Kortikosteroidit viisaudenhammaskirurgiassa

Näytönastekatsaukset
2.9.2008
Juha Sane

Näytön aste = B

Leikkausta ennen ja leikkauksen jälkeen annettu kortikosteroidi ilmeisesti vähentää viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen turvotuksen, suunavautumisrajoituksen ja kivun määrää.

Turkissa tehdyssä satunnaistetussa lumelääkekontrolloidussa kaksoissokko-, crossover-tutkimuksessa poistettiin 20 potilaalta leikkauksellisesti molemmat alaleuan viisaudenhampaat «Esen E, Tasar F, Akhan O. Determination of the anti-inflammatory effects of methylprednisolone on the sequelae of third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:1201-6; discussion 1206-8 »1. Terveille potilaille, joiden keski-ikä oli 21.6 vuotta (19–25 vuotta) suoritettiin poistot kahdella eri kerralla välin ollessa vähintään 3 viikkoa. Satunnaisesti valiten annettiin välittömästi ennen toista toimenpidettä potilaalle suonensisäisesti 125 mg metyyliprednisolonia ja toisella kerralla steriiliä keittosuolaliuosta. Jälkilääkityksenä määrättiin molemmilla kerroilla 500 mg penisilliiniä 4 kertaa päivässä 5 päivän ajan sekä 500 mg parasetamolia 4 kertaa päivässä tarvittaessa.

Tutkimuksessa vertailtiin leikkauksen jälkeisen turvotuksen määrää lähtötilanteeseen nähden ultraäänen ja tietokonetomografian avulla 2 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Jälkisäryn voimakkuutta arvioitiin käytettyjen särkylääketablettien määrällä. Suunavautumisen laajuus mitattiin etuhampaiden kohdalta ja verrattiin lähtötilanteeseen toisen ja seitsemäntenä leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Tutkimuksessa todettiin tietokonetomografialla mitattuna turvotuksen laajuuden olleen toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä tilastollisesti merkitsevästi (42 %) vähäisempää leikkauksissa, joissa käytettiin metyyliprednisolonia verrattuna keittosuolan käyttöön (p < 0.005). Ultraäänellä mitattuna tilastollisesti merkitsevää eroa ei todettu (ero 29 %, p > 0.05). Leikkauspäivänä kipulääkitystä käytettiin metyyliprednisoloniryhmässä 42 % vähemmän (p < 0.0001) kuin keittosuolaryhmässä. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä tilastollisesti merkitsevää eroa kipulääkityksen käytössä ei ryhmien välillä todettu. Suunavautuminen väheni huomattavasti leikkauksen jälkeen molemmissa ryhmissä, mutta ainoastaan toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä todettiin tilastollisesti merkitsevä ero suunavautumisen rajoittumisessa ryhmien välillä, metyyliprednisoloniryhmällä suunavautuminen rajoittui 24 %, lumelääkeryhmällä 38 % lähtötilanteeseen verrattuna (p < 0.01)

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saksassa tehdyssä satunnaistetussa lumelääkekontrolloidussa kaksoissokko-, crossover-tutkimuksessa poistettiin 25 terveeltä potilaalta (keski-ikä 21.6 vuotta, vaihteluväli 19–25 vuotta) leikkauksellisesti molemmat ylä- ja alaleuan viisaudenhampaat kahdella eri kerralla (saman puolen ylä- ja alahammas yhtä aikaa), välin ollessa vähintään 6 viikkoa «Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoperative swelling and pain by dexamethasone after operative removal of impacted third molar teeth. Eur J Clin Pharmacol 1993;44:275-7 »2. Satunnaisesti valiten annettiin toisen toimenpiteen yhteydessä potilaalle suun kautta 6 mg dexametasonia 12 tuntia ennen leikkausta ja uudelleen 12 tuntia leikkauksen jälkeen. Vastaavasti toisella kerralla annettiin lumelääkettä. Jälkilääkityksenä määrättiin kodeiinifosfaattia 30 mg tabletteina käytettäväksi tarvittaessa.

Tutkimuksessa selvitettiin leikkauksen jälkeisen turvotuksen määrää mittaamalla se ensimmäisenä, kolmantena ja seitsemäntenä leikkauