Kuumeettomalle aikuiselle paiseen kirurginen avaus ei aiheuta bakteremiaa, vaikka haavan bakteeriviljely on positiivinen «Bobrow BJ, Pollack CV Jr, Gamble S ym. Incision an...»1. 50:stä päivystyspoliklinikan paisepotilaasta otettiin veriviljely ennen inkiisiota ja 2 kertaa sen jälkeen.
Kaikki veriviljelyt olivat negatiiviset, vaikka 64 % haavaviljelyistä oli positiivisia; tavallisin patogeeni oli S. aureus. 21 potilaalle annettiin jatkohoitona bakteerilääkitys.
Polikliinisesti paikallispuudutuksessa (inkiisio, keittosuolahuuhtelu, pakkaus) hoidettavat potilaat satunnaistettiin vuonna 1985 kaksoissokkotutkimuksessa saamaan paiseen avauksen jälkeen joko antibioottia (cephradine) tai lumelääkettä 4 kertaa päivässä 7 vuorokautta «Llera JL, Levy RC. Treatment of cutaneous abscess:...»2. 81 satunnaistetusta potilaasta saatiin arvioitavaksi lumeryhmästä 23 potilasta, lääkeryhmästä 27 (yhteensä 62 %), näistäkin yli 1/3 arvioitiin puhelimitse.
Molemmissa ryhmissä 96 % parani ainakin osittain viikon kuluttua. Potilaiden valikointi oli osittain lääkärien päätettävissä, ja karkeasti arvioiden vain 1/4 paisepotilaista otettiin mukaan.
Paiseiden avaustekniikkoja vertailevassa tutkimuksessa «Stewart MP, Laing MR, Krukowski ZH. Treatment of a...»3 ei annettu lääkitystä avauksen jälkeen. 52 % tutkimuksen 137 potilaasta oli tosin käyttänyt bakteerilääkettä ennen toimenpidettä.
Mikrobilääkkeestä pidättymiseen liittyviä komplikaatioita ei esiintynyt.
Kommentti: Kun paise on pinnallinen eikä kudosvaurio ole laaja, paikallis- tai pintapuudutuksessa tehtävä inkiisio ilman kyretointia tai suturointia ja ilman mikrobilääkitystä on riittävä hoito. Komplisoitumattomissa tapauksissa myös syvemmän paiseen hoidoksi riittää avaus ilman mikrobilääkitystä. Riskiryhmille (esim. tekoläppä- tai tekonivelpotilaille, endokardiitti- ja immuunivajauspotilaille) on kuitenkin aina tarpeen ehkäisevä mikrobilääkitys.