Käypä hoito -suositus «Alaselkäsairaudet»1
Pitkäaikaisten selkäkipujen esiintyvyys on merkittävästi vähentynyt Suomessa vuoden 1980 jälkeen. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan pitkäaikaista selkäoireyhtymää poti noin joka kymmenes suomalainen. Myös selkävaivan vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrät ovat vähentyneet; näitä henkilöitä oli vuoden 2005 lopussa noin 29 000.
Kuormittava työ «Fyysisesti selkää kuormittava työ (erityisesti jos paljon nostamista, hankalia työasentoja tai vartalon tärinää) on ilmeisesti yhteydessä selkäkipujen, iskiaksen ja lannerangan rappeuman ilmaantuvuuteen.»B, lihavuus «Lihavuus lienee yhteydessä alaselkäkivun suurentuneeseen vaaraan, mutta näyttö syy-yhteydestä puuttuu.»C ja tupakointi «Tupakointi ilmeisesti lisää selkäkipujen ja iskiasoireyhtymän esiintyvyyttä.»B ovat yhteydessä selkäongelmien yleisyyteen. Psykososiaalisilla tekijöillä lienee yhteys selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden vaaraan.
Terveyden laaja-alainen edistäminen on sopiva päälinja selkäsairauksien ehkäisyyn. Fyysisellä harjoittelulla voidaan jossain määrin ehkäistä selkävaivoja. Selkäsairauksien ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Työikäisillä ehkäisyn tärkeä painopiste on työterveyshuollossa.
Selkäoireet voidaan jakaa esitietojen ja kliinisen tutkimuksen löydösten perusteella kolmeen pääluokkaan:
Anamneesi on alaselkäpotilaan tutkimuksen tärkein osa. Esitietojen kartoitukseen ja kliiniseen tutkimukseen tulee käyttää riittävästi aikaa. On tärkeää sulkea pois vakavat sairaudet (ns. punaiset liput) ja arvioida hermojuurikivun olemassaolo sekä kivun kroonistumisen vaaraan viittaavat psykososiaaliset riskitekijät (ns. keltaiset liput).
Yleensä selkäkipupotilaalle ei ole tarpeen tehdä laboratoriotutkimuksia. Jos todetaan merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista, peruslaboratoriotutkimuksina ovat yleensä tarpeen ainakin laskon, CRP:n ja perusverenkuvan määritys ja virtsan perustutkimus.
Akuutti alaselkäkipu tai muu tilapäinen selkäkipu ei edellytä välittömiä kuvantamistutkimuksia, jos ei ole havaittavissa merkkejä vakavista sairauksista. Kuvantamislöydös on suhteutettava potilaan kliiniseen kuvaan, sillä selkärangan rappeumamuutokset ja välilevytyrä ovat tavallisia myös oireettomassa aikuisväestössä «Välilevytyrä on melko yleinen myös oireettomilla henkilöillä.»A.
Lannerangan natiivikuvaus seisten on perustutkimus. Kuvauksessa voidaan todeta (mutta ei sulkea pois) vakava alaselkäkivun aiheuttaja. Erityiskuvantamisessa magneettikuvaus on ensisijainen ja aiheellinen yleensä vain silloin, kun potilaalla epäillään vakavaa sairautta tai harkitaan leikkausta konservatiiviseen hoitoon reagoimattomassa hermopinne-epäilyssä.
Potilaan hyvä informointi kuuluu aina selkäkivun hoitoon, ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Potilaalle annettava oikea tieto voi vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa tyytyväisyyttä hoitoon. Monipuolinen tieto lienee vaikuttavaa akuutissa ja subakuutissa selkäkivussa «For patients with acute or subacute low back pain (LBP), intensive patient education may be effective. For patients with chronic LBP, the effectiveness of individual education is unclear.»C. Informaatiolla pyritään edistämään myös aktiivisten hoitokeinojen omaksumista.
Akuutin alaselkäkivun hoidossa tulee käyttää lääkkeenä ensisijaisesti parasetamolia, välttää vuodelepoa ja kannustaa potilasta jokapäiväisiin toimiin kivun sallimissa rajoissa. Vuodelepo ei edistä myöskään välilevytyräpotilaan toipumista «Ohje pysytellä aktiivisena johtaa nopeampaan kivun lievittymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen akuutissa alaselkäkivussa kuin ohje vuodelevosta. Välilevytyrän aiheuttamassa iskiaksessa näiden kahden ohjeen välillä ei ole eroa vaikuttavuudessa.»A. Fyysinen harjoittelu ei ole vaikuttavaa taudin akuutissa vaiheessa.
Tulehduskipulääkkeitä käytettäessä on otettava huomioon erityisesti ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutusten sekä sydän- ja verisuonitapahtumien vaara. Kipulääkityksen tehoa voidaan lisätä käyttämällä opiaattia sisältävää yhdistelmävalmistetta. Lämpöhoito ilmeisesti vähentää lyhytkestoisesti kipua ja lisää toimintakykyä.
Selkäkivun pitkittyessä jatkotutkimukset diagnoosia, hoidon arviointia ja tarvittaessa laaja-alaisen kuntoutussuunnitelman tekemistä varten on syytä tehdä kuuden viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Perusteellinen kliininen tutkimus, potilaan tilanteen selvittäminen ja yksityiskohtaiset ohjeet (mini-interventio) vähentävät sairauspoissaoloja ja haittaavien oireiden esiintymistä «Moniammatillisella kuntoutuksella voidaan ilmeisesti vähentää päivittäisen ja kiusallisen kivun määrää, vähentää tutkimus- ja hoitokustannuksia ja lisätä hoitotyytyväisyyttä.»B. Liike- ja liikuntahoidolla, jossa asteittain lisätään harjoittelun määrää, voidaan vähentää selkäkivusta aiheutuvaa työstä poissaoloa «Liike- ja liikuntahoidolla, jossa asteittain harjoittelun määrää lisätään, voidaan ilmeisesti vähentää selkäkivusta aiheutuvaa työstä poissaoloa, kun hoito on toteutettu työterveyshuollossa.»B. Usein tarvitaan fysiatrin, ortopedin, reumatologin tai neurokirurgin konsultaatio.
