Takaisin

Entakaponi Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Kyösti Sotaniemi
27.10.2015

Näytön aste: A

Entakaponilla voidaan tasoittaa levodopahoitoon liittyviä motorisia komplikaatioita Parkinsonin taudissa.

Movement Disorders Societyn näyttöön perustuvassa katsauksessa «COMT inhibitors: management of Parkinson's disease...»1 analysoitiin kolme lumekontrolloitua ja kaksoissokkoutettua tutkimusta, joissa selvitettiin entakaponin (200 mg levodopa-annoksen yhteydessä) käyttöönoton merkitystä levodopalla hoidettujen potilaiden motorisiin komplikaatioihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ensimmäisessä tutkimuksessa (26 potilasta, seuranta-aika 1 kuukausi) mitattiin yksittäisen lääkeannoksen (levodopa + entakaponi vs. levodopa + lumelääke) tuoman motorisen vasteen kestoa, tarvittavaa levodopan määrää ja dyskinesioiden ilmaantumista. Entakaponin lisäys pidensi kestoa 34 minuutilla (24 %) lumelääkkeeseen verrattuna. Entakaponihoidetuilla levodopan vuorokausiannosta jouduttiin merkitsevästi pienentämään (140 mg, 16 %) ilmaantuneiden tai entisestään korostuneiden dyskinesioiden takia. Lisäksi todettiin, että potilaspäiväkirjoista laskettu päivittäinen "on"-aika piteni merkitsevästi entakaponiryhmässä (2,5 tuntia) lumelääkeryhmään (0,5 tuntia) verrattuna.

Toisessa tutkimuksessa (205 potilasta, seuranta-aika 24 viikkoa) mittarina käytettiin potilaspäiväkirjoista lasketun "on"-ajan kestoa. Entakaponi pidensi "on"-aikaa 1 tunnilla lumelääkkeeseen verrattuna. Piteneminen oli suurempi niillä, joilla "on"-aikaa oli vähän lähtötilanteessa. Lisäksi UPDRS-pisteytyksen ja päivittäisten toimintojen pisteytyksen tulokset olivat entakaponiryhmässä paremmat. Levodopa-annos oli entakaponiryhmässä merkitsevästi (12 %) pienempi kuin lumelääkeryhmässä.

Kolmannessa tutkimuksessa (171 potilasta, seuranta-aika 6 kuukautta) mitattiin päivittäisen "on"-ajan pituutta potilaspäiväkirjoista ja aamun ensimmäisen levopa-annoksen vaikutuksen kestoa ja tarvittavaa päivittäistä levodopamäärää. Entakaponiryhmässä päivittäinen "on"-aika piteni merkitsevästi (1,4 tuntia) ja vastaavasti "off"-aika lyheni (1,1 tuntia). Entakaponiryhmässä päivän ensimmäisen levodopa-annoksen vaikutuksen kesto piteni merkitsevästi (0.24 tuntia) ja levodopan vuorokausiannos oli heillä merkitsevästi pienempi (113 mg, 12 %) kuin lumelääkeryhmässä. Analysoijat toteavat, että entakaponi on tehokas tilanvaihteluiden hoidossa.

Yhteenvetona todetaan, että entakaponin käyttöönotto pidentää "on"-aikaa sekä lyhentää "off"-aikaa ja levodopa-annosta voidaan vähentää, mikä dyskinesioiden takia usein joudutaankin tekemään.

Katsauksen kirjoittamisen jälkeen julkaistussa lumelääkekontrolloidussa kaksoissokkoutetussa työssä «Brooks DJ, Sagar H, UK-Irish Entacapone Study Grou...»2 tutkittiin entakaponin käyttöä 172 motorisia tilanvaihteluita potevan ja 128 ei vielä tilanvaihteluvaiheeseen edenneen potilaan hoidossa. Seuranta-aika oli 6 kuukautta. Tehon mittarina käytettiin potilaspäiväkirjoista laskettua "on"- ja "off"-aikojen pituutta, UPDRS:n eri osioiden pisteytystulosta ja levodopan vuorokausiannosta. Tilanvaihtelupotilailla päivittäisen "on"-ajan määrä kasvoi entakaponihoidolla lähtötilanteen 9,5 tunnista 10,8 tuntiin ja "off"-ajan määrä vastaavasti lyheni 7,0 tunnista 5,9 tuntiin. Ryhmien UPDRS:n motorisen osion ja päivittäisten toimintojen (ADL) osion pisteiden muutokset eivät eronneet toisistaan. Entakaponiryhmässä päivittäinen levodopamäärä pieneni keskimäärin 33 mg:lla (lähtötilanteessa keskimäärin 700 mg, lopussa 667 mg), mutta kasvoi lumelääkeryhmässä 26 mg (lähtötilanteessa keskimäärin 705 mg, lopussa 731 mg) ja annoserokin oli tilastollisesti merkitsevä. Mainitut erot lumelääkeryhmän tuloksiin olivat tilastollisesti merkitsevät. Edulliset vaikutukset hävisivät entakaponin käytön lopettamisen jälkeen. Ryhmässä, joka ei potenut tilanvaihteluita, entakaponihoito paransi ADL-pisteytystulosta merkitsevästi lumelääkkeeseen nähden, ja päivittäistä levodopa-annosta voitiin laskea keskimäärin 40 mg:lla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tulos vahvistaa aiempien tutkimusten havainnot entakaponin tehosta motoristen komplikaatioiden hoidossa.

Movement Disorders Societyn katsauksen päivitysosassa tutkimuksista vuosilta 2001–2004 «Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based med...»3 on analysoitu yllä esitetyn «Brooks DJ, Sagar H, UK-Irish Entacapone Study Grou...»2 lisäksi 3 tutkimusta. Katsauksessa todetaan, että ne eivät anna aihetta muuttaa edellisessä katsauksessa «COMT inhibitors: management of Parkinson's disease...»1 tehtyjä johtopäätöksiä entakaponin tehosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. COMT inhibitors: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S45-51 «PMID: 12211139»PubMed
  2. Brooks DJ, Sagar H, UK-Irish Entacapone Study Group. Entacapone is beneficial in both fluctuating and non-fluctuating patients with Parkinson's disease: a randomised, placebo controlled, double blind, six month study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1071-9 «PMID: 12876237»PubMed
  3. Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based medical review update: pharmacological and surgical treatments of Parkinson's disease: 2001 to 2004. Mov Disord 2005;20:523-39 «PMID: 15818599»PubMed