Takaisin

Suonensisäinen kefuroksiimi keuhkokuumeen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Katariina Kainulainen
17.1.2024

Näytön aste: B

Kefuroksiimi näyttää olevan tehokas suonensisäisesti annosteltuna.

Vertailevia kontrolloituja tutkimuksia kefuroksiimista keuhkokuumeen hoidossa on yllättävän niukasti, ja nekin ovat kaikki avoimia. Kefuroksiimia on verrattu yhdessä tutkimuksessa amoksisilliini-klavulaanihappoon ja muissa atsitromysiiniin. Suonensisäisen kefuroksiimihoidon tehon arviointia vaikeuttaa myös se, että yhtä tutkimusta lukuun ottamatta on suuri osa potilaista saanut kefuroksiimin lisäksi myös joko makrolidia tai doksisykliiniä. Lisäksi tutkimuksissa käytetty kefuroksiimin annos on yhtä tutkimusta lukuun ottamatta ollut 750 mg kolmasti vuorokaudessa, mikä on Suomessa yleisimmin käytettyä annosta pienempi. Näiden lisäksi yleensä muutaman vuorokauden kestoista suonensisäistä kefuroksiimihoitoa on jatkettu huonosti imeytyvällä kefuroksiimiaksetiililla, jota on annosteltu ainoastaan kahdesti vuorokaudessa, joten kokonaisannos on siten jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin suonensisäisessä hoidossa.

Kefuroksiimi tehoaa kuitenkin varsin hyvin pneumokokkiin in vitro ja sen lisäksi suurimpaan osaan Haemofilius influenzae -kannoista (ks. THL, Mikrobilääkeresistenssin seurantaraportit «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/mikrobilaakeresistenssin-seuranta/mikrobilaakeresistenssin-tutkimusryhma-fire/mikrobilaakeresistenssin-seurantaraportit»1).

Penisilliinistä poiketen kefuroksiimi tehoaa myös muihin yleisiin vaikean yleisinfektion aiheuttajiin kuten E. Coli- ja Staphylococcus aureus -bakteereihin, millä voi olla merkitystä, jos keuhkokuumediagnoosi ei ole varma. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kefuroksiimi kuitenkaan tehoa niin sanottuihin atyyppisen keuhkokuumeen aiheuttajabakteereihin, kuten keuhkoklamydiaan, Mycoplasma pneumoniaehen tai Legionella pneumophilaan.

Pääosin Euroopassa tehdyssä monikeskustutkimuksessa «Brambilla C, Kastanakis S, Knight S ym. Cefuroxime...»1 kefuroksiimia 750 mg kolmasti vuorokaudessa i.v. verrattiin amoksisilliini-klavulaanihappoon 1,2 g kolmasti vuorokaudessa i.v. alahengitystieinfektioiden hoidossa. Suonensisäistä hoitoa tuli antaa 2–3 vuorokauden ajan, minkä jälkeen kefuroksiimihoitoa jatkettiin oraalisella kefuroksiimiaksetiililla 500 mg kahdesti vuorokaudessa ja amoksisilliini-klavulaanihappoa oraalisesti 625 mg kolmasti vuorokaudessa vähintään 5 vuorokauden ajan. Tutkimukseen otettiin kaikkiaan 512 potilasta, joista 53 %:lla oli radiologisesti varmennettu keuhkokuume. 47 % potilaista kärsi keuhkoahtaumataudin pahenemisesta tai bronkiektasioihin liittyvästä infektiosta, eikä heillä keuhkojen röntgenkuvassa todettu uusia keuhkokuumeeseen sopivia muutoksia. Näillä potilailla tuli olla keuhkosairauteensa liittyvässä yskässä tai hengenahdistuksessa paheneminen ja samanaikaisesti yskösten määrän ja niiden purulenssin lisääntyminen. Hoito oli satunnaistettu mutta avoin.