Kipulääkitystä käytetään jaksoittain, ja lääkkeinä voidaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja miedon opiaatin yhdistelmää «Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) are effective for patients with acute and chronic low-back pain without sciatica, although the effects are small. For patients with sciatica, there is no evidence that NSAIDs are more effective than placebo.»A. Lääkkeiden haittavaikutukset on otettava huomioon.
Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksilla voidaan vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä «Kroonisessa alaselkäkivussa liikehoidolla on jonkin verran kipua lievittävää ja toimintakykyä parantavaa vaikutusta.»A. Moniammatillinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä «Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista, työtoimintaa, elämän laatua ja vähentää ilmeisesti kipua.»A. Terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen yhdistettynä selän hieronnalla on ilmeisesti myös vaikuttavuutta «Etenkin yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen selän hieronnalla on ilmeisesti vaikutusta toimintakyvyn lisääntymiseen ja kivun vähenemiseen subakuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa. Akuutissa selkäkivussa vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.»B.
Kipulääkitystä käytetään jaksoittain. Lääkkeiksi suositellaan parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja miedon opiaatin yhdistelmää. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset on syytä huomioida erityisesti kroonisilla selkäpotilailla.
Ruiskehoidoilla ei näytä olevan vaikuttavuutta tai näyttö vaikuttavuudesta on ristiriitaista. Periradikulaarisilla ruiskeilla on kuitenkin ilmeisesti lyhytkestoista vaikutusta radikulaarisessa selkäkivussa «Periradikulaarisella injektiolla on ilmeisesti lyhytkestoista vaikuttavuutta radikulaarisessa selkäkivussa.»B. Manipulaatiolla on vaikutusta saman verran kuin yleislääkärin tavanomaisella hoidolla, kipulääkkeillä, fysioterapialla, harjoittelulla tai selkäkoululla «Manipulaatiolla on akuutissa alaselkäkivussa hieman sekä pitkittyneessä ja kroonisessa selkäkivussa kohtalaisesti vaikuttavuutta, joka ei eroa yleislääkärin tavanomaisella hoidolla, kipulääkkeillä, fysioterapialla, harjoittelulla tai selkäkoululla saatavasta vaikuttavuudesta.»A.
Välilevytyrän ehdottomat leikkausaiheet ovat cauda equina -oireyhtymä, nilkan tai reisilihaksen voiman etenevä heikentyminen ja sietämätön kipu. Yli kuuden viikon ajan kestänyt iskiasoireyhtymä voi olla aihe leikkaushoidolle. Välilevytyrän kirurginen poisto tarjoaa huolellisesti valikoiduille iskiaspotilaille nopeamman kivunlievityksen kuin konservatiivinen hoito «Kirurginen välilevytyrän poisto huolellisesti valikoiduilla iskiaspotilailla näyttää lievittävän kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Mikroskooppiavusteisella tai perinteiseen tapaan tehdyllä leikkauksella hoidettujen potilaiden paranemisessa ei ole eroja, mutta tähystysleikkausten tulokset ovat näitä huonommat.»B. Välilevytyräleikkauksen jälkeen 4–6 viikon kuluessa aloitettava aktiivinen ja intensiivinen harjoittelu vähentää kipua, parantaa toimintakykyä ja nopeuttaa työhönpaluuta eikä lisää uusintaleikkauksia «Välilevytyräleikkauksen jälkeen 4-6 viikon sisällä aloitettava aktiivinen ja intensiivinen harjoittelu vähentää kipua, parantaa leikattujen potilaiden toiminnallista tilaa, nopeuttaa työhön paluuta eikä lisää uusintaleikkauksia.»A.
Lannerangan spinaalistenoosissa dekompressioleikkaus helpottaa keskivaikeaan spinaalistenoosiin liittyvää kipua ja haittaa ainakin kahden vuoden ajan «Dekompressiivinen kirurgia näyttää helpottavan keskivaikeaan spinaalistenoosiin liittyvää kipua ja haittaa kahden vuoden seurannassa. Kävelykykyyn leikkauksella ei näytä olevan vaikutusta.»B.
Lannerangan välilevyrappeumassa luudutusleikkaus saattaa johtaa tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla parempaan toipumiseen kahden vuoden aikavälillä kuin tavanomainen fysioterapia «Lannerangan luudutuskirurgia tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla saattaa johtaa parempaan toipumiseen kuin tavanomainen fysioterapia kahden vuoden seurannassa.»B, mutta leikkaushoito ei näytä eroavan vaikuttavuudeltaan intensiivisestä kuntoutuksesta «Lannerangan luudutuskirurgia tarkoin valituilla kroonisilla selkäpotilailla näyttää johtavan samanlaiseen toipumiseen kuin intensiivinen kuntoutus. Kirurgiaan näyttää liittyvän suuremmat terveydenhuollon kustannukset.»B.
Antti Malmivaara (puheenjohtaja)
Minna Erkintalo
Jukkapekka Jousimaa
Timo Kumpulainen
Tiina Kuukkanen
Timo Pohjolainen
Seppo Seitsalo
Heikki Österman