Keskeistä

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.

Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perustan muodostavat mielialaa tasaavat lääkkeet ja toisen polven psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaisesti.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Kulku ja ennuste

Yleensä sairastuminen tapahtuu nuorena aikuisena, mutta sairastumisikä vaihtelee lapsuudesta vanhuuteen. Hypomanian ja erityisesti maniajaksojen aikana potilas voi tuottaa itselleen vakavia ongelmia hakeutumalla harkitsemattomiin ihmissuhteisiin, käyttäytymällä liikenteessä muista piittaamatta, käyttämällä päihteitä holtittomasti tai olemalla harkitsematon talousasioissa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava itsetuhokäyttäytymisen riski.

Vähemmistö kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista hakee aktiivisesti hoitoa sairauden alkuvaiheessa, hypomanian vuoksi ei juuri kukaan. Omaehtoisesti hoitoa hakevat erityisesti vakavammista ja pidempikestoisista masennustiloista kärsivät. Manian aikana hoitoon tullaan toisten aloitteesta ja usein myös omasta tahdosta riippumatta. Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin on keskimäärin kahdeksan vuotta.

Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, johon yleensä liittyy uusiutuvia sairausjaksoja. Jaksojen välinen oireilu on yleistä, ja potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta. Iän lisääntyessä depressiivisen oireilun osuus kasvaa ja tällainen oireilu on yleisempää tyypissä I kuin tyypissä II.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä toiminnanohjauksen ja kielellisen muistin häiriöitä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi hoitoa hakevista enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psykiatrisesta oireyhtymästä.

Toteaminen ja erotusdiagnostiikka

Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja puhtaat masennustilat tulee erottaa toisistaan, koska masennuslääkkeiden käyttö yksinään kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoitona voi kääntää masennuksen maniaksi tai muuttaa taudinkuvan tiheäjaksoiseksi.

Erotusdiagnostiikka on vaikeaa silloin, kun kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa masennusjaksolla. Tieto kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintymisestä lähisukulaisella saattaa auttaa oikeaan päätelmään. Luotettava erotusdiagnostiikka kliinisen kuvan perusteella ei ole mahdollista.

Masennuspotilasta arvioitaessa on aina kysyttävä, onko hänellä aiemmin esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia. Tarkempaan seulontaan sopii Mood Disorder Questionnaire (MDQ «»1).

Hoito ja kuntoutus

Mielialaa tasaava lääkitys on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoito (litium ja muut mielialaa tasaavat lääkkeet ja psykoosilääkkeet).

Psykososiaalisen hoidon tavoitteena on tukea potilasta, parantaa lääkehoitoon sitoutumista, helpottaa mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistamista ja lievittää potilaan ja hänen omaistensa vaikeuksia sopeutua sairauteen.

Hoidon suunnittelussa on keskeistä kartoittaa, mikä sairauden vaihe ajankohtaisesti on kyseessä, sekä huomioida taudin kulku. Hoidon koordinoimiseksi kaikille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville olisi suositeltavaa nimetä vastuuhenkilö. Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat usein aiheita sairaalahoidolle. Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumatta.

Mikäli avohoito arvioidaan akuuttivaiheessa riittäväksi, tulee potilaan tilaa seurata säännöllisin tapaamisin 1–2 viikon välein tai tarvittaessa tiiviimmin, jos esimerkiksi itsemurhavaara arvioidaan suureksi. Akuuttihoidon tavoitteena on potilaan saaminen oireettomaksi. Tästä vaiheesta alkaa ylläpitohoito. Eutymiassa potilas on oireeton tai hänellä on vain hyvin lieviä ja ohimeneviä oireita.

Seurantatapaamisissa on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa käyttämällä sekä masennusoireita «»2 että maanisia oireita «»3 arvioivia mittareita ja mielialapäiväkirjaa «»4. Hoitovasteen seurannassa käytetään apuna oirekorttia «»5.

Toimintakyvyn arviointiin on suositeltavaa käyttää SOFAS-asteikkoa (www «http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f452306492/mielialahairiot.pdf»1).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Kirsi Suominen

Jukka Hintikka

Erkki Isometsä

Olli Kampman

Tuula Kieseppä

Katariina Korkeila

Esa Leinonen

Jorma Oksanen

Marja Pirinen

Marko Sorvaniemi

Annamari Tuulio-Henriksson

Hanna Valtonen