Jäännöstaskujen korjaaminen keinoluumateriaalilla alaviisaudenhampaan poistoleikkauksen yhteydessä

Näytönastekatsaukset
2.9.2008
Kari Palokas

Näytön aste = C

Keinoluu (demineralisoitu luujauhe) saattaa edistää jäännöstaskujen paranemista toisen alaposkihampaan takapinnalla alaviisaudenhampaan poiston jälkeen, kun potilaalla on taskujen syntymiseen vaikuttamassa useampi riskitekijä.

Amerikkalainen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Dodson TB. Is there a role for reconstructive techniques to prevent periodontal defects after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2005;63:891-6»1, jossa riskiryhmän kriteerit olivat: ikä poistohetkellä ≥ 26 vuotta, jo havaittuja kiinnityskudostuhoja alueella (kiinnityskudostaso ≥ 3 mm) ja eteenpäin kallistunut tai vaakasuorassa oleva impaktoitunut alaviisaudenhammas. Mukana oli12 potilasta, joilla oli18 riskiryhmään laskettavaa alaviisaudenhammasta. Tutkimuspotilaiden keski-ikä 30 vuotta (± 6.1 vuotta, vaihteluväli 26–48 vuotta). Miehiä oli 75 %.

Tutkimusasetelma: viisaudenhammas poistettiin ja toisen alaposkihampaan juuren takapinta puhdistettiin hammaskivi-instrumentilla. Hampaan poiston jälkeen toisessa koeryhmässä poistokuoppa täytettiin demineralisoidulla luujauheella, toisessa koeryhmässä kuopan päälle asetettiin itsestään hajoava kudosohjauskalvo ja kontrolliryhmässä haava vain suljettiin. Haavansulku tapahtui kaikissa ryhmissä samalla tavalla. Antibiootti aloitettiin ennen leikkausta ja sitä jatkettiin 10 vuorokauden ajan poiston jälkeen. Klooriheksidiinipurskuttelut (0.12-prosenttinen) kahdesti vuorokaudessa.

Kontrolliryhmässä oli 8 hammasta ja kummassakin koeryhmässä 5 hammasta. Osa koehenkilöistä toimi omina kontrolleinaan. Seuranta-aika oli 26 viikkoa. Tutkittiin kiinnityskudostason muutosta poistokohdan viereisen toisen alaposkihampaan takapinnan poskenpuoleisessa kulmassa.

Kiinnitystasot paranivat seurannan aikana kontrolliryhmässä 3.0 ± 2.9 mm, kudosohjauskalvoryhmässä 2.4 ± 3.0 mm ja luujauheryhmässä 6.2 ± 3.3 mm. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (MANOVA p < 0.002). Todettiin, että kiinnityskudostasoissa oli tilastollisesti merkitsevä ero (p = 0.001) luujauheella hoidetun ryhmän välillä ja kontrolliryhmän välillä, luujauheryhmän eduksi, mutta ei eroa kontrolliryhmän ja kudosohjauskalvoryhmän välillä (p = 0.35).

Luujauheella hoidetulla ryhmällä ja kudosohjauskalvoilla hoidetulla ryhmällä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p = 0.037) luujauheryhmän eduksi.

Tutkimuksen päätelmä oli, että potilaille, joilla on korkea riski toisen alaposkihampaan takapinnan kiinnityskudosvaurioihin alaviisaudenhampaan poiston jälkeen, saattaa olla hyötyä poiston yhteydessä käytettävästä demineralisoidusta luujauheesta alueen kiinnityskudosten paranemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Viisaudenhammas 1

Kommentit

Otoskoko oli pieni ja vertailuryhmät olivat pieniä, joten luotettavien päätösten tekeminen on vaikeaa. Alaviisaudenhampaan poiston jälkeen on riski luoda uusia tai säilyttää vanhoja kiinnityskudosvaurioita toisen poskihampaan takapinnalla. Tutkija suosittelee, että tämäntyyppiset tutkimukset jatkossa kohdistettaisiin vain korkean kiinnityskudosvaurioriskin ryhmiin.

Kirjallisuutta

  1. Dodson TB. Is there a role for reconstructive techniques to prevent periodontal defects after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2005;63:891-6