Takaisin

Kalsipotrioli lasten psoriaasin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Leena Koulu
6.6.2012

Näytön aste: C

Kalsipotrioli saattaa olla tehokas (PASI-alenema 60 %) lasten psoriaasin paikallishoidossa.

Korealainen yhden klinikan potilailla tehty avoin prospektiivinen kontrolloimaton tutkimus «Park SB, Suh DH, Youn JI. A pilot study to assess ...»1, jossa selvitettiin kalsipotriolivoiteen tehoa ja haittavaikutuksia plakkipsoriaasin hoidossa lapsilla. Tutkimuksessa oli mukana 12 iältään 8–15-vuotiasta lasta (8 poikaa ja 4 tyttöä, keski-ikä 13,6 vuotta, 2SD ± 2,5 vuotta, sairastaneet psoriaasia keskimäärin 59,5 kuukautta, vaihteluväli 12–120 kuukautta), joilla oli psoriaasi-ihottumaa enintään 30 %:lla kehon pinta-alasta. Tutkimuksesta jätettiin pois potilaat, joilla oli erytroderminen, pustulaarinen tai akuutti pisarapsoriaasi, jotka olivat saaneet psoriaasiin systeemihoitoa tai UVB-valohoitoa edeltävien 4 viikon aikana, joilla oli maksan tai munuaisten vajaatoiminta, hyperkalsemia tai lääkitys, joka olisi saattanut vaikuttaa tutkimustuloksiin. 4 viikkoa ennen varsinaisen tutkimuksen alkua potilailta jätettiin perusvoiteita lukuun ottamatta pois kaikki muut psoriaasihoidot. Ensimmäisellä tutkimuskäynnillä kaikilta potilailta määritettiin psoriaasin vaikeusaste PASI-indeksin avulla. Seurantakäynnit olivat 4–8 viikon välein. Päätetapahtumana pidettiin tilannetta, jossa psoriaasi-ihottuma oli joko rauhoittunut täysin tai pysynyt ennallaan (ei mainintaa, kuinka pitkän ajan ennallaan). Tutkimuksen alussa ja lopussa kaikilta potilailta määritettiin täydellinen verenkuva, maksa- ja munuaisarvot, seerumin kalsium- ja fosfaattitasot, 25-hydroksi-D3 ja 1.25-dihydroksi-D3.

Lähtötilanteessa potilaiden PASI oli keskimäärin 18,4 (2 SD ± 12,2). Hoitoaika oli keskimäärin 40 viikkoa (2 SD ± 30,6 viikkoa, vaihteluväli 12–106 viikkoa). Kalsipotriolivoidetta (50 µg/g) käytettiin kahdesti päivässä, keskimäärin 19 g/vko (2 SD ± 16,6, vaihteluväli 3,1–47,9 g/vko). Kehon pinta-ala huomioiden keskimääräinen käyttömäärä oli 12,9 g/m2/vko (2SD ± 11,1, vaihteluväli 1,8–34,5 g/m2/vko). Voidetta ei käytetty kasvoille, hiuspohjaan tai genitaalien alueelle. Hoidon aikana potilaiden PASI laski keskimääräiseltä tasolta 18,4 tasolle 6,5 ± 5,4 (64,7 %).

Haittavaikutuksena todettiin 2 potilaalla ihoärsytystä, joka ei kuitenkaan johtanut hoidon keskeyttämiseen. Psoriaasin pahenemista ei todettu yhdelläkään potilaalla. Verenkuva-, maksa-, munuais-, kalsium-, fosfaatti- tai 25-hydroksi-D3-arvoissa ei todettu muutoksia hoitojakson jälkeen. Sen sijaan 6 potilaalla todettiin 1.25-dihydroksi-D3-tasojen laskeneen hoidon aikana alle viitealueen (keskimääräiset arvot kaikilla potilailla ennen hoitoa 36,1 ± 14,9 pg/ml ja hoidon jälkeen 20,7 ± 13,6 pg/ml). Näillä potilailla taso laski keskimääräisestä arvosta 33,1 ± 18 pg/ml tasolle 11,3 ± 3 pg/ml, kun arvot muulla ryhmällä olivat 42,1 ± 6,1 vs 30,1 ± 13,6. Lähtötilanteiden PASI-arvot olivat edellä mainituilla ryhmillä 20,6 ± 11,9 vs 16 ± 13,3 ja lopputilanteessa 8,5 ± 7,0 ja 4,5 ± 2,3. Voiteiden käyttömäärissä tai hoitoajassa ei ollut eroa ryhmien välillä, ja käyttömäärät olivat selkeästi alle suositusten suurimpien sallittujen käyttömäärien.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:Huolellisesti toteutettu tutkimus, jossa kuitenkin tutkimusasetelma ja pieni potilasmäärä heikentävät tuloksen arvoa. Huomio kalsipotriolin mahdollisesta vaikutuksesta endogeenisen 1.25-hydroksivitamiini-D3:n tuotantoon lapsilla on tärkeä, mutta sen kliininen merkitys on epäselvä. PASI-alenema oli 64,7 %. Keskimääräinen hoitoaika 40 viikkoa (12–106 viikkoa) on niin pitkä, että perheet jaksavat harvoin toteuttaa näin pitkää hoitojaksoa.

