Näkövammaisuuden esiintyminen glaukoomapotilailla

Näytönastekatsaukset
7.2.2007
Anja Tuulonen ja Hannu Uusitalo

Näytön aste = C

Glaukooman aiheuttaman näkövammaisuuden määrästä glaukoomapotilailla ei ole väestöpohjaisia seurantatutkimuksia, minkä vuoksi näyttö on puutteellista.

Kommentti: Luotettavin näyttö saataisiin väestöpohjaisista seurantatutkimuksista, joita toistaiseksi ei ole julkaistu. Väestöpohjaisissa poikkileikkaustutkimuksissa 3–12 %:lla glaukoomapotilaista on todettu yhden / molempien silmien sokeutta ja/tai näkövammaisuutta «Fleming C, Whitlock E, Beil T ym. Primary care screening for ocular hypertension and primary open-angle glaucoma. Evidence synthesis 2005;34, Contract No. 290-02-0024, Oregon Evidence-Based Practice C»4. Seulotuista henkilöistä näkövammaisten osuus vaihtelee suuresti 0.03 %:sta 2.4 %:iin. Näkövammaisuuden osuuksia ei yhdessäkään tutkimuksessa ole raportoitu erikseen uusille ja aiemmin diagnosoiduille tapauksille. Terveyspalvelujärjestelmän piirissä olevien potilaiden glaukooman on todettu olevan vaikeampiasteista kuin väestössä keskimäärin. Raportoinnin epätarkkuuden ja toisistaan poikkeavien näkövammaisuuden kriteerien takia tutkimustuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Suomessa seulottiin 500 yli 70-vuotiasta henkilöä. 89 % väestöstä osallistui seulontaan. Tutkimuksessa 42 potilaalla oli jo aiemmin diagnosoitu glaukooma ja seulonnassa uusia glaukoomia löytyi 18 henkilöltä (3.6 %). Glaukooma oli pääasiallinen näkövammaisuuden syy 7 potilaalla (1.5 % seulottujen määrästä) ja osittainen syy 12 potilaalla (2.4 % seulottujen määrästä), kun kriteereinä käytettiin WHO:n määrittelyä (paremman silmän näöntarkkuus alle 0.3 tai näkö on muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt). Tutkimuksen 60 glaukoomapotilaasta näkövammaisia pääosin glaukooman takia oli 12 % (7/60) ja sen lisäksi 8 % potilaalla glaukooma oli myötävaikuttamassa näkövammaisuuteen (5/60). Näkövammaisuuden osuutta ei raportoitu erikseen aiemmin diagnosoiduille ja seulonnassa löytyneille potilaille «Hirvelä H. Visual function and ocular disease in the elderly. Acta Universitatis Ouluensis Medica, D327, 1995, Oulu»5.

  • Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Hyvä
  • Kommentti: Diagnoosi perustui näköhermonpään ja hermosäiekerroksen poikkeavuuteen, ei näkökenttiin. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa vain yli 70-vuotiaaseen väestöön.

Islannissa seulottiin 751 yli 42-vuotiasta henkilöä. Seulontaan osallistui 81 % väestöstä. Paremman silmän näöntarkkuus oli alle 0.1 ja/tai näkökentän halkaisija oli alle 5 astetta 2 glaukoomapotilaalla (4 %) «Jonasson F, Thordarson K. Prevalence of ocular disease and blindness in a rural area in the eastern region of Iceland during 1980 through 1994. Acta Ophthalmol 1987;182:40-3»6. Seulottujen määrästä näkövammaisia oli 0.3 % (2/751).

  • Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Hyvä
  • Kommentti: Näkövammaisuuden kriteeri poikkeaa Suomessa käytössä olevasta WHO:n kriteeristöstä.

Irlannissa seulottiin 2186 yli 49-vuotiasta henkilöä. Seulontaan osallistui 99.5 % väestöstä. Näöntarkkuus oli alle 0.05 kolmella glaukoomapotilaalla 43:sta (7 %) ja näöntarkkuus alle 0.3 kuudella glaukoomapotilaalla 32:sta (14 %). Seulottujen määrästä näkövammaisia oli 0.3 % (6/2186) «Coffey M, Reidy A, Wormald R, Xian WX, Wright L, Courtney P. Prevalence of glaucoma in the west of Ireland. Br J Ophthalmol 1993;77:17-21»7.

  • Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Hyvä
  • Kommentti: Näkövammaisuuden kriteeri poikkeaa WHO:n kriteeristöstä. Raportista ei selvästi käy ilmi, oliko glaukooma näkövammaisuuden pääasiallinen syy ja koskiko raportti toista vai molempia silmiä.

Hollannissa seulottiin 3 062 yli 54-vuotiasta henkilöä, joilla raportoitiin molempien silmien näöntarkkuuden olevan alle 0.1 yhdellä 34 glaukoomapotilaasta molemmissa silmissä (3 %). Yhden silmän osalta vastaava luku oli 8.8 %. Seulotuista näkövammaisia oli 0.03 % (1/3062) «Dielemans I, Vingerling JR, Wolfs RC ym. The prevalence of primary open-angle glaucoma in a population-based study in the Netherlands. The Rotterdam study. Ophthalmology 1994;101:1851-5»2.

  • Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Hyvä
  • Kommentti: Näkövammaisuuden kriteeri poikkeaa WHO:n kriteeristöstä.

Yhdysvalloissa seulottiin 2 913 valkoihoista yli 40-vuotiasta henkilöä. Näöntarkkuus oli alle 0.1, cup/disc -suhde yli 0.8 ja/tai näkökentässä todettiin pitkälle edennyt vaurio 2 glaukoomapotilaalla 46:sta molemmissa silmissä (4.4 %) «Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Relationship between intraocular pressure and primary open angle glaucoma among white and black Americans. The Baltimore eye survey. Arch Ophthalmol 1991;109:1090-5»1, «Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Racial differences in the cause-spesific prevalence of blindness in east Baltimore. N Engl J Med 1991;325:1412-7»8.

  • Tutkimuksen laatu: Kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Hyvä
  • Kommentti: Näkövammaisuuden kriteeri poikkeaa WHO:n kriteeristöstä.

Perustuen Baltimoressa, Beaver Damissa ja Framinghamissa tehtyihin tutkimuksiin Quigley raportoi näkövammaisuutta esiintyvän 4 %:lla valkoihoisessa väestössä ja 8 %:lla mustaihoisella väestöllä «Quigley HA, Tielsch JM, Katz J, Sommer A. Rate of progression in open-angle glaucoma estimated from cross-sectional prevalence of visual field damage. Am J Ophthalmol 1996;122:355-63»3.

  • Tutkimuksen laatu: Heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Epävarma
  • Kommentti: Tämä useasti referoitu artikkeli viittaa väestötutkimuksiin, joista kuitenkaan kaikista ei ole julkaistu näkövammaisuustilastoja.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Glaukooma 1

Kirjallisuutta

  1. Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Relationship between intraocular pressure and primary open angle glaucoma among white and black Americans. The Baltimore eye survey. Arch Ophthalmol 1991;109:1090-5
  2. Dielemans I, Vingerling JR, Wolfs RC ym. The prevalence of primary open-angle glaucoma in a population-based study in the Netherlands. The Rotterdam study. Ophthalmology 1994;101:1851-5
  3. Quigley HA, Tielsch JM, Katz J, Sommer A. Rate of progression in open-angle glaucoma estimated from cross-sectional prevalence of visual field damage. Am J Ophthalmol 1996;122:355-63
  4. Fleming C, Whitlock E, Beil T ym. Primary care screening for ocular hypertension and primary open-angle glaucoma. Evidence synthesis 2005;34, Contract No. 290-02-0024, Oregon Evidence-Based Practice Center (http://www.ahrq.gov/clinic/uspstf05/glaucoma/glaucsyn.pdf)
  5. Hirvelä H. Visual function and ocular disease in the elderly. Acta Universitatis Ouluensis Medica, D327, 1995, Oulu
  6. Jonasson F, Thordarson K. Prevalence of ocular disease and blindness in a rural area in the eastern region of Iceland during 1980 through 1994. Acta Ophthalmol 1987;182:40-3
  7. Coffey M, Reidy A, Wormald R, Xian WX, Wright L, Courtney P. Prevalence of glaucoma in the west of Ireland. Br J Ophthalmol 1993;77:17-21
  8. Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Racial differences in the cause-spesific prevalence of blindness in east Baltimore. N Engl J Med 1991;325:1412-7