Kliinisten oireiden korrelaatio radiologisiin löydöksiin

Näytönastekatsaukset
18.8.2008
Airi Jartti

Näytön aste = C

Hoitavan lääkärin kyvyllä arvioida pneumoniaa kliinisten oireiden perusteella on korkea negatiivinen, mutta huono positiivinen ennustearvo.

Prospektiivisessa 250 kuumeista hengitystieinfektiota sairastavassa potilasmateriaalissa «Lieberman D, Shvartzman P, Korsonsky I ym. Diagnosis of ambulatory community-acquired pneumonia. Comparison of clinical assessment versus chest X-ray. Scand J Prim Health Care 2003;21:57-60 »1 hoitavan lääkärin arvion sensitiivisyys oli 74 % (49–90 %), spesifisyys 84 % (78–88 %), negatiivinen ennustearvo 97 % (94–99 %) ja positiivinen ennustearvo 27 % (16–42 %) koskien potilaan pneumoniadiagnoosia kliinisten oireiden ja tutkimuksen perusteella verrattuna thoraxin röntgenkuvaan.

Tutkimus käsitti terveyskeskukseen tai ensiapupoliklinikalle hakeutuneita israelilaisia potilaita, joiden sisäänottokriteerit olivat seuraavat: 1) ikä yli 21 vuotta 2) akuutti kuumeinen infektio, joka on kestänyt alle 1 viikkoa ja kuume vähintään 37.8 ºC 3) potilaalla oli ainakin yksi seuraavista oireista: yskä, nuha, kurkkukipu tai äänen karheus. Raskaana olevat ja HIV-positiiviset potilaat suljettiin pois tutkimusmateriaalista. Hoitava lääkäri arvioi kliinisen tutkimuksen ja potilaan haastattelun jälkeen oliko hänellä pneumonia. Tämän jälkeen potilaasta otettiin thoraxkuva. Kuvan analysoi radiologi, jonka lausunto toimitettiin hoitavalle lääkärille, mutta tätä lausuntoa ei otettu tutkimustiedostoihin. Tutkimusta varten kaikki kuvat analysoitiin erikseen sokkoutettuna senioriradiologin ja keuhkolääkärin toimesta. Ne potilaat, joilla tutkimusryhmän mukaan oli thoraxkuvan perusteella pneumonia, kävivät thoraxkontrollikuvassa 3–4 viikon kuluttua. Pneumoniadiagnoosi varmistui niillä potilailla, joilla molemmat arvioitsijat olivat yksimielisesti havainneet sellaisen keuhkovarjostuman, joka seurannassa hävisi tai väheni merkittävästi. Tutkimus käsitteli puhtaasti kliinisten oireiden perusteella tehtyä pneumonia-arviota, laboratoriolöydöksiä ei raportoitu. Jos kliininen tutkimus ei viitannut keuhkokuumeeseen, myös thoraxkuva oli yleensä normaali (NPV = 97 %). Sen sijaa huomattavassa osassa (37/51) kliinikon keuhkokuume-epäily ei varmistunut thoraxkuvalla (PPV = 27 %).

Tutkimustulosten perusteella todettiin, että hoitavan lääkärin on kliinisten oireiden perusteella vaikea tunnistaa niitä potilaita, joilla on radiologisesti todettu pneumonia. Toisaalta hoitavan lääkärin kyky sulkea pois ne potilaat, joilla ei ole pneumoniaa, on hyvä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Keuhkokuume 1

Kommentit

«Lieberman D, Shvartzman P, Korsonsky I ym. Diagnosis of ambulatory community-acquired pneumonia. Comparison of clinical assessment versus chest X-ray. Scand J Prim Health Care 2003;21:57-60 »1: Israelissa tehty tutkimus, mikä heikentää sovellettavuutta suomalaiseen väestöön. Vaikka radiologinen diagnostiikka olikin hyvin systemaattinen, potilaiden oireita ei selkeästi rajattu, koska vain yksi seuraavista riitti: yskä, nuha, kurkkukipu tai äänen karheus.

Kirjallisuutta

  1. Lieberman D, Shvartzman P, Korsonsky I ym. Diagnosis of ambulatory community-acquired pneumonia. Comparison of clinical assessment versus chest X-ray. Scand J Prim Health Care 2003;21:57-60 «PMID: 12718463»PubMed