Prospektiivisessa kaksoissokkoutetussa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Oranje AP, Marcoux D, Svensson A ym. Topical calci...»2tutkittiin kalsipotriolin tehoa 81:llä iältään 2–14-vuotiaalla lapsella (keski-ikä 10 vuotta). Mukaanottokriteerinä oli rauhallisessa vaiheessa oleva plakkipsoriaasi ylä- tai alaraajoissa tai vartalolla ja alle 30 %:lla ihon pinta-alasta. Poissulkukriteerinä oli erytroderminen, pustulaarinen tai aktiivinen pisarapsoriaasi tai psoriaasi pääosin hiuspohjassa, kasvoilla, taipeissa tai vaippa-alueella. Myös systeeminen tai valohoito tutkimusta edeltävänä 8 viikkona oli vasta-aihe, samoin muu tutkimukseen vaikuttava lääkitys, inhaloitavien steroidien käyttö, yliherkkyys tutkimusvoiteiden ainesosille, hyperkalsemia, osteoartriitti, munuais- tai maksasairaus.

2 ensimmäisen tutkimusviikon aikana potilaat käyttivät vain perusvoiteita. Tässä vaiheessa tutkimuksesta jäi pois 4 potilasta, 3 ihottuman paranemisen ja 1 poikkeavien maksa-arvojen takia. Tutkimusryhmässä olevat 43 lasta jatkoivat tämän jälkeen kalsipotriolivoiteella (50 µg/mg) kahdesti päivässä, kontrolliryhmä (34) perusvoiteella. Hoito jatkui 8 viikkoa tai hoitovasteen mukaan. Sallittu suurin voiteen käyttömäärä arvioitiin lapsen koon mukaan (vertailu aikuisten suurin sallittu annos 100 g/vko). Hoitovaste arvioitiin 2 viikon välein laskemalla PASI-arvo ja antamalla yleisarvio (huonompi, ei muutosta, hiukan parempi, selvästi parempi, täysin parantunut). Tutkimuksen alussa, 2 viikon kuluttua ja hoidon lopussa määritettiin TVK, S-Bil, AFOS, ASAT, Alb, S-Catot, S-PO4 ja S-krea ja fU-Ca, fU-PO4, fU-krea ja fU-hydroksiproliini. Kalsiummetaboliaa selvitettiin tutkimalla S-osteokalsiini, AFOS-isomeerit, PIINP, prokollageenit ja kollageenitelopeptidi.

Hoidon toteutti suunnitellusti (= voitelu kahdesti päivässä) 41,9 % hoitoryhmästä ja 52,9 % kontrolliryhmästä. Kalsipotriolivoidetta käytettiin keskimäärin 12,9 g/m2/vko, suurin käyttömäärä oli 42,2 g/m2/vko. Hoidon aikana 9 potilasta jäi pois tutkimuksesta eri syistä; 6 hoitoryhmästä ja 3 kontrolliryhmästä.

Hoidon aikana PASI-arvo laski kummassakin ryhmässä, -52,0 % hoitoryhmässä ja -37,1 % kontrolliryhmässä (luottamusväliä, standardideviaatiota tai vaihteluväliä ei ilmoitettu). PASI-lähtöarvoa ei ilmoitettu. Merkittävät erot hoitoryhmän eduksi saatiin punoituksen ja hilseilyn, mutta ei plakkien paksuuden suhteen. Subjektiivisen arvioin mukaan 60,5 % hoitoryhmästä ja 44,1 % kontrolliryhmästä arvioi ihottuman parantuneen kokonaan tai merkittävästi. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja tutkituissa laboratorioarvoissa PIINP-arvoa lukuun ottamatta (kohosi merkittävästi kontrolliryhmässä), mutta yksilöiden välinen vaihtelu arvoissa oli suuri.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimus oli toteutettu huolellisesti. Ei ole kuitenkaan selvää, huomioitiinko poisjääneet lopputulosarviossa. Tuloksen piste-estimaatin tarkkuus ilmaistiin puutteellisesti. Potilaita ei seurattu hoidon loppumisen jälkeen. PASI-alenema oli kalsipotrioliryhmässä 52,0 %, mutta perusvoiteellakin 8 viikon ajan kahdesti päivässä hoidetussa ryhmässä 37,1 %. Hoitovasteiden ero ei ole tilastollisesti merkittävä.

