Yhdysvalloissa tehdyssä pitkittäisessä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Sharma L, Song J, Felson DT ym. The role of knee a...»1 ja «Cerejo R, Dunlop DD, Cahue S ym. The influence of ...»2 tutkittiin (n = 237) lähtötilanteessa ja 18 kuukauden seurannassa seisten otetusta polviröntgenkuvasta varus- ja valguskulman yhteyttä radiologiseen polvinivelrikkoon (KL-luokitus). Lähtötilanteessa varussuuntainen asento on yhteydessä mediaaliseen polvinivelrikkoon (OR 4.09 (2.20–7.62)). Vastaavasti valgussuuntainen asento on yhteydessä lateraaliseen polvinivelrikkoon (OR 4.89 (2.13–11.20)).
Varussuuntaisen asennon vaikeusaste korreloitui merkittävästi mediaalisen nivelraon kapenemiseen 18 kuukauden seurannassa (R = 0.52 (0.40–0.62)), ja vastaavasti valgussuuntaisen asennon vaikeusaste korreloitui lateraalisen nivelraon kapenemiseen (R = 0.35 (0.21–0.47)). 18 kuukauden seurannassa riski mediaalisen puolen nivelrikon pahenemiselle oli 4.12 (1.92–8.82) KL 2 -vaikeusasteen nivelrikossa ja 10.96 (3.10–38.77) KL 3 -vaikeusasteen nivelrikossa. 18 kuukauden seurannassa riski lateraalisen puolen nivelrikon pahenemiselle oli 2.46 (0.95–6.34) KL 2 -vaikeusasteen nivelrikossa ja 10.44 (2.76–39.49) KL 3 -vaikeusasteen nivelrikossa.
Systemaattisessa katsauksessa selvitettiin polvinivelen virheasennon merkitystä polvinivelrikon riskitekijänä ja toiseksi polvinivelrikon progressiossa «Tanamas S, Hanna FS, Cicuttini FM ym. Does knee ma...»3. Lähteinä olivat tietokannat Medline, Embase ja Cinahl heinäkuuhun 2008 saakka. Neljätoista tutkimusta hyväksyttiin katsauksen lopulliseen arvioon. Näistä 5 oli poikkileikkaustutkimusta, 1 tapaus-verrokkitutkimus ja 8 prospektiivista seurantatutkimusta. 9 tutkimuksessa arviointi perustui radiologiseen löydökseen, joista 4 selvitti nivelrikon progressiota ja 1 sekä progressiota että alttiutta polvinivelrikolle. 5 tutkimusta käytti tutkimusmenetelmänä MRI:tä (kolme kohorttitutkimusta). Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin.
Katsauksessa todettiin neljään korkealaatuiseen kohorttitutkimukseen perustuen, että polvinivelen virheasento on itsenäinen polvinivelrikon progression riskitekijä. Tätä tulosta vahvistaa kaksi korkealaatuista MRI-tutkimusta, joissa tämä tulos voitiin vahvistaa.
Polvinivelen varus- (≤ 178°) ja valgusasennon (≥ 182°) merkitystä polvinivelrikon riskitekijänä ja polvinivelrikon progressiossa selvitettiin prospektiivisessa monikeskustutkimuksessa (Multicenter Osteoarthritis Study, MOST study, Iowa City ja Birmingham, Yhdysvallat) «Sharma L, Song J, Dunlop D ym. Varus and valgus al...»4. Tutkimuksen alku- ja loppumittauksiin osallistui yhteensä 2 713 henkilöä. Tutkittavat röntgenkuvattiin 30 kuukauden kuluttua uudestaan. Lähtötilanteessa 1 752 tutkittavalla (2 958 polvea) ei ollut polvinivelrikkoa. 950 osallistujista (1 307 polvea) oli polvinivelrikko.
Varus-, mutta ei valgusasento oli polvinivelrikon ilmaantumisen riskitekijä (OR 1.49, 95 % luottamusväli 1.06–2.10). Polven varusasento oli yhteydessä mediaaliseen polvinivelrikon progressioon (OR 3.59, 95 % luottamusväli 2.62–4.92) ja valgusasento lisääntyneeseen lateraalisen polvinivelrikon progressioon (OR 4.85, 95 % luottamusväli 3.17–7.42).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: