Katsausartikkeli «Baalbergen A, Helmerhorst TJ. Adenocarcinoma in si...»1 kohdunkaulan adenokarsinooma in situn hoitotavoista vuodelta 2014 toteaa, että vaikka uusintariski on 3 % ja malignisoitumisriski on 0,6 %, fertiliteettiä toivoville naisille voidaan tehdä pelkkä konisaatio sähkösilmukalla tai kylmäveitsellä. Sähkösilmukkakonisaatiossa todettiin esiintyvän enemmän epätäydellisiä konisaatioita kuin kylmäveitsikonisaatiossa (51 vs 30 %).

Tässä eurooppalaisessa katsausartikkelissa «Baalbergen A, Helmerhorst TJ. Adenocarcinoma in si...»1 koskien adenokarsinooma in situn hoitoa artikkelit etsittiin Medline-haun perusteella vuosilta 1966–2013. Mukaan otettiin adenokarsinooma in situn omaavat potilaat, joille oli tehty kylmäveitsikonisaatio, sähkösilmukkahoito tai kohdunpoisto. Tutkimuksesta poistettiin potilaat, joiden kohdalla tiedot hoidosta puuttuivat, ja tapausselostukset. Alkuperäisestä 104 tutkimuksesta mukaan otettiin 35 tutkimusta, jotka sisälsivät 2 125 potilasta. Tutkimusparametreina olivat jäännöskasvain, marginaali, uusiutuma.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuoden 2009 amerikkalaisessa meta-analyysissä «Salani R, Puri I, Bristow RE. Adenocarcinoma in si...»2 verrattiin konisaation marginaaleja adenokarsinooma in situn residuaaliin ja uusiutumiin. He totesivat, että potilaita, joiden konisaattien marginaalit olivat puhtaat, voidaan hoitaa konservatiivisesti. Meta-analyysissä todettiin, että potilaat, joilla oli primaaristi positiiviset marginaalit, oli 4-kertainen riski taudin residuaaliin (OR 4,01, p < 0,001). Heistä 52,8 % (180 / 341) esiintyi residuaa, kun vain 20,3 % (54 / 266) potilaista, joilla marginaalit olivat negatiiviset. Adenokarsinooma in situ uusiutui 19,4 % (19 / 98) potilaalla, joilla tauti ulottui konisaatin reunaan, ja 2,6 % (15 / 573) potilaalla, joilla konisaatin marginaalit olivat negatiiviset. Invasiivista adenokarsinoomaa esiintyi 5,2 % potilaista, joilla marginaalit olivat positiivisia ja 0,1 % potilaista, joilla marginaalit olivat negatiivisia.

Myös tässä työssä todettiin, että kylmäveitsikonisaatiossa esiintyi enemmän negatiivisia marginaaleja kuin sähkösilmukkakonisaatiossa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tässä meta-analyysissä löydettiin 50 tutkimusta vuosilta 1952–2007 koskien adenokarsinooma in situa. Mukaan otettiin vain potilaat, joiden AIS-diagnoosi oli tehty kylmäveitsellä, sähkösilmukalla tai laserilla. Yhteensä 33 tutkimusta hyväksyttiin meta-analyysiin sisältäen 1 278 potilaista. Seuranta-aika oli 39,2 kuukautta (vaihteluväli 12,0 – 64,8).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Krivakin «Krivak TC, Rose GS, McBroom JW ym. Cervical adenoc...»3 (ks. myös «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nak05456»1=Adenokarsinooma in situn (AIS) hoitoindikaatiot (A)) systemoidussa katsauksessa todetaan, että vaikka konisaatiosta on toistaiseksi vähän kokemusta, sitä voidaan harkita hoitona tapauksissa, joissa fertiliteetti halutaan säilyttää. Neljässä eri tutkimuksessa on verrattu veitsikonisaatiota silmukkakoepalaan. Kaikissa niissä veitsikonisaatiossa AIS (24–42 %) ulottui harvemmin konuksen reunaan kuin silmukkakoepalassa (62–75 %). Mutta AIS:ssa radikaalissa konisaatiossa residuaalikudos ei korreloi niin hyvin reunojen puhtauteen kuin CIN:ssa. Kun muutos ulottuu reunoihin, on residuaalin riski 0–80 % ja kun reunat ovat puhtaat, 0–44 %. Huomattavaa on, että tutkimusaineistot ovat pieniä. AIS:n kohdalla on konuksen suuruus erittäin tärkeä (25 mm kervikaalikanavaan).

Katsausartikkeli sisältää seuraavat suositukset konisaatiosta AIS:n hoidossa:

1. Konservatiivinen hoito voidaan valita, jos halutaan säilyttää fertiliteetti.

2. Jos AIS ulottuu konuksen reunoille, toimenpide uusitaan.

3. Potilaan seuranta tulee järjestää.

Nämä suositukset sopivat Suomeen hyvin ja perustuvat saatavissa olevaan kirjallisuuteen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä