Tulostuksen esikatseluADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Käypä hoito -suositus «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «ADHD (Attention-deficit/hyperactivity disorder, children and adolescents)»2
Mitä uutta päivityksessä?
- Päivitetty hoitosuositus kattaa lasten ja nuorten ADHD:n diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen.
- Jokaisen ADHD-diagnoosin saaneen lapsen tai nuoren tulee saada yksilöllisesti suunniteltua hoitoa, joka sisältää tarpeelliset tukitoimet, psykososiaalisia hoitomuotoja ja lääkehoidon tarpeen arvioinnin.
- ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa.
Keskeinen sisältö
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit/hyperactivity disorder, ADHD) on tavallinen toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD:n diagnosointi edellyttää lapsen tai nuoren tutkimusta, perhetilanteen ja muiden ympäristötekijöiden kartoitusta ja riittävästi tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa. Keskeisiä hoitokeinoja ovat lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet ja lääkehoito.
Diagnosointi
ADHD-oireiden arviointi on tarpeen, jos vanhemmilla tai päivähoidon tai koulun henkilökunnalla on huolta lapsen tai nuoren oireista. Tukitoimet aloitetaan jo oireiden ja ongelmien perustella, ennen diagnoosia. Tukitoimia ovat esimerkiksi päivähoito- ja koulujärjestelyt ja vanhemmille annettavat ohjeet lapsen tai nuoren ohjaamisesta. ADHD-diagnoosi perustuu laaja-alaiseen arvioon, jolla varmistetaan diagnoosikriteerien täyttyminen (pitkäkestoiset, toimintakykyä heikentävät yliaktiivisuus-, tarkkaamattomuus- ja impulsiivisuusoireet) useassa eri tilanteessa. Tutkimukseen kuuluvat huolellinen esitietojen kartoitus ja kliininen tutkimus. Ympäristö- ja motivaatiotekijät vaikuttavat oireiden määrään ja haittaavuuteen, ja ne on otettava huomioon oireiden esiintymistä arvioitaessa. Havaintoja voidaan kartoittaa myös kyselylomakkeilla. Lisäksi voidaan tarvita muita tutkimuksia (mm. psykologiset tutkimukset, toiminta- tai puheterapeutin arvio, laboratoriotutkimukset) samanaikaisten häiriöiden tunnistamiseksi. Diagnosointi ennen kouluikää vaatii erityistä huolellisuutta, eikä se aina ole mahdollista ennen viiden vuoden ikää oireiden epäspesifisyyden vuoksi.
Hoitokaavio
Ks. kuva «»1.
Psykososiaaliset hoitomuodot
Hyvään hoitoon kuuluu aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio). ADHD:n keskeiset oireet vähenevät sekä psykososiaalisilla hoitomuodoilla että lääkehoidolla. Alle kouluikäisillä käytetään ensisijaisesti psykososiaalisia hoitomuotoja. Kuusivuotiailla ja sitä vanhemmilla voidaan käyttää lääkehoitoa ja psykososiaalisia hoitomuotoja.
Käyttäytymishoito (lapsen käyttäytymisen ohjaaminen toivottuun suuntaan) tehoaa ADHD:n keskeisiin oireisiin «Käyttäytymishoito ilmeisesti tehoaa ADHD:n ydinoireisiin lapsilla ja nuorilla.»B, muttei yhtä hyvin kuin lääkitys «Käyttäytymishoito ei tehoa lapsilla ja nuorilla ADHD:n ydinoireisiin yhtä hyvin kuin lääkehoito.»A. Strukturoitu vanhempainohjaus vähentää ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten käytösongelmia, parantaa sosiaalista selviytymistä ja vanhempien käsitystä lapsesta ja vähentää käytösongelmien kielteistä vaikutusta vanhempiin «Strukturoitu vanhempainohjaus (parent training) saattaa vähentää ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten käytösongelmia, parantaa sosiaalista selviytymistä ja vanhemman käsitystä lapsesta sekä vähentää käytösongelmien kielteistä vaikutusta vanhempiin.»C.
Koulussa toteutetut käyttäytymishoitoihin perustuvat tukitoimet lievittävät ADHD-oireita ala-asteikäisillä lapsilla «Koulussa toteutettavat käyttäytymishoitoihin perustuvat tukitoimet ilmeisesti lieventävät ADHD-oireita ala-asteikäisillä lapsilla.»B. Päivähoidossakin ne saattavat lieventää käytösoireita «Päiväkodissa toteutettavat tukitoimet saattavat lieventää käytösoireita lapsilla, joilla on ADHD, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista eikä suomalaista päivähoitojärjestelmää vastaavista olosuhteista ole tutkimusta.»D.
Lääkehoito
Stimulanttilääkehoito
Metyylifenidaatti (MPH) vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita «Metyylifenidaatti (MPH) vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuus-oireita lapsilla ja nuorilla lumelääkkeeseen verrattuna.»A. Myös dekstroamfetamiini «Dextroamfetamiini ilmeisesti vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita lapsilla ja nuorilla lumelääkkeeseen verrattuna.»B ja lisdeksamfetamiini «Lisdexamfetamiini ilmeisesti vähentää ADHD:n ydinoireita lapsilla ja nuorilla lumeeseen verrattuna.»B vähentävät ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita.
Lääkehoito voidaan aloittaa keskipitkä- tai pitkävaikutteisella stimulantilla. Riittävää hoitoannosta voidaan etsiä myös lyhytvaikutteisella valmisteella, varsinkin pienillä lapsilla ja potilailla, joilla haittavaikutusten riski on tavallista suurempi. Valmisteista valitaan se, jonka vaikutusaika kattaa sen aikavälin, jolloin oireista on eniten haittaa. Stimulanttien vaikutus ADHD-oireisiin on yleensä havaittavissa nopeasti sopivan annoksen löydyttyä. Stimulanttilääkitystä on mahdollista käyttää jatkuvasti tai taukoja pitäen.
Atomoksetiini ja muu lääkehoito
Atomoksetiini vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita lapsilla ja nuorilla «Atomoksetiini vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita lapsilla ja nuorilla lumelääkkeeseen verrattuna.»A. Atomoksetiinia käytetään jatkuvana lääkityksenä. Vaikutus ADHD-oireisiin alkaa yleensä 2–6 viikon kuluessa.
Klonidiini «Klonidiini ilmeisesti vähentää ADHD:n ydinoireita lapsilla ja nuorilla lyhytaikaisessa hoidossa.»B, modafiniili «Modafiniili vähentää ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla, mutta tutkimuksia pitkäaikaiskäytöstä ei ole.»A, guanfasiini «Guanfasiini vähentää ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla, mutta tutkimuksia pitkäaikaisesta käytöstä ei ole.»A ja bupropioni «Bupropioni saattaa lievittää ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla, mutta sen merkityksestä ADHD-oireiden lievityksessä ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä.»D saattavat vähentää ADHD:n oireita. ADHD ei kuitenkaan ole näiden lääkkeiden käyttöaihe.
Yhdistelmähoito (psykososiaaliset hoidot ja lääkehoito) tehoaa ADHD:n keskeisiin oireisiin paremmin kuin pelkkä psykososiaalinen hoito «Yhdistelmähoito (käyttäytymishoito tai monimuotoinen psykososiaalinen hoito yhdistettynä lääkitykseen) tehoaa ADHD:n ydinoireisiin lapsilla ja nuorilla paremmin kuin käyttäytymishoito ilman lääkitystä.»A.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä
Irma Moilanen (puheenjohtaja)
Anita Puustjärvi
Tanja Laukkala
Vesa Närhi
Päivi Olsen
Leena Pihlakoski
Anu Raevuori
Liisa Virkkunen
Arja Voutilainen