Tulostuksen esikatseluSkitsofrenia
Käypä hoito -suositus «Skitsofrenia»1
Epidemiologia, sairausmalli, ehkäisy
Koko väestöstä 0.5–1.5 % sairastaa skitsofreniaa, ja elinaikainen riski sairastua on noin 1 %. Suomessa on noin 50 000 skitsofreniapotilasta. Skitsofrenia voi puhjeta siihen alttiilla henkilöllä joko sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Hoidossa pyritään vaikuttamaan sekä alttiuteen että stressitekijöihin, mutta primaaripreventio ei ole vielä mahdollista. Skitsofrenian riskitekijöitä ovat lähisukulaisella esiintyvä skitsofrenia, äidin raskaudenaikaiset häiriöt sekä lapsuuden ja nuoruuden keskushermostovauriot.
Psykoosin puhkeamista edeltää usein prodromaalivaihe, jolloin potilaalla esiintyy epäspesifisiä oireita ja lieviä psykoottisia oireita. Pääpaino taudin ehkäisyssä on psykoosivaarassa olevien henkilöiden löytämisessä ja varhaisessa hoidossa. Kognitiivisella psykoterapialla «Kognitiivisella psykoterapialla saattaa olla mahdollista estää tai siirtää välittömässä psykoosiriskissä olevien psykoosin puhkeaminen ja vähentää heillä esiintyneitä psykoottisia oireita.»C ja pieniannoksisella psykoosilääkityksellä «Lievällä neuroleptilääkityksellä saattaa olla mahdollista estää tai siirtää psykoosiriskissä olevien psykoosin puhkeaminen ja vähentää heillä esiintyneitä psykoottisia oireita.»C saattaa olla mahdollista estää psykoosin puhkeaminen riskihenkilöillä tai siirtää sitä ja vähentää heillä esiintyviä psykoottisia oireita.
Diagnostiikka
Ensipsykoosia sairastava potilas on syytä ohjata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, jossa diagnoosin tekee psykiatrian erikoislääkäri. Erotusdiagnostiikassa kyseeseen tulevat mm. muut psykiatriset häiriöt, neurologiset häiriöt, päihteiden käyttö, lääkkeiden haittavaikutukset ja metaboliset häiriöt. Somaattinen tutkimus kuuluu tehdä aina, koska skitsofreniapotilailla esiintyy runsaasti somaattisia sairauksia, etenkin sydän- ja verisuonitauteja.
Hoito ja kuntoutus
Luottamuksellinen ja pitkäjänteinen hoitosuhde on skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen kulmakivi. Skitsofrenian hoidossa keskeistä on erilaisten hoitojen integroiminen siten, että ne muodostavat potilaan elämäntilanteeseen soveltuvan ja hänen toipumistaan edistävän kokonaisuuden. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on poistaa potilaan oireet tai lievittää niitä, estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää ja vaikeusastetta sekä parantaa potilaan psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua.
Lääkehoito
Psykoosilääkehoito on eräs keskeinen skitsofrenian hoidon osa, sillä sen teho positiivisten oireiden hoidossa ja uusien psykoosivaiheiden estossa on osoitettu vakuuttavasti. Sen aloittamisesta päättää lääkäri yhteistyössä potilaan kanssa. Psykoosilääkehoidossa pyritään pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen. Ensipsykoosiin sairastuneen suositeltava psykoosilääkkeen vuorokausiannos vastaa esimerkiksi 100–300 mg klooripromatsiinia, 8–24 mg perfenatsiinia, 2–4 mg risperidonia, tai 7.5–15 mg olantsapiinia. Uusiutuneessa psykoosissa suositeltu psykoosilääkkeen vuorokausiannos on keskimäärin kolmanneksen korkeampi. Skitsofreniaan liittyy merkittävä uusiutumisvaiheiden riski: uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi jatkaa 2–5 vuotta vasteen saavuttamisen jälkeen sen mukaan, miten vaikeita oireet ovat ja miten herkkä potilas on elämäntapahtumille «Uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi jatkaa 2-5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.»C. Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoidossa pyritään pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen. Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio parantaa hoidon pitkäaikaistulosta «Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio voi parantaa potilaiden pitkäaikaishoitotulosta.»C; myös injektiohoidossa on syytä käyttää pienintä tehokasta annosta. Psykoosilääkkeiden metabolisiin ja neurologisiin haittavaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Klotsapiini on tavanomaisia ja muita toisen polven psykoosilääkkeitä tehokkaampi hoitoresistentissa skitsofreniassa «Klotsapiini on tavanomaisia ja muita toisen polven psykoosilääkkeitä tehokkaampi hoitoresistentin skitsofrenian hoidossa.»A.
Psykososiaaliset hoidot
Psykososiaaliset hoidot ja kuntoutus, joiden tarve määräytyy potilaan kokonaistilanteen perusteella, on syytä toteuttaa integroituna muihin hoitomenetelmiin.
