Washingtonissa tehdyssä tutkimuksessa «Boden SD, McCowin PR, Davis DO ym. Abnormal magnet...»1 otettiin MK-kuvat (magneettikuvat) 63 oireettoman henkilön kaularangasta. 3 neuroradiologia tulkitsi kuvat itsenäisesti. Kuvissa tulkittiin löytyvän merkittävä poikkeavuus 19 %:ssa (välilevytyrä tai -pullistuma, juuriaukkoahtauma), ja rappeumamuutoksia (välilevyn rappeuma, nikamavälin kaventuminen) todettiin 25 %:lla alle 40-vuotiaista ja lähes 60 %:lla yli 40-vuotiaista.
Tokiossa tehdyssä tutkimuksessa «Matsumoto M, Fujimura Y, Suzuki N ym. MRI of cervi...»2 497 oireettomalta löytyi magneettikuvauksessa välilevyrappeumaa nuorilla aikuisilla 12–17 %:ssa välilevyistä ja yli 65-vuotiailla 86–89 %:ssa välilevyistä. Posteriorista välilevyn pullistumaa ja siihen liittyvää selkäytimen kompressiota todettiin 7,6 %:lla tutkituista.
Turussa tehdyssä tutkimuksessa «Lehto IJ, Tertti MO, Komu ME ym. Age-related MRI c...»3 otettiin MK-kuvat 89 oireettoman, iältään 9–63 vuoden ikäisen henkilön kaularangasta. Välilevyrappeuman merkkejä todettiin joka 10. välilevyssä, harvoin kuitenkin alle 30-vuotiailla.
Potilaan ilmoittamat oireet ja haitta (Northwick neck pain questionnaire) eivät ole yhteydessä kaularangan MK-tutkimuksen tulokseen «Arana E, Martí-Bonmatí L, Montijano R ym. Relation...»4. Niskakivun vuoksi sairaalatutkimuksiin ohjatut 251 potilasta (132 miestä ja 119 naista, ikä 30–56 vuotta) täyttivät oirekyselyn, ja heidän kaularankansa MK-kuvat arvioitiin (vähintään 2 radiologia, eivät tienneet oirekyselyn tulosta). Potilaat, joilla oli ollut diskiitti, kirurginen toimenpide, syöpä tai sairaalahoito kaularankavamman vuoksi, suljettiin pois aineistosta. MK-löydösten ja oireiden hankaluuden välillä ei ollut yhteyttä. Ison välilevytyrän (ekstruusio) ja oireiden välillä oli lähes merkitsevä yhteys (p = 0,054).
Kaularangan alueen MK-löydökset ovat yhtä yleisiä niskan suhteen oireisilla ja oireettomilla henkilöillä. 862 opiskelijan satunnaisotoksesta tiedusteltiin niska-hartiaoireita (Nordic Musculoskeletal Questionnaire) 17–19 vuoden iässä ja uudelleen 24–26 vuoden iässä «Siivola SM, Levoska S, Tervonen O ym. MRI changes ...»5. Heistä poimittiin 15 molemmissa kyselyissä oireetonta ja 16, joilla oli niska-hartiavaivoja vähintään viikoittain molemmissa kyselyissä. Kaularangan MK-tutkimuksessa löydösten määrässä (välilevyn rappeuma, välilevyn kuorikerroksen eli annuluksen repeämä, välilevyn pieni välilevytyrä eli protruusio) ei ollut merkitsevää eroa oireettomien ja oireisten välillä. MK:ssa todetuista muutoksista vain välilevytyrä liittyi (p = 0,10) niskakipuun. 2 radiologia arvioi löydökset erikseen tietämättä, kumpaan ryhmään henkilö kuului.
