Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara AV, Koes BW. Meta-analysis: exercise therapy for nonspecific low back pain. Ann Intern Med 2005;142:765-75»1 löytyi 61 satunnaistettua vertailututkimusta, joissa oli yhteensä 6 390 potilasta: 43 tutkimusta (n=3 907) käsitteli kroonista selkäkipua; yksi tutkimus oli epäselvä tässä suhteessa. Liikehoitoa verrattiin liikehoidon puuttumiseen 33 harjoitteluryhmässä kaikkiaan 25:ssä kroonisia selkäpotilaita käsitelleessä tutkimuksessa. Näiden tutkimusten mukaan on voimakasta näyttöä siitä, että liikehoito on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin muut konservatiivisen hoidon muodot kroonisessa selkäkivussa. Tutkimuksissa liikehoidot olivat yleensä yksilöllisesti suunniteltu ja ohjattu. Liikehoitoihin sisältyi usein lihasvoimia tai vartalon lihasten stabiliteettia lisääviä harjoituksia. Liikehoidon lisäksi annettuun konservatiiviseen hoitoon sisältyi käyttäytymisterapiaa, manuaalista terapiaa, ohjetta pysytellä aktiivisena sekä selkätietouden jakamista. Neljässätoista tutkimuksessa, joista kaksi oli tasokasta, ei ollut eroa liikehoidon ja muun konservatiiviseen hoidon välillä. Katsauksessa tehdyssä meta-analyysissa oli korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että terveydenhuoltoon hakeutuneilla kroonisesta selkäkivusta kärsivillä potilailla liikehoito johtaa parempaan kivun lievittymiseen (keskimääräinen ero 13.3 pistettä; 95 % luottamusväli: 5.5–21.1 skaalalla 0–100) ja heidän toimintakykynsä palautuu hieman nopeammin (keskimääräinen ero 6.9; 95 % luottamusväli: 2.2–11.7). Verrattaessa liikehoitoa ryhmään, joka ei saanut mitään hoitoa, vaikuttavuus lyhyessä seurannassa kivun lievittymiseen oli 0–100 skaalalla 10.2 (95 % luottamusväli 1.3–19.1) ja verrattaessa johonkin muuhun hoitoon vaikuttavuus oli 5.9 (95% luottamusväli 2.2–9.7). Toimintakyvyn paranemisessa vaikuttavuus oli pienempi: 3.0 (95 % luottamusväli 0.53–6.48) verrattaessa ryhmään, joka ei saanut mitään hoitoa ja 2.4 (95 % luottamusväli 0.7–4.0) verrattaessa johonkin muuhun hoitoon. Katsauksen tekijöiden johtopäätöksenä on, että kroonisessa alaselkäkivussa liikehoidolla näyttää olevan jonkin verran kipua lievittävää ja toimintakykyä edistävää vaikutusta.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Myös muut kliiniset hoitosuositukset, katsaukset ja tutkimukset «Chou R, Huffman L. Nonpharmacologic Therapies for Acute and Chronic Low Back Pain: A Review of the Evidence for an American Pain Society/American College of Physicians Clinical Practice Guideline. Ann»2, «Keller A, Hayden J, Bombardier C, van Tulder M. Effect sizes of non-surgical treatments of non-specific low-back pain. Eur Spine J 2007;16:1776-88»3, «Koes B, van Tulder M, Thomas S. Diagnosis and treatment of low back pain. BMJ 2006;332 (17):1430-4»4, «Liddle D, Baxter D, Gracey J. Exercise and chronic low back pain: what works? Pain 2004;107:176-90»5, «Maher CG. Effective physical treatment for chronic low back pain. Orthop Clin North Am 2004;35:57-64»6, «Shen FH, Samartzis D, Andersson GB. Nonsurgical Management of Acute and Chronic Low Back Pain. J Am Acad Orthop Surg 2006;14:477-87»7, «Smeets R, Vlayen J, Hidding A ym. Active rehabilitation for chronic low back pain: Cognitive-behavioral, physical, or both? First direct post-treatment results from a randomized controlled trial. BMC »8, «Smidt N, de vet H, Bouter L ym. Effectiveness of exercise therapy: A best-evidence summary of systematic reviews. Aust J Physiother 2005;51:71-85»9 vahvistavat edellä esitettyä näyttöä.