Movement Disorders Societyn näyttöön perustuvassa katsauksessa «Levodopa: management of Parkinson's disease. Mov D...»1 analysoitiin yksi tutkimus levodopan/karbidopan depotmuodon ja yksi tutkimus levodopan/benseratsidin depotmuodon vertailusta standardilevodopaan motoristen komplikaatioiden ilmaantumisessa.
Molemmissa töissä potilaat satunnaistettiin aloittamaan levodopahoitonsa joko depot- tai standardivalmisteella ja mittarina käytettiin motoristen komplikaatioiden ilmaantumista. Seuranta-aika oli kummassakin 5 vuotta.
Levodopa + benseratsidi (standardi levodopa vs depotmuotoinen levodopa)
"Wearing off"- tai "on/off" -ilmiö kehittyi standardivalmisteryhmässä 59 %:lle ja depotvalmisteryhmässä 57 %:lle. Dyskinesioita ilmeni vastaavasti 41 %:lle ja 34 %:lle. Erot ryhmien välillä eivät olleet merkitseviä.
Levodopa + karbidopa
Motoristen komplikaatioiden ilmaantumista seurattiin potilaspäiväkirjamerkintöjen ja kyselyn avulla. Komplikaatioita katsottiin ilmaantuneen, kun päiväkirjoissa kahdella peräkkäisen arviointijakson yhteenlaskettu päivittäinen "off"-aika ylitti 20 %, dyskineettinen "on"-vaihe ylitti 10 % valveillaoloajasta tai motoristen fluktuaatioiden esiintymisen kyselyssä vähintään 50 %:in kysymyksistä oli vastattu myönteisesti. Päiväkirjatietojen mukaan motorisia komplikaatioita ilmaantui standardilevodoparyhmässä 20,6 %:lle ja depotvalmisteryhmässä 21,8 %:lle. Kyselytutkimuksen mukaan näitä komplikaatioita tuli kummassakin ryhmässä 16 %:lle. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan.
Johtopäätöksenä todettiin, etteivät levodopan standardi- ja depotvalmistemuodot eroa toisistaan motoristen komplikaatioiden ilmaantumisen ehkäisyssä.