Englantilaisessa prospektiivisessa avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa «Darley CR, Cunliffe WJ, Green CM ym. Safety and ef...»3 selvitettiin kalsipotriolin tehoa 66:lla iältään 3–14-vuotiaalla lapsipotilaalla (26 poikaa, 40 tyttöä). Inkluusiokriteereinä olivat 2–14 vuoden ikä ja krooninen rauhallisessa vaiheessa oleva plakkipsoriaasi enintään 30 %:lla ihon pinta-alasta. Poissulkukriteerinä oli joko systeemi- tai valohoito tutkimusta edeltävinä 8 viikkona, aktiivinen niveltauti, poikkeavat maksa- tai munuaisarvot tai hyperkalsemia. Myös erytrodermistä, pustulaarista tai akuuttia pisarapsoriaasia sairastavat suljettiin pois tutkimuksesta samoin kuin potilaat, joilla oli psoriaasi-ihottumaa lähinnä kasvoilla, hiuspohjassa tai taipeissa. Systeemilääkkeiden kuten kalsiumlisän, D-vitamiinin, retinoidien, litiumin, diureettien, systeemisteroidien ja antansidien käyttö oli kielletty tutkimuksen aikana. 2 viikkoa ennen tutkimuksen alkua kaikki psoriaasihoidot perusvoiteita lukuun ottamatta lopetettiin.

Kalsipotriolivoidetta 50 mg/g käytettiin kahdesti päivässä kaikille ihottumaläiskille, ei kuitenkaan kasvoille, hiuspohjaan, taipeisiin eikä vaippa-alueelle. Keskimääräinen hoitoaika oli 7,7 ± 1,7 viikkoa (vaihteluväli 2,0–12,3). Voiteen kulutus laskettiin joka käynnillä (tutkimuksen alussa keskimäärin 16,9 g ± 17,8 g/viikko, vaihteluväli 0,1–71,5 g, ja lopussa 12,4 ± 13,0 g/viikko, vaihteluväli 0,2–53,8 g). PASI arvioitiin tutkimusjakson alussa ja 2 viikon välein tapahtuvilla kontrollikäynneillä. Hoidon aikana PASI laski tasosta 6,1 ± 3,5 tasolle 2,4 ± 1,7. 8 potilasta keskeytti tutkimuksen; 2 ihoärsytyksen ja 2 huonon hoitovasteen takia, 4 syy ei tiedossa.

Jäljellejääneistä 65 %:lla tapahtui hoidon aikana merkittävää ihottuman paranemista tutkijoiden mukaan. Seerumin kalsiumtasot potilailla eivät muuttuneet tutkimuksen aikana. Haittavaikutuksena tutkimuksen päättäneistä potilaista 11 %:lla esiintyi ihoärsytystä, 1 psoriaasin paheneminen ja 4 kasvoärsytystä (!).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Heikko tutkimusasetelma. Melko paljon keskeyttäneitä (8/66), joita ei huomioitu lopputuloksia arvioitaessa. Osalla potilaista kalsipotriolivoiteen käyttömäärät olivat ilmeisesti suosituksia suuremmat. PASI-alenema oli 60,7 %.

Italialaisessa avoimessa prospektiivisessa kontrolloimattomassa tutkimuksessa «Patrizi A, Neri I, Rizzoli L ym. Topical calcipotr...»4 selvitettiin kalsipotriolivoiteen tehoa yhden klinikan 20 potilaalla (13 poikaa ja 7 tyttöä, iältään 2–13 vuotta), joilla oli hyvin lievä psoriaasi (ei tarkemmin määritelty). 15 potilaalla oli plakki-, 4 guttata- ja 1 taivepsoriaasi. Voidetta käytettiin 1 kerran päivässä ensimmäisen tutkimusviikon ajan, ja jos ärsytystä ei ilmennyt, jatkossa kahdesti päivässä. Tutkimusjaksoa edeltävien 2 viikon tai tutkimusjakson aikana ei käytetty muita systeemi- tai paikallishoitoja perusvoiteita lukuun ottamatta. Hoitovaste arvioitiin 2 viikon välein, tutkimusjakso kesti 8 viikkoa. Hoitovastetta arvioitiin läiskien määrän ja niiden punoituksen, paksuuden ja hilseilyn avulla. Vaste luokiteltiin 4 kategoriaan: ei vastetta (enintään 25 % paraneminen läiskien määrässä ja morfologiassa), hieman vastetta (vastetta 25–50 %), kohtalaisesti vastetta (50–75 %) tai paraneminen (yli 75 %). 3–5 viikon hoidon jälkeen 6 potilaalla remissio, 2 ei vastetta ja 3 jätti tutkimuksen kesken ärsytyksen takia.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Heikko tutkimus ilmeisesti hyvin vähäoireisilla potilailla.

Kirjallisuutta

  1. Park SB, Suh DH, Youn JI. A pilot study to assess the safety and efficacy of topical calcipotriol treatment in childhood psoriasis. Pediatr Dermatol 1999;16:321-5 «PMID: 10469423»PubMed
  2. Oranje AP, Marcoux D, Svensson A ym. Topical calcipotriol in childhood psoriasis. J Am Acad Dermatol 1997;36:203-8 «PMID: 9039169»PubMed
  3. Darley CR, Cunliffe WJ, Green CM ym. Safety and efficacy of calcipotriol ointment (Dovonex) in treating children with psoriasis vulgaris. Br J Dermatol 1996;135:390-3 «PMID: 8949431»PubMed
  4. Patrizi A, Neri I, Rizzoli L ym. Topical calcipotriol in childhood psoriasis. Acta Derm Venereol 1999;79:477 «PMID: 10598768»PubMed