Liikunta

Käyvän hoidon tiivistelmät
8.12.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Liikunta»1 ja lyhyt yhteenveto englanniksi «Physical activity and exercise training»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Tutkimusnäyttö liikunnan vaikuttavuudesta on vahvistunut muun muassa keuhkoahtaumataudin ja depression hoidon osalta.
  • Lisätietoa on tullut myös liikunnan edullisista vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin iäkkäillä.
  • Istumisen (sedentary lifestyle) haitallisista vaikutuksista verenkertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksiin on saatu lisää epidemiologista näyttöä.

Suosituksen aihealueet

Tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Suosituksessa käsitellään kansanterveydellisesti suuria sairausryhmiä, kuten tuki- ja liikuntaelimistön, verenkiertoelimistön, aineenvaihdunnan ja hengitysteiden sairauksia. Lisäksi käsitellään syöpää, depressiota ja virtsainkontinenssia sekä raskaana olevien ja iäkkäiden liikuntaa.

Yleiset liikuntasuositukset terveyden edistämiseksi

Yhdysvaltalaisten liikuntasuositusten mukaan (www.health.gov/paguidelines «http://www.health.gov/paguidelines»1) kaikille 18–64-vuotiaille suositellaan joko kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa (esimerkiksi puoli tuntia viidesti viikossa) tai rasittavampaa liikuntaa, kuten hölkkää, tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmasti viikossa 25 minuuttia). Liikunta voidaan jakaa vähintään kymmenen minuutin jaksoihin.

Yli 64-vuotiaille suositellaan lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, esimerkiksi kotivoimistelua.

Kestävyysliikunnan lisäksi kaikille aikuisille suositellaan kahdesti viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa, kuten kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia.

Liikuntaneuvonta terveydenhuollossa

Lääkärillä on keskeinen tehtävä arvioida liikunnan aiheet ja vaarat sekä sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet ja motivoida liikkumaan. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.

Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaharjoittelun ilman edeltävää terveystarkastusta. Mikäli henkilöllä on oireita, aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai muu merkittävä terveydellinen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuormitustasoltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet

Liikuntahoito vähentää hieman koettua kipua «Liikuntahoito vähentää koettua kipua lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A ja parantaa hieman polven toimintaa «Liikuntahoito parantaa polven funktiota lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla. Lonkan nivelrikon hoidossa liikunta näyttää antavan samanlaisen tuloksen.

Liikuntahoito vähentää hieman koettua epäspesifistä pitkäaikaista alaselkäkipua «Liikuntahoito ilmeisesti vähentää hieman koettua kipua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua (yli 12 viikkoa kestänyttä) potevilla potilailla.»B ja lieventää sitä vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A.

Aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön sairaudet

Kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa edullisesti metabolisen oireyhtymän osatekijöihin.

Liikunta yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään ruokavalioon lihavalla tai liikapainoisella henkilöllä «Fyysinen aktiivisuus yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään niukkaenergiaiseen ruokavalioon.»B.

Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 7/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine «Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 5/2 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelu voi pienentää hieman (keskimäärin 2 mmHg) myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta.»A. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä aikaansaatu ja voi ilmetä muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen.

Tyypin 2 diabeteksessa kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelu parantaa glukoositasapainoa ja pienentää HbA1c-arvoa 0.3–0.6 prosenttiyksikköä (viitealue 4–6 %) «Liikunta parantaa glukoositasapainoa tyypin 2 diabeetikoilla.»A.

Sepelvaltimotautipotilailla kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä.»A. Perifeeristä valtimotautia sairastavilla kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa «Liikuntaharjoittelu vähentää katkokävelyoireita ja pidentää sekä maksimaalista että kivutonta kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla henkilöillä.»B.

Kestävyysliikunta parantaa suorituskykyä, yleistä terveydentilaa ja elämänlaatua sekä vähentää sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta sydämen lievää (NYHA II) ja keskivaikeaa (NYHA III) vajaatoimintaa potevilla «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus parantaa fyysistä suorituskykyä, liikuntakykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä.»B.

Depressio

Liikunta näyttäisi vähentävän lievän ja keskivaikean depression oireita lääkitykseen yhdistettynä ja mahdollisesti myös itsenäisesti «Liikuntaharjoittelu näyttäisi lievittävän depression oireita lääkitykseen yhdistettynä, joskin mahdollisesti myös itsenäisesti, mutta tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi ja se on osin ristiriitaista.»C.

Iäkkäät

Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti myös kognitiivisiin toimintoihin.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Antero Kesäniemi (puheenjohtaja)

Jyrki Kettunen

Eeva Ketola

Urho Kujala

Katriina Kukkonen-Harjula

Timo Lakka

Rainer Rauramaa

Ilkka Rauramo

Heikki Tikkanen

Ilkka Vuori