Teelen ym. «Teele DW, Klein JO, Rosner BA. Epidemiology of otitis media in children. Ann Otol Rhinol Laryngol Suppl 1980;89:5-6 »1 otiitin epidemiologiaa selvittävässä tutkimuksessa (1980) seurattiin 2 565 lasta syntymästä kolmen vuoden ikään saakka. Ensimmäisen otiittiepisodin jälkeen 70 %:lla lapsista todettiin vielä eritettä välikorvassa kahden viikon kuluttua, 40 %:lla kuukauden kuluttua, 20 %:lla kahden kuukauden kuluttua ja 10 %:lla kolmen kuukauden kuluttua hoidosta.
Marchantin ym. «Marchant CD, Shurin PA, Turczyk VA ym. Course and outcome of otitis media in early infancy: a prospective study. J Pediatr 1984;104:826-31 »2 tutkimuksessa (1984) oli 54 akuuttia otiittia sairastavaa alle yksivuotiasta lasta. Akuutin otiitin diagnosoinnin jälkeen nestettä todettiin välikorvassa kahden viikon kuluttua 60 %:lla lapsista, kuukauden kuluttua lähes 50 %:lla, 2 kuukauden kuluttua noin 20 %:lla ja 3 kuukauden kuluttua vielä yli 10 %:lla lapsista.
Suomalaisessa tutkimuksessa «Renko M, Kontiokari T, Jounio-Ervasti K ym. Disappearance of middle ear effusion in acute otitis media monitored daily with tympanometry. Acta Paediatr 2006;95:359-63 »3 (2006) äkillisen, antibiootilla hoidetun välikorvatulehduksen paranemista seurattiin päivittäisellä tympanometrialla. Aineistona oli 90 3 kk – 7 v. ikäistä lasta (iän keskiarvo 3 v), jolla oli avohoidossa todettu äkillinen välikorvatulehdus. Lapset hoidettiin joko amoksisilliinilla tai kefuroksiimilla suun kautta. Seurannassa 30 % lapsista oli jommassakummassa välikorvassa eritettä vielä 14 vrk kuluttua hoidon aloituksesta. Toispuoleinen tulehdus oli 14 vrk kuluttua diagnoosista selvästi useammin parantunut kuin molemminpuoleinen (OR 28.1, 95 % CI 4.6–169.5).
Koopmanin meta-analyysissa «Koopman L, Hoes AW, Glasziou PP ym. Antibiotic therapy to prevent the development of asymptomatic middle ear effusion in children with acute otitis media: a meta-analysis of individual patient data. A»4 (2008) yhdistettiin 5 tutkimusta, joissa äkillistä välikorvatulehdusta hoidettiin joko randomoidusti joko antibiootilla tai lumeella ja joissa päätetapahtumana oli välikorvan eritteisyys tympanometriassa 4 vk kuluttua diagnoosista. Tutkimuksissa oli 6 kk – 12 v ikäisiä lapsia yhteensä 1 328. Kaiken kaikkiaan noin puolella lapsista oli eritettä välikorvassa 4 vk kohdalla diagnoosista, 50 %:lla lumetta saaneista ja 47 %:lla antibioottia saaneista. Pitkittyneen eritteisyyden riski oli suurin alle 2 vuotiailla ja niillä, joilla oli anamneesissa toistuvia otiitteja.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: