Hormonaalisen hoidon (ACTH ja prednisoloni) ja vigabatriinin tehon vertailu neljän vuoden seurannassa infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
24.5.2013
Eija Gaily

Näytön aste = C

Infantiilispasmien hormonaaliseen ensihoitoon (ACTH ja prednisoloni) saattaa liittyä parempi kehitysennuste mutta ei kohtausennuste 14 kuukauden ja neljän vuoden iässä kuin vigabatriinilla aloitettuun hoitoon niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on tuntematon.

Englantilaisessa vuonna 2005 julkaistussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre r»1 satunnaistettiin 107 iältään 2–12 kuukauden ikäistä vastasairastunutta infantiilispasmilasta (tuberoosiskleroosi suljettiin pois) saamaan joko vigabatriinia 100–150 mg/kg/vrk p.o. (2 annoksena/vrk) (N = 55), synteettistä ACTH:ta (tetrakosaktidia) 0,5–0,75 mg i.m. joka toinen aamu tai prednisolonia 40–60 mg/vrk (4–3 annoksena) p.o. kahden viikon ajan (N = 52). Saman tutkimuksen hoitotulokset spasmien suhteen 14 vuorokauden kuluttua hoidon alkamisesta raportoitiin aiemmassa julkaisussa «Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004»2, (ks. lisätietoja näytönastekatsauksesta «Hormonaalinen hoito (ACTH ja prednisolon) saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi lopettamaan muusta syystä kuin tuberoosi skleroosista johtuvat infantiilispasmit 14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta.»C). Ensihoitoon vastaamattomista hormonaalisen ryhmän lapsista 9/12 (75 %) tuli sittemmin spasmittomiksi vigabatriinilla ja vigabatriiniryhmässä vastaavasti 14/19 (74 %) hormonaalisella hoidolla.

Lopputulosmuuttujana oli kehitystaso (puhelimitse tehty VABS = Vineland adaptive behaviour scales) 14 kuukauden iässä sekä toissijaisina lopputulosmuuttujina epileptisten kohtausten esiintyminen ja haittatapahtumat 12–14 kuukauden iässä. Kehitysarvio tehtiin 52 hormonaaliseen ja 49 vigabatriiniryhmään kuuluvalle lapselle. Tutkija ei ollut sokkoutettu annetun ensihoidon suhteen. Hormonaalisessa ryhmässä 14 lasta sai spasmirelapsin vuoksi myöhemmin vigabatriinia. Vigabatriiniryhmässä relapsin vuoksi myöhempää hormonaalista hoitoa sai kolme lasta. Vigabatriinihoitoa jatkettiin hoidolle reagoineilla lapsilla 14 kuukauden ikään asti. Viisi lasta oli kuollut ja yksi poistunut muulla tavoin tutkimuksesta ennen 14 kuukauden ikää. Vakavissa haittatapahtumissa ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Kohtauksettomia 14 kuukauden iässä oli alun perin hormonaaliseen ryhmään satunnaistetuista 28/55 (51 %) ja vigabatriiniryhmään päätyneistä 32/51 (63 %) (RR 0,81, 95 % luottamusväli 0,58–1,13). VABS-osamäärän keskiarvo ± SD oli hormonaalisessa ryhmässä 78,6 ± 16,8 ja vigabatriiniryhmässä 77,5 ± 12,7. Monimuuttuja-analyysissä (ANOVA) "ei tiedossa olevaa etiologiaa" -ryhmässä hormonaalista ensihoitoa saaneilla oli korkeampi VABS-osamäärä (88,2 ± 17,3) kuin vigabatriinia ensiksi saaneilla (78,9 ±14,3, ero 9,3; 95 % luottamusväli 1,2–17,3).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Jatkotutkimukseen neljän vuoden iässä «Darke K, Edwards SW, Hancock E ym. Developmental and epilepsy outcomes at age 4 years in the UKISS trial comparing hormonal treatments to vigabatrin for infantile spasms: a multi-centre randomised tri»3 osallistui 77 alkuperäiseen tutkimusryhmään kuulunutta lasta (72 %). Yhdeksän lasta oli kuollut ennen neljän vuoden ikää. Muista vakavista haittatapahtumia ei raportissa mainittu. 21 lapsen vanhemmat kieltäytyivät tutkimuksesta tai vanhempiin ei enää saatu yhteyttä. Tieto lasten kehityksestä ja kohtauksista hankittiin puhelinhaastattelulla. Kehitysarviossa käytettiin samaa menetelmää kuin 14 kuukauden iässä (VABS = Vineland adaptive behaviour scales). Haastattelija oli sokkoutettu sen suhteen, mihin lääkeryhmään tutkittavat lapset oli alunperin satunnaistettu.

Kun kaikki tutkitut lapset olivat mukana analyysissä, hormonaaliseen hoitoon ja vigabatriinihoitoon satunnaistettujen lasten VABS-osamäärissä ei ollut merkittävää eroa (VABS-mediaani 60 vs. 50). "Ei tiedossa olevaa etiologiaa" -ryhmään kuuluneiden lasten VABS-osamäärät olivat paremmat hormonaaliseen (N = 21, VABS-mediaani 96) kuin vigabatriiniryhmään satunnaistetuilla lapsilla (N = 16, mediaani 63, p = 0,033). Kohtausten suhteen tulos ei eronnut ryhmien välillä: kohtauksettomia oli hormonaalisessa ryhmässä 22/39 (56 %) ja vigabatriiniryhmässä 18/38 (47 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset) 1

Kommentti: Riskisuhde ja luottamusvälit on laskettu annetuista luvuista. ”Ei tiedossa olevaa etiologiaa” ryhmä koostui todennäköisesti ainakin puoleksi idiopaattisista tapauksista. Koska teho 14 vuorokauden kohdalla saattaa olla hormonaalisella hoidolla parempi kuin vigabatriinilla (ks. näytönastekatsaus «Hormonaalinen hoito (ACTH ja prednisolon) saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi lopettamaan muusta syystä kuin tuberoosi skleroosista johtuvat infantiilispasmit 14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta.»C, parempi VABS-osamäärän keskiarvo hormonaalisesti ensihoidetuilla ”Ei tiedossa olevaa etiologiaa” -ryhmän lapsilla saattoi liittyä nopeampaan spasmien loppumiseen kuin vigabatriiniryhmässä (tätä ei kuitenkaan voitu tutkimuksessa osoittaa). Kuolinsyitä ei kerrottu, mutta kuolleiden lukumäärä on samaa tasoa kuin aiemmissa infantiilispasmioireyhtymää sairastavien lasten seurantatutkimuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre randomised trial. Lancet Neurol 2005;4:712-7 «PMID: 16239177»PubMed
  2. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:1773-8 «PMID: 15541450»PubMed
  3. Darke K, Edwards SW, Hancock E ym. Developmental and epilepsy outcomes at age 4 years in the UKISS trial comparing hormonal treatments to vigabatrin for infantile spasms: a multi-centre randomised trial. Arch Dis Child 2010;95:382-6 «PMID: 20457702»PubMed