Käypä hoito -suositus «Atooppisen ekseeman diagnostiikka ja hoito»1
Atooppinen ekseema on yleinen, krooninen, kutinaa aiheuttava ihosairaus, jota esiintyy noin 15–20 %:lla lapsista ja noin 15–30 %:lla aikuisista. Taipumus sairastua atooppiseen ekseemaan on osin perinnöllistä, ja siihen voi liittyä IgE-välitteisiä yliherkkyyksiä. Sairauden ehkäisyyn ei tunneta hyviä keinoja.
Diagnoosi on kliininen, ja siihen riittävät seuraavat löydökset:
Alle yksivuotiaiden keskivaikeassa tai vaikeassa ekseemassa ruoka-aineallergia on yleinen. Muille potilaille laboratorio- tai allergiatutkimukset eivät yleensä ole tarpeen.
Säännöllinen rasvaus perusvoitein vähentää oireita «Perusvoiteet saattavat vähentää oireita atooppisen ekseeman ylläpitohoidossa.»C ja muun paikallishoidon tarvetta «Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät muun paikallishoidon tarvetta atooppisen ekseeman hoidossa.»B. Erityyppisten perusvoiteiden vaikutuksissa ei ole merkitseviä eroja «Erityyppisten perusvoiteiden hoitotuloksissa ei ilmeisesti ole merkittäviä eroja.»C. Ihon voi pestä päivittäin vedellä ja pesuaineella «Päivittäinen pesu vedellä ja saippualla ei näyttäisi pahentavan atooppista ekseemaa, mutta tutkittua tietoa aiheesta on niukalti.»D. Auringonvalo vähentää ekseemaa, mutta ihoa on suojattava palamiselta. Potilasohjauksella voidaan parantaa hoidon onnistumista «Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista.»A. Välttämättömillä rasvahapoilla «Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»A, B6-vitamiinilla (pyridoksiini), E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä ei ole todettu olevan tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.
Atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on jaksottainen paikallishoito kortikosteroideilla ja säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä. Paikalliset kortikosteroidit ovat atooppisen ekseeman tärkein lääkehoito. Ne sopivat myös raskaana oleville ja imettäville. Tavallisesti miedot paikalliskortikosteroidit riittävät, mutta vaikeahoitoisissa tilanteissa aikuiset voivat käyttää keskivahvoja tai vahvojakin paikalliskortikosteroideja. Paikalliskortikosteroideja käytetään kerran päivässä noin 1–2 viikon kuureina. Kuurin jälkeinen ylläpitohoito paikalliskortikosteroidilla kaksi kertaa viikossa estää atooppisen ekseeman uusiutumista «Ylläpitohoito kaksi kertaa viikossa paikalliskortikosteroidilla ehkäisee atooppisen ekseeman relapsia.»B ilman ihon ohenemaa. Alle kaksivuotias voi käyttää 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 1–2 kertaa vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoissa, minkä jälkeen pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko. 2–15-vuotias voi käyttää mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta kerran vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoina. Tauko on yhtä pitkä kuin hoitojakso. Antibiootin ja kortikosteroidin yhdistelmää sisältävästä voiteesta on harvoin hyötyä pelkkään kortikosteroidiin verrattuna atooppisen ekseeman hoidossa.
Kalsineuriinin estäjät (takrolimuusi ja pimekrolimuusi) ovat toissijaisia ja niitä käytetään, jos paikalliskortikosteroideilla ei saada riittävää vastetta. Ohuilla ihoalueilla, kuten kasvoissa ja silmäluomissa, ne ovat ensisijaisia kortikosteroideihin liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Teholtaan 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide vastaa keskivahvaa kortikosteroidivoidetta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «0.1-prosenttinen takrolimuusivoide on yhtä tehokas kuin hydrokortisoni-17-butyraattivoide aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»A.
Kalsineuriinin estäjiä sivellään ohuelti ekseema-alueille kahdesti päivässä, kunnes ekseema on parantunut. Kalsineuriinin estäjiä ei tule käyttää alle kaksivuotiaille. Yli kaksivuotiaiden hoidossa käytetään 0.03-prosenttista takrolimuusia tai 1-prosenttista pimekrolimuusia. Lapsilla pimekrolimuusivoidetta levitetään ekseema-alueille kahdesti vuorokaudessa, kunnes oireet häviävät. Pahenemisvaiheessa voidaan käyttää paikalliskortikosteroidivoiteita. Takrolimuusivoidetta käytetään aluksi kahdesti päivässä kolmen viikon ajan ja sitten kerran päivässä, kunnes ekseema on parantunut. Ekseeman uusiessa hoito aloitetaan uudelleen. Perusvoiteet voivat haitata kalsineuriinin estäjien imeytymistä, joten niitä ei tulisi levittää samanaikaisesti. Takrolimuusivoide aiheuttaa hoidon alkuvaiheessa ihon kuumoitusta «Takrolimuusivoide aiheuttaa ihon kuumotusta hoidon alkuvaiheessa.»A. Ihon kuumoitus on hankalinta hoidon ensimmäisinä päivinä ja helpottaa useimmilla jo muutamassa vuorokaudessa voiteen säännöllisen käytön myötä.
Antibiootteja ei käytetä infektoitumattoman atooppisen ekseeman hoidossa. Antibioottihoito on aiheellinen vain, jos ekseemaan kehittyy märkärupi tai muu märkäinen tai erittävä bakteeritulehdus. Väsyttämättömillä antihistamiineilla ei ole tehoa atooppisessa ekseemassa. Väsyttävien antihistamiinien vaikutus kutinaan perustuu niiden sedatiiviseen vaikutukseen. Sisäisten kortikosteroidien teho on nopea, mutta väliaikainen. Systeemihaittojen vuoksi pitkäaikaista tai usein toistuvaa käyttöä ei suositella. Vaikka syklosporiini lievittää tehokkaasti hoitoresistentin atooppisen ekseeman oireita «Syklosporiini näyttää lievittävän tehokkaasti aikuisten atooppisen ekseeman oireita lyhytaikaisessa hoidossa.»B, sitä suositellaan haittavaikutusten vuoksi käytettäväksi vain poikkeustapauksissa.
Valohoitoja käytetään keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ekseemassa, ja ne sopivat myös kaikenikäisille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille.
Pääosa potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Erikoislääkärin konsultaatiota tarvitaan, jos diagnoosi on epävarma, ekseema on laaja-alainen tai vaikeahoitoinen taikka kyseessä on ammattitautiepäily tai epäily lapsen perusruoka-aineallergiasta.
Marja Aira
Katariina Korkeila
Hannele Heikkilä
Mikael Kuitunen
Antti Lauerma
Anna Pelkonen
Marja Puurunen
Mirja Tuomiranta
Maarit Vaalamo