Kognitiivis-behavioraalinen terapia ilmeisesti vähentää skitsofreniapotilaiden psykoottisia oireita, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja parantaa psykososiaalista toimintakykyä «Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) ilmeisesti vähentää skitsofreniapotilaiden psykoottisia oireita, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja parantaa heidän sosiaalista toimintakykyään.»B.
Psykoedukaatio vähentää skitsofrenian oireita, lisää tietoa skitsofreniasta, parantaa lääkehoidon toteutumista, sosiaalista toimintakykyä ja potilaiden perheiden hyvinvointia sekä vähentää psykoosien uusiutumisen ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä «Psykoedukaatio, jota voidaan toteuttaa sekä yksilötasolla että ryhmissä, vähentää skitsofrenian oireita, lisää tietoa skitsofreniasta, parantaa lääkehoidon toteutumista, skitsofreniapotilaiden sosiaalista toimintakykyä ja heidän perheittensä hyvinvointia sekä vähentää psykoosien uusiutumista ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä»A.
Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosien uusiutumisen riskiä «Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosien relapsien riskiä.»A.
Sosiaalisten taitojen harjoittelu parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalista toimintakykyä «Sosiaalisten taitojen harjoittelu parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä.»A.
Kognitiivinen kuntoutus saattaa parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta ja muistia «Kognitiivinen kuntoutus saattaa parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta ja muistia.»C.
Tuettu työllistyminen ilmeisesti parantaa työharjoittelua paremmin skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla «Tuettu työllistyminen ilmeisesti parantaa työharjoittelua paremmin skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.»B.
Hoito- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen
Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa. Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeaa psyykkistä sairautta potevien tyytyväisyyttä hoitoon «Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.»A. Hoitoyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, sosiaalipsykiatrista ja ammatillista kuntoutusta tarjoavien tahojen sekä potilas- ja omaisyhdistysten kanssa.
Intensiivinen case management -toiminta saattaa lisätä skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää, mutta vähentää runsaasti sairaalahoitoa käyttäneiden potilaiden hoitojaksojen kestoa «Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna intensiivinen case management- toiminta saattaa lisätä skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää, mutta vähentää runsaasti sairaalahoitoa käyttäneiden skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen kestoa.»C. Työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja kestoa «Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja kestoa.»C. Joskus joudutaan turvautumaan potilaan tahdosta riippumattomaan sairaalahoitoon. Tällöin on ensisijaista pyrkiä minimoimaan rajoittavien toimenpiteiden tarve osastolla turvallisten vuorovaikutussuhteiden, selkeiden toimintamallien ja asianmukaisen lääkehoidon keinoin «Työryhmän mielestä ensisijaista on pyrkiä minimoimaan rajoittavien toimenpiteiden tarve osastolla turvallisten vuorovaikutussuhteiden, selkeiden toimintamallien ja asianmukaisen lääkehoidon keinoin, vaikka tutkimustieto tästä puuttuukin.»D. Samanaikaisesta päihdehäiriöstä kärsivän skitsofreniapotilaan mielenterveys- ja päihdeinterventiot olisi hyvä järjestää integroidusti saman työryhmän toimesta «Mielenterveys- ja päihdeinterventiot integroiva hoito-ohjelma saattaa lisätä skitsofreniapotilaiden päihteettömien päivien määrää ja vähentää myöhempiä sairaalajaksoja, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Kulku ja ennuste
Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2–3-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Skitsofrenian vaikeat sairaudenkuvat ovat vähentyneet ja osittain toipuneiden osuus on pysynyt ennallaan. Huonoon ennusteeseen liittyvät mm. nuoruusiässä sairastuminen, miessukupuoli, naimattomuus ja päihteiden käyttö.
Taloudellinen merkitys
Skitsofrenian vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi voidaan arvioida Suomessa noin miljardi euroa. Hoitokustannuksista suurin osa johtuu sairaalahoidosta ja muusta ympärivuorokautisesta hoidosta.
Mitä uutta päivityksessä?
- Pääpaino skitsofrenian ehkäisyssä on psykoosivaarassa olevien henkilöiden löytämisessä ja varhaisessa hoidossa.
- Psykoosilääkehoito muodostaa hoidon perustan. Psykoosilääkehoidossa pyritään pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen.
- Psykoedukaatio ja psykoedukatiiviset perheinterventiot ovat suositeltava osa skitsofreniapotilaan ja hänen perheenjäsentensä hoidon kokonaisuutta
- Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulisi järjestää osana skitsofreniapotilaan kuntoutusta.
- Työelämään tähtäävän skitsofreniapotilaan olisi hyvä voida osallistua tuettuun työllistymiseen.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä
Raimo K.R. Salokangas (puheenjohtaja)
Jussi Hirvonen
Teija Honkonen
Simo Jyväsjärvi
Hannu Koponen
Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)
Kristian Wahlbeck