Keuhkokuumetta sairastaneista potilaista 28 vuorokauden kohdalla hoidon aloituksesta täysi parantuminen tai kliinisen tilan parantuminen todettiin 86 %:lla kefuroksiimiryhmän 101 potilaasta ja 87 %:lla amoksisilliini-klavulaanihapolla hoidetuista 94 potilaasta. Pääosin yskösnäytteistä viljellyistä bakteereista yleisin oli Haemofilus influenzae, jonka osuus oli 35 % todetuista bakteereista. Streptococcus pneumoniaen osuus oli 27 % ja Moraxella catarrhaliksen 15 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Avoimessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Plouffe J, Schwartz DB, Kolokathis A ym. Clinical ...»2 verrattiin atsitromysiiniä kefuroksiimiin radiologisesti varmennetun keuhkokuumeen hoidossa, jonka arvioitiin vaativan sairaalahoitoa. Kefuroksiimia annettiin 750 mg i.v. kolmasti vuorokaudessa 2–7 vuorokauden ajan ja sen jälkeen oraalisesti 500 mg kahdesti vuorokaudessa. Kefuroksiimilla hoidetuista 201 potilaasta 96 sai sen lisäksi erytromysiiniä 500 mg neljä kertaa vuorokaudessa. Atsitromysiiniä annettiin 500 mg kerran vuorokaudessa suonensisäisesti 2–5 vuorokauden ajan ja sen jälkeen oraalisesti. Kummassakin hoitoryhmässä mikrobilääkityksen kesto oli 7–10 vuorokautta. Tutkimusryhmissä 45–47 % potilaista sairasti lievää keuhkokuumetta (keuhkokuumeen vaikeusaste luokkaa 1–2 PSI-luokituksen mukaan) ja 32–37 % kroonista obstruktiivista keuhkosairautta.

10–14 vuorokauden kuluttua hoidon päättymisestä parantuneita oli 74 % kefuroksiimilla hoidetuista 201 potilaasta ja 77 % atsitromysiinillä hoidetuista 202 potilaasta. Todetuista taudinaiheuttajista oli 39 % pneumokokkeja, 17 % Haemofilus influenzaeta ja 30 % joko mykoplasmaa tai keuhkoklamydiaa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa neljän keskuksen tutkimuksessa «Vergis EN, Indorf A, File TM Jr ym. Azithromycin v...»3 kefuroksiimia annettuna yhdessä erytromysiinin kanssa verrattiin atsitromysiiniin radiologisesti varmennetun keuhkokuumeen hoidossa. Kefuroksiimia annettiin suonensisäisesti 750 mg kolmasti vuorokaudessa 2–7 vuorokauden ajan. Loput 7–10 vuorokauden mikrobilääkityksen kestosta kefuroksiimia annettiin suun kautta 500 mg kahdesti vuorokaudessa. Kaikki kefuroksiimia saaneet potilaat saivat myös erytromysiiniä 500–1 000 mg suonensisäisesti tai suun kautta 4 kertaa vuorokaudessa korkeintaan 21 vuorokauden ajan. Kroonista obstruktiivista keuhkosairautta sairasti 37 % potilaista.

Hoidon päättyessä parantuneita oli 83 % kefuroksiimilla ja erytromysiinillä hoidetuista 86 potilaasta (95 % luottamusväli 73–90 %) ja 75 % atsitromysiinillä hoidetuista 83 potilaasta (95 % luottamusväli 64–84 %, p = 0,026). Todetuista mikrobeista pneumokokkeja oli 25 %, atyyppisen keuhkokuumeen aiheuttajabakteereita (Legionella, mykoplasma tai keuhkoklamydia) 42 % ja H. influenzaeta 17 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Neljännessä vertailevassa tutkimuksessa «Kuzman I, Dakovic-Rode O, Oremus M ym. Clinical ef...»4 kefuroksiimia verrattiin tavanomaista lyhyempään atsitromysiinihoitoon radiologisesti varmennetun ja sairaalahoitoa vaativan keuhkokuumeen hoidossa Keski- ja Itä-Euroopassa tehdyssä monikeskustutkimuksessa. Tutkimus oli satunnaistettu, mutta muutoin avoin.

Kefuroksiimia annettiin 1,5 g kolme kertaa vuorokaudessa suonensisäisesti 1–4 vuorokauden ajan ja sen jälkeen kefuroksiimiaksetiilia 500 mg kahdesti vuorokaudessa 7 vuorokauden ajan. 31 % kefuroksiimilla hoidetuista potilaista sai lisäksi doksisykliiniä 100 mg kahdesti vuorokaudessa kliinikkotutkijan epäillessä potilaalla atyyppistä keuhkokuumetta.

Kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä 82 % sekä kefuroksiimilla hoidetuista 89 potilaasta että atsitromysiinillä hoidetuista 82 potilaasta oli parantunut. Atsitromysiiniä annettiin suonensisäisesti keskimäärin 3,2 vuorokautta ja kefuroksiimia 3,3 vuorokautta. Atsitromysiinihoidon kokonaiskesto oli keskimäärin 6,2 vuorokautta ja kefuroksiimin 10,1 vuorokautta. Pneumokokkeja oli eristetyistä mikrobeista 34 % ja atyyppisiä keuhkokuumeen aiheuttajia (mykoplasma, keuhkoklamydia, Chlamydia psittaci, Coxiella burnetii) oli huomattavan paljon eli kaikkiaan 79 % todetuista taudinaiheuttajista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Brambilla C, Kastanakis S, Knight S ym. Cefuroxime...»1: Keuhkokuumetta sairastaneiden potilaiden määrä oli liian pieni luotettavien johtopäätösten tekemiseksi. Suonensisäisen hoidon kestoa ei ollut raportoitu. Oraalisena jatkohoitona annettu kefuroksiimiaksetiili imeytyi riittämättömästi keuhkokuumeen hoitoa ajatellen. Hemofiluksen ja Moraxellan suuri osuus tunnistetuissa taudinaiheuttajissa kuvastaa potilasmateriaalissa olevan runsaasti aiempia keuhkosairauksia sairastavia.

«Plouffe J, Schwartz DB, Kolokathis A ym. Clinical ...»2: Oraalisena jatkohoitona annettu kefuroksiimiaksetiili imeytyi riittämättömästi keuhkokuumeen hoitoa ajatellen. Suonensisäisen kefuroksiimihoidon kesto oli keskimäärin 4 vuorokautta.

«Vergis EN, Indorf A, File TM Jr ym. Azithromycin v...»3: Kefuroksiimihoidon tehon arviointia vaikeuttaa kaikkien potilaiden saama erytromysiinihoito. Tutkimusryhmät olivat liian pienet hoitojen erojen arvioimiseen. Atyyppisten keuhkokuumeen aiheuttajabakteerien osuus oli poikkeuksellisen suuri.

«Kuzman I, Dakovic-Rode O, Oremus M ym. Clinical ef...»4: Ainoa vertaileva tutkimus, jossa kefuroksiimia oli annettu Suomessa tavallisimmin käytössä olevaa annosta käyttäen. Tutkimusryhmien koko oli liian pieni hoitoryhmien erojen osoittamiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Brambilla C, Kastanakis S, Knight S ym. Cefuroxime and cefuroxime axetil versus amoxicillin plus clavulanic acid in the treatment of lower respiratory tract infections. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1992;11:118-24 «PMID: 1396725»PubMed
  2. Plouffe J, Schwartz DB, Kolokathis A ym. Clinical efficacy of intravenous followed by oral azithromycin monotherapy in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. The Azithromycin Intravenous Clinical Trials Group. Antimicrob Agents Chemother 2000;44:1796-802 «PMID: 10858333»PubMed
  3. Vergis EN, Indorf A, File TM Jr ym. Azithromycin vs cefuroxime plus erythromycin for empirical treatment of community-acquired pneumonia in hospitalized patients: a prospective, randomized, multicenter trial. Arch Intern Med 2000;160:1294-300 «PMID: 10809032»PubMed
  4. Kuzman I, Dakovic-Rode O, Oremus M ym. Clinical efficacy and safety of a short regimen of azithromycin sequential therapy vs standard cefuroxime sequential therapy in the treatment of community-acquired pneumonia: an international, randomized, open-label study. J Chemother 2005;17:636-42 «PMID: 16433194»PubMed