Masennuslääkkeiden teho ja tehoerot vanhusten masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
22.6.2009
Sinikka Luutonen

Näytön aste = A

Masennuslääkkeiden käyttö on tuloksellista myös vanhusten masennusta hoidettaessa. Eri masennuslääkkeiden välillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja vanhusten masennusta hoidettaessa.

Masennuslääkkeiden tehoa lumeeseen verrattuna yli 55-vuotiaiden potilaiden masennuksen hoidossa selvitettiin meta-analyysilla «Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A ym. Antidepressant versus placebo for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD000561 »1 (abstrakti «»1, katsaus «Antidepressants versus placebo for the depressed elderly»1). Mukana oli 17 RCT-tutkimusta. Potilaiden masennus oli joko masennustilatasoista tai lievempää (minor depression). Masennuksen diagnosoinnissa eri tutkimuksissa oli käytetty erilaisia kriteerejä. Neljässä tutkimuksessa tutkittavien potilaiden keski-ikä oli 80 vuotta, ja kolmessa tutkimuksessa oli mukana myös vähintään 90-vuotiaita potilaita. Useimmista tutkimuksista merkittävästä somaattisesta sairaudesta kärsivät potilaat oli jätetty pois. Tutkimukset, joissa oli mukana dementiapotilaita, oli jätetty katsauksesta pois. Mukana oli sekä avohoito- että sairaalapotilaita. Kaikki tutkimuksen masennuslääkeryhmät osoittautuivat tehokkaiksi:

  1. Trisykliset lääkkeet (12 tutkimusta, OR 0.32, 95 % CI 0.21–0.47)
  2. SSRI-lääkkeet (2 tutkimusta, OR 0.51, 95 % CI 0.36–0.72)
  3. MAO-estäjät (2 tutkimusta, OR 0.17, 95 % CI 0.07–0.39)
  4. Muut masennuslääkkeet (3 tutkimusta, OR 0.52, 95 % CI 0.29–0.93)

Mikään lääkeryhmä ei hoidon keskeyttämisen suhteen eronnut lumeesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissa «Mottram P, Wilson K, Strobl J. Antidepressants for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD003491 »2 (abstrakti «»2, katsaus «»2) verrattiin eri masennuslääkkeitä toisiinsa tehon, hoidon keskeyttämisen ja haittavaikutusten suhteen hoidettaessa vanhusten masennusta. Potilaat olivat tutkimuksissa vähintään 55-vuotiaita (14 tutkimuksessa alaikäraja oli 65 vuotta). Tehon tutkimisen osalta mukaan hyväksyttiin 17 RCT-tutkimusta, hoidon keskeyttämisen osalta 26 ja haittavaikutusten osalta 20. 22 tutkimuksessa oli vain potilaita, joilla oli diagnosoitu masennustila. Muissa tutkimuksissa depressio oli määritelty löyhemmin kriteerein. Tutkimusten kesto vaihteli välillä 4–24 viikkoa. Mukana oli sekä sairaala- että avohoitopotilailla tehtyjä tutkimuksia. Masennuslääkkeet jaettiin neljään ryhmään: 1) trisykliset lääkkeet 2) SSRI-lääkkeet 3) MAO-estäjät ja 4) atyyppiset masennuslääkkeet (buspironi, bupropioni, milnasipraani, venlafaksiini ja reboksetiini). Tehon suhteen eri lääkeaineryhmien välille ei syntynyt eroja. Hoidon keskeyttäminen mistä tahansa syystä (RR 1.21, 95 % CI 1.05–1.43) tai haittavaikutusten takia (RR 1.36, 95 % CI 1.09–1.70) oli tavallisempaa trisyklisillä lääkkeiillä kuin SSRI-lääkkeillä. Analyysissa klassisten trisyklisten lääkkeiden kanssa samassa ryhmässä käsiteltiin myös trisyklisten lääkkeiden sukulaislääkkeet (mianseriini, tratsodoni, maprotiniili ja viloksasiini). Kun pelkästään tätä ryhmää verrattiin SSRI-lääkkeisiin, ei hoidon keskeyttämisessä todettu eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Depressio 1

Kommentit

Lääkehoidon teho on vakuuttavasti osoitettu. Yleistettävyyden kannalta ongelmallista on se, että tutkimukset keskittyvät nuoriin vanhuksiin ja se, että psykiatrisesta ja somaattisesta komorbiditeetista kärsivät potilaat on jätetty tutkimuksesta pois tai että komorbiditeetista annetaan tutkimuksissa kovin vähän tietoa. Osassa tutkimuksia on kyseessä masennustilaa lievemmän eli masennusoireyhtymän hoito.

Kirjallisuutta

  1. Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A ym. Antidepressant versus placebo for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD000561 «PMID: 11405969»PubMed
  2. Mottram P, Wilson K, Strobl J. Antidepressants for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD003491 «PMID: 16437456»PubMed