Takaisin

Lastoitus rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
Marja Mikkelsson
22.6.2022

Näytön aste: B

Ranteen yölastahoito verrattuna siihen, ettei hoitoa anneta, näyttää lievittävän rannekanavaoireyhtymästä aiheutuvaa puutumista ja kipua.

Systemaattisessa katsauksessa «Healy A, Farmer S, Pandyan A ym. A systematic revi...»1 tutkittiin yhtenä osana yölastahoidon vaikuttavuutta rannekanavaoireistoon vertaamalla lastahoitoa siihen, että hoitoa ei annettu (3 tutkimusta), eri lastamalleilla annettuja hoitoja (3 tutkimusta) tai lastahoitoa johonkin muuhun hoitoon (ei tukiin tai apuvälineisiin, 3 tutkimusta). Sisäänottokriteerit täytti 20 rannekanavaoireistoa käsittelevää julkaisua. Vaikutuksen suuruus (effect size, ES) pystyttiin laskemaan 8 tutkimuksesta (N = 1 066) ja vetosuhde (OR) kolmesta. Tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat 15:stä 147:ään ja seuranta-ajat 5 viikosta 18 kuukauteen. Tavallisin tulosmuuttuja oli The Boston Carpal Tunnel Questionniare Symptom Severity Scale. Yhdessä tutkimuksessa (n = 54) lastahoito verrattuna kontrolliryhmään (ei hoitoa) lievitti oireita (oirekysely, ES -0,63, 95 % luottamusväli -1,18 – -0,08) ja kipua (ES -0,84, 95 % luottamusväli -1,53 – -0,15). Yhdessä tutkimuksessa lastahoito ja neuvonta vähensivät oireistosta johtuvaa epämiellyttävyyttä neuvontaan verrattuna (ES -0,51, 95 % luottamusväli -0,96 – -0,06). Eri lastamalleilla tehtyjen tutkimusten tulokset olivat ristiriitaisia. Kun lastahoitoa verrattiin kirurgiaan, havaittiin että kirurgia saattaa lievittää oireita (ES 0,47, 95 % luottamusväli 0,18–0,76) ja parestesiaa (ES 0,39, 95 % luottamusväli 0,06–0,72). Lastahoito yhdistettynä kortikosteroidi-injektioon lievitti oireita paremmin kuin hermoliu'utusharjoitukset (ES -1,12, 95 % luottamusväli -1,65 – -0,59).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimuksissa oli suuri harhan riski potilaiden, tutkijoiden ja tulosmuuttujien arvioinnin sokkouttamisen ja tulosten raportoinnin osalta. Tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat, mutta tulokset olivat kuitenkin yhtenevät. Katsaukseen mukaan otetuista tutkimuksista 12 ei ollut mukana vuonna 2012 julkaistussa Cochrane-katsauksessa «Page MJ, Massy-Westropp N, O'Connor D ym. Splintin...»2. Tämä johtui julkaisuajankohdista, erilaisista sisäänottokriteereistä ja eri tietokantojen käytöstä.

Lastoituksen vaikuttavuutta rannekanavaoireyhtymän hoidossa on selvitetty Cochrane-katsauksessa «Page MJ, Massy-Westropp N, O'Connor D ym. Splintin...»2. Katsauksessa oli mukana 19 tutkimusta ja yhteensä 1 190 potilasta. Kahdessa tutkimuksessa verrattiin lastahoitoa siihen, että hoitoa ei ollut, viidessä tutkimuksessa verrattiin erilaisia lastoja, yhdessä erilaisia lastahoitotapoja, seitsemässä lastan käyttöä johonkin muuhun konservatiiviseen hoitoon ja viidessä lastan ja jonkin muun konservatiivisen hoitomuodon yhdistelmää. Päämuuttujana oli yleinen oireiston parantuminen kolmen kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan seurannassa. Yhden heikkolaatuisen tutkimuksen perusteella yölastan käyttö verrattuna siihen, että lastahoitoa ei ollut, lähes nelinkertaisti todennäköisyyden oireiston parantumiseen neljän viikon seurannassa (RR 3,86, 95 % luottamusväli 2,29–6,51). Erittäin heikkolaatuisen tutkimuksen perusteella yölasta, jossa ranne oli neutraaliasennossa verrattuna ekstensiolastaan kaksinkertaisti todennäköisyyden siihen, että oireet lievittyivät kokonaan tai paljon (RR 2,43, 95 % luottamusväli 1,12–5,28). Yhdeksän tutkimuksen mukaan lastan käytön haittavaikutukset olivat vähäiset, vain muutama potilas raportoi epämukavuutta tai turvotusta.

Yhteenvetona tutkimuksista voidaan todeta, että lyhytaikaisen seurannan perusteella on vain vähän näyttöä siitä, että yölastan käyttö olisi vaikuttavampaa rannekanavaoireiston hoidossa kuin hoitamatta jättäminen. Tietyn lastamallin vaikuttuvuudesta ja turvallisuudesta verrattuna muihin lastoihin tai muihin konservatiivisiin hoitoihin ei ole riittävästi näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimuksissa oli puutteita sokkouttamisessa ja satunnaistamisessa. Osassa oli valikoitua raportointia. Tutkimukset täyttivät 0–5 /8 laatukriteeriä.

Lastoituksen vaikuttavuutta rannekanavaoireyhtymän hoidossa selvitettiin Cochrane-katsauksessa «O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surg...»3. Mukana oli 21 tutkimusta (n = 884). Näistä yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (n = 80) verrattiin yölastaa kontrolliin (ei hoitoa). Tutkimuksessa oli korkea harhan riski. Vaikuttavuutta mitattiin Boston Carpal Tunnel -kyselyn oire- ja toimintakykykysymysten avulla. Lastoitus vähensi oireita neljän viikon seurannassa noin yhdellä yksiköllä asteikolla 1–5 (WMD -1,07; 95 % luottamusväli -1,29–0,85) ja paransi toimintakykyä puolella yksiköllä (WMD -0,55; 95 % luottamusväli -0,82 – -0,28).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa oli puutteita sokkouttamisessa potilaiden ja tutkijoiden osalta.

Kirjallisuutta

  1. Healy A, Farmer S, Pandyan A ym. A systematic review of randomised controlled trials assessing effectiveness of prosthetic and orthotic interventions. PLoS One 2018;13:e0192094 «PMID: 29538382»PubMed
  2. Page MJ, Massy-Westropp N, O'Connor D ym. Splinting for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD010003 «PMID: 22786532»PubMed
  3. O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD003219 «PMID: 12535461»PubMed