaan leikkaussaliolosuhteissa.

Kun haava ei tavallisella tehokkaalla hoidolla parissa kuukaudessa näytä paranevan tai se on ollut avoinna yli puoli vuotta ja on läpimitaltaan suurempi kuin viisi senttimetriä, tarvitaan avuksi kirurgiaa. Leikkauksen tavoitteena on haavan lopullinen umpeutuminen. Haavan koosta ja kunnosta riippuu, valitaanko menetelmäksi ihonsiirto vai erilaiset kielekeleikkaukset. Haavan syntyyn vaikuttanut laskimovika voidaan korjata samassa yhteydessä ja korjata myös jalan mahdollinen virheasento.

Laskimovajaatoiminnan hoito ehkäisee haavan uusiutumista, joten laskimohaavapotilas tarvitsee verisuonikirurgin arvion.

Amputaatio saattaa joskus olla potilaan kokonaistilanteen kannalta paras vaihtoehto.

Tunnista infektio

Enemmän kuin kahdeksan kroonista alaraajahaavaa kymmenestä on saanut jonkin bakteerin. Tämä ei kuitenkaan näytä estävän haavan paranemista, ellei infektio-oireita ole. Jos niitä ilmaantuu, on kiire lähteä lääkäriin, koska vaarana saattaa olla jopa kuolion synty.

Kuumotus, punoitus, turvotus tai kipu haavan ympärillä viestittävät infektiosta, samoin märkäinen haavaerite ja haavan nopea laajeneminen. Kun haavaoireisiin liittyy yleisoireita, kuten kuume ja huono olo, kyseessä voi olla vakava yleisinfektio, joka vaatii nopeaa sairaalahoitoa. Tällaisen tilanteen oireita ovat kivulias ihonalaisen kudoksen turvotus ja punoitus, joskus myös ihon rakkulointi, jatkuvasti paheneva, kova alaraajakipu, nopeasti etenevä turvotus ja ihon värimuutos punaisen violetista siniharmaaksi

Nivelreumaatikon jalkahaava

Nivelreumaan liittyy useita haavaumien synnylle altistavia tekijöitä. Niinpä yhdeksällä nivelreumaatikolla kymmenestä on joskus elämänsä aikana jalkaongelma, ja jalkahaava kehittyy joka kymmenennelle.

Syitä on paljon. Jalkapöydän luiden laskeutuminen ja kuluminen, vasaravarpaat, vaivaisenluu aiheuttavat sen, että paine- ja hankauskohtiin saattaa syntyä kovettumia, känsiä ja haavoja. Verisuonitulehdus voi jättää jälkeensä neuropatian, jolloin tunnoton jalkaterä vaurioituu helposti. Jalkaterän reumakyhmyt voivat hankautua rikki, etenkin kun tietyt reumalääkkeet ohentavat ihoa ja verisuonten seinämiä.

Nivelreumaatikon jalkahaavojen ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat jalkahoito, yksilöllisesti valmistetut pohjalliset, varpaiden suojat ja oikaisijat ja erityisjalkineet. Tärkeää on myös kivun hoito ja jalkaterän ja varpaiden nivelten liiketaajuuksia ylläpitävät ja palauttavat venyttelyt, alaraajojen lihastasapainoharjoittelu ja mahdollisesti fysioterapia.

Katso myös seuraavien suositusten potilasversiot:

Tekstin ovat Lääkäriseura Duodecimin hoitosuosituksesta muokanneet dosentti, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Annikki Vaalasti Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja Ville Mattila.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.