Kahdella kolmasosalla (67 %) 17-vuotiaista todettiin MK-tutkimuksessa lieväasteisia degeneratiivisia muutoksia alakaularangassa «Laimi K, Erkintalo M, Metsähonkala L ym. Adolescen...»6. Muutokset olivat yhtä yleisiä niillä, joilla oli päänsärkyä vähintään 3 kertaa kuukaudessa (n = 30), päänsärkyä (vähintään 3 x/kk)ja viikoittaista niskakipua (n = 17) tai joilla ei ollut päänsärkyä eikä niskakipua (< 1 x/kk) (n = 22). Tutkittavat valikoituivat 1 135:n oirekyselyyn vastanneen koululaisen seuranta-aineistosta. 3 neuroradiologia arvioi MK-löydökset itsenäisesti eivätkä he olleet tietoisia siitä, mihin ryhmään tutkittava kuului. Kaularangan röntgenologiset muutokset ovat yleisiä oireettomassakin väestössä ja lisääntyvät iän myötä.
Hollannissa tutkittiin 5 440 henkilön (ikä 20–65-vuotta) otos (koko alueen väestö kutsuttiin mukaan tutkimukseen, 78 % osallistui) «van der Donk J, Schouten JS, Passchier J ym. The a...»7. Kyselyllä kartoitettiin oireiden vaikeutta, persoonallisuuspiirteitä ja kaularangan röntgenkuvista (sivukuva eteentaivutuksessa) arvioitiin rappeumamuutosten määrä. Fasettinivelten artroosilla ei ollut ikävakioinnin jälkeen yhteyttä oireiden vaikeuteen. 60–65-vuotiaista välilevyrappeumaa oli yli 65 %:lla. Välilevyrappeuma ja niskaoireiden määrä korreloivat miehillä, mutta eivät naisilla. Persoonallisuuspiirteillä oli suurempi korrelaatio oireisiin kuin radiologisilla löydöksillä.
Isossa-Britanniassa tehdyssä väestötutkimuksessa «Lawrence JS. Disc degeneration. Its frequency and ...»8 (kutsutuista osallistui kaikissa ikäryhmissä vähintään 82 %) otettiin kaularangan sivukuva 1 803 miehestä ja 1 844 naisesta. Röntgenologista välilevyrappeumaa todettiin lisääntyvästi iän myötä, yli 65-vuotialla välilevyrappeumaa oli yli 80 %:lla. Vain puolella niistä, joilla todettiin hankala (aste 4) välilevyrappeuma, oli siihen viittaavia oireita tai löydöksiä. Niska-hartiaseudun oireita oli edeltävästi ollut enemmän niillä, joilla oli selvä välilevyrappeuma (aste 3 ja 4), tutkimushetkellä ero oireissa oli ryhmien välillä vähäisempi.
Japanilaistutkijat selvittivät kaularangan MK-muutosten iänmukaista etenemistä «Okada E, Matsumoto M, Ichihara D ym. Aging of the ...»9. MK-tutkimus uusittiin 11,7 (SD 0,8) vuoden kuluttua 123 miehelle ja100 naiselle (alun perin oli kuvattu 497 henkilöä). Tutkittaville tehtiin myös neurologinen tutkimus ja oirekysely. Kuvista arvioitiin välilevyjen signaalimuutokset, pullistumat ja madaltumat, duran ja ytimen anteriorinen kompressio sekä juurikanavien ahtaumat. Yli 80 %:lla (189/223) todettiin degeneratiivisten muutosten etenemistä. Sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, urheilu tai BMI eivät näyttäneet korreloivan muutosten kehittymiseen. Niskakipua oli 9,9 %:lla, olkapäiden jäykkyyttä 40 %:lla ja yläraajan tunnottomuutta 4 %:lla tutkituista. 34 %:lle oli kehittynyt yksi tai useampi kliininen oire seurannan aikana. Niskakipuisilla (22/223) oli merkittävästi muita enemmän etenemistä duran ja ytimen anteriorisessa kompressiossa, välilevypullistumissa ja juurikanava-ahtaumissa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: