Takaisin

Pitkäkestoisen, kädet koholla työskentelyn tai olkavarren kohoasentojen yhteys niskakipuihin

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura ja Jaro Karppinen
26.8.2016

Näytön aste: B

Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely tai olkavarren kohoasento ilmeisesti lisää jonkin verran niskakipujen riskiä.

Niskakivun fyysisiä kuormitustekijöitä koskeneessa systemoidussa katsauksessa «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical...»1haun perusteella löytyneestä 40 tutkimuksesta karsittiin pois 15 heikkotasoista tutkimusta, joten analysoitavaksi jäi 22 poikkileikkaustutkimusta, 2 etenevää seurantatutkimusta ja 1 tapaus-verrokkitutkimus. Poikkileikkaustutkimuksista 4 ja seurantatutkimuksista 1 arvioitiin korkeatasoisiksi. Tarkastelun kohteena oli 8 kuormitustekijää: niskan asento (fleksio, ekstensio ja kierto), yläraajan voimankäyttö ja asento, staattisten työasentojen kesto, vartalon kiertyneet ja taipuneet asennot, käteen kohdistuva tärinä, työpisteen suunnittelu, ajoneuvon kuljettaminen ja urheilu tai liikunta. Niskakivun ja työssä istumisen keston sekä vartalon kiertyneiden ja taipuneiden asentojen määrän välisestä yhteydestä oli jonkin verran näyttöä.

Herkkyysanalyysistä jätettiin 3 laatukriteeriä pois, minkä jälkeen saatiin jonkin verran näyttöä niskakivun yhteydestä niskan etukumaraan asentoon, yläraajan voimankäyttöön, yläraajan asentoon, staattisen työasennon kestoon, vartalon kiertyneisiin ja kumariin asentoihin, käteen kohdistuvaan tärinään ja työpisteen suunnitteluun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemoidussa, työntekijäaineistoihin kohdistuneisiin niskakipujen riskitekijöitä selvittävässä seurantatutkimusten katsauksessa «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden...»2 löytyi 27 kohorttitutkimusta ja 1 satunnaistettu interventiotutkimus. Pitkäkestoisen istumisen, seisomisen tai tietokoneella työskentelyn vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia oli 8, toisto- tai tarkkuustyöhön liittyviä 6, niskan taipuneisiin asentoihin liittyviä 1, kädet hartiatason yläpuolella työskentelyyn liittyviä 2, vartalon taipuneita asentoja selvittäviä 2 ja fyysisesti kuormittavaan työhön liittyviä 4. 2 kädet kohoasennossa työskentelyn ja niskakipujen ilmaantuvuutta selvittävää tutkimusta antoivat ristiriitaisia tuloksia: toisessa niskakipujen riski oli suurempi kädet kohoasennossa työskennelleillä, toisessa pienempi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Niskasta yläraajaan säteilevän kivun luonnollista kulkua ja riskitekijöitä selvitettiin toistetuilla kyselyillä pitkittäistutkimuksessa 5 180:llä metsäteollisuuden työntekijällä «Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. ...»3. Ensimmäiseen kyselyyn vuonna 1992 vastasi 75 % ja seurantakyselyihin vuosina 1993, 1994 ja 1995 vastasi 83, 77 ja 90 % edellisenä vuotena kyselyyn vastanneista. Tulosmuuttuja oli kipupäivien lukumäärä viimeksi kuluneina 12 kuukautena luokiteltuna kolmeen luokkaan (alle 8, 8–30 ja yli 30 vuorokautta). Tilastollisina menetelminä käytettiin yleistettyjen estimointiyhtälöiden menetelmää (GEE) ja siirtymätodennäköisyyksien mallia. Säteilykipuun olivat yhteydessä sukupuoli, ikä, painoindeksi, työskentely käsi hartiatason yläpuolella, stressi, oma arvio työssä selviytymisestä tuki- ja liikuntaelinten kannalta seuraavan 5 vuoden aikana ja muut liikuntaelinten kivut. Siirtymätodennäköisyyksien mallissa selittäviin tekijöihin sisällytettiin myös säteilykipu edellisenä vuotena. Vaikkakin viimeksi mainittu oli voimakas tutkimushetken säteilykivun selittäjä, edellä mainitut muut selittävät tekijät säilyttivät merkitsevyytensä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tuoreessa norjalaisessa 3-vuoden seurantatutkimuksessa «Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related ps...»4(n = 12 550) jatkuva kädet kohoasennossa työskentely lisäsi niskakivun riskiä vaikka kaikki muut riskitekijät, mukaan lukien työhön liittyvät psykososiaaliset ja mekaaniset tekijät, oli otettu huomioon (OR = 1,7; 95 % luottamusväli 1,1–2,6).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 «PMID: 10744172»PubMed
  2. Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S60-74 «PMID: 18204402»PubMed
  3. Viikari-Juntura E, Martikainen R, Luukkonen R ym. Longitudinal study on work related and individual risk factors affecting radiating neck pain. Occup Environ Med 2001;58:345-52 «PMID: 11303085»PubMed
  4. Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related psychosocial and mechanical risk factors for neck/shoulder pain: a 3-year follow-up study of the general working population in Norway. Int Arch Occup Environ Health 2014;87:471-81 «PMID: 23708752»PubMed