Jälkiehkäisy

Käyvän hoidon tiivistelmät
1.12.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Jälkiehkäisy»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «Emergency contraception»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Kun suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut alle 72 tuntia, jälkiehkäisy toteutetaan yhdellä 1.5 mg:n annoksella levonorgestreelia.
  • Uudempi vaihtoehto on reseptivalmiste ulipristaali 30 mg:n kerta-annoksena. Sen teho ja haittavaikutukset ovat samanveroiset kuin levonorgestreelin.
  • Kuparikierukka on jälkiehkäisymenetelmistä selvästi tehokkain, ja sen saatavuutta jälkiehkäisyyn pitää parantaa.
  • Kun aikaa suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut 72–120 tuntia eikä kierukkaa voida asentaa, on ulipristaali tällä aikavälillä mahdollisesti tehokkaampi kuin levonorgestreeli.

Määritelmä

Raskauden jälkiehkäisyllä tarkoitetaan ehkäisyä yhdynnän jälkeen mutta ennen implantaatiota eli alkion kiinnittymistä kohtuun. Jälkiehkäisyyn voidaan käyttää hormonaalista menetelmää tai kierukan asentamista suojaamattoman yhdynnän tai epäonnistuneen ehkäisyn jälkeen.

Menetelmät ja käyttäjät

Levonorgestreelia käytetään 1.5 mg:n kerta-annoksena mielellään 12 tunnin ja viimeistään 72 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä (itsehoitovalmiste). Kuparikierukka jälkiehkäisyyn suositellaan asennettavaksi 120 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä. Jos aikaa on kulunut 72–120 tuntia eikä kierukan asentaminen jälkiehkäisytarkoituksessa ole mahdollista, voidaan käyttää ulipristaalia 30 mg:n kerta-annoksena (reseptivalmiste). Ulipristaali on tällä aikavälillä mahdollisesti tehokkaampi kuin levonorgestreeli.

Jälkiehkäisyn saatavuuden helpottaminen ei ilmeisesti lisää seksuaalista riskikäyttäytymistä eikä vähennä kondomin tai pitkäaikaiseen ehkäisyyn tarkoitettujen menetelmien käyttöä «Jälkiehkäisyn saatavuuden helpottaminen ei ilmeisesti lisää seksuaalista riskikäyttäytymistä eikä vähennä kondomin tai pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettujen ehkäisymenetelmien käyttöä.»B. Saatavuuden helpottamisen ei ole todettu vähentävän raskauksia eikä raskaudenkeskeytyksiä «Jälkiehkäisyn varaaminen kotiin tarvittaessa käytettäväksi lisää käyttöä, mutta ei vähennä raskauksia.»B.

Tehokkuus

Koska lumekontrolloidut tutkimukset asiasta puuttuvat, ei tiedetä, kuinka suuren osan raskauksista jälkiehkäisy estää. Levonorgestreelia käyttäneistä 1–3 % on kliinisissä lääketutkimuksissa tullut raskaaksi, ulipristaalia käyttäneistä 0.9–2.1 %. Kuparikierukka on jälkiehkäisymenetelmistä tehokkain: raskaaksi tulee vain 0.1 %. Hormonaalinen jälkiehkäisy toistuvasti käytettynä on teholtaan selvästi huonompi kuin säännölliseen käyttöön tarkoitetut ehkäisymenetelmät.

Haittavaikutukset ja vaikutukset sikiöön

Erilaisia oireita esiintyy levonorgestreelijälkiehkäisyä käyttäneillä melko yleisesti, mutta koska lumekontrolloidut tutkimukset puuttuvat, oireiden yhteydestä jälkiehkäisyyn ei ole näyttöä. Levonorgestreelijälkiehkäisyn ei ole todettu lisäävän syvän laskimotukoksen riskiä «Levonorgestreeliä sisältävällä hormonaalisella jälkiehkäisymuodolla ei ole todettu syvän laskimotukoksen lisääntymisen riskiä, vaikka jotain muutoksia on havaittavissa veren hyytymistekijöissä.»C, kohdunulkoisen raskauden esiintyvyyttä «Kohdunulkoisen raskauden esiintyvyys ei liene lisääntynyt jälkiehkäisyä käyttäneillä muuhun väestöön verrattuna.»C eikä synnynnäisten epämuodostumien riskiä.

Lääkeinteraktiot

Maksaentsyymejä indusoivien aineiden samanaikainen käyttö saattaa nopeuttaa jälkiehkäisyvalmisteiden metaboliaa. Tällöin voidaan harkita suurempaa levonorgestreeliannosta (2.25 mg eli puolitoista tablettia).

Antibioottihoidolla ei ole vaikutusta jälkiehkäisyn tehoon.

Vasta-aiheet ja käyttö imetyksen aikana

Levonorgestreelijälkiehkäisylle ei ole vasta-aiheita. Ulipristaaliasetaattia ei suositella naisille, joiden astmaa ei ole saatu hallintaan. Käytettäessä kuparikierukkaa jälkiehkäisyyn noudatetaan samoja ohjeita kuin muutoinkin kierukkaehkäisyssä.

Levonorgestreelia erittyy jälkiehkäisyn yhteydessä pieniä määriä äidinmaitoon, mutta siitä ei koidu imeväiselle haittavaikutuksia.

Jälkiehkäisy ja jatkuva hormonaalinen ehkäisy

Jos yksittäinen yhdistelmäehkäisytabletti unohtuu, ei jälkiehkäisyä tarvita. Muissa tilanteissa menettely riippuu ajankohdasta ja pillerityypistä, ja silloin toimitaan jälkiehkäisyä koskevan Käypä hoito -suosituksen ohjeiden mukaan (ks. suosituksen taulukko 1 «Jälkiehkäisy»1).

Jälkiehkäisypillerin toimittaminen apteekista ilman reseptiä

Lääkkeen voi toimittaa 15 vuotta täyttäneelle asiakkaalle vain farmaseutti tai proviisori. Hormonaalinen jälkiehkäisy on syytä toteuttaa aina, jos suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut enintään 72 tuntia. Jälkiehkäisy voidaan tarvittaessa toistaa samankin kierron aikana.

Asiakas ohjataan jälkitarkastukseen, jos seuraavat kuukautiset myöhästyvät yli viikon. Kaikki alle 18-vuotiaat ohjataan jälkitarkastukseen yksilöllistä seksuaaliterveysneuvontaa varten. Ohjausta klamydiatesteihin tulisi tehostaa.

Perusterveydenhuollon osuus

Perusterveydenhuollon tulee edistää jälkiehkäisyn mahdollisimman helppoa saatavuutta. Jälkiehkäisyvalmisteita voidaan tarvittaessa luovuttaa raskaudenehkäisyneuvonnan yhteydessä kunnallisen terveydenhuollon toimipisteistä. Terveyskeskusten tulee varautua jälkiehkäisyä käyttäneiden jälkitarkastuksiin, parantaa valmiuksia kierukkajälkiehkäisyyn ja edistää väestön tietoutta jälkiehkäisystä. Kaikkia kondomia pääasiallisena ehkäisymenetelmänään käyttäviä neuvotaan menettelystä kondomiehkäisyn epäonnistuessa.

Erikoissairaanhoidon osuus

Erikoissairaanhoidossa jälkiehkäisyä tarvitaan esimerkiksi raiskaustutkimusten ja huume- tai alkoholimyrkytysten hoidon yhteydessä. Potilas ei tällöin itse aina kykene arvioimaan tilannettaan, joten työntekijöiden on otettava asia aktiivisesti esille.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Elise Kosunen (puheenjohtaja)

Dan Apter

Kirsi Pietilä

Aira Virtala

Piia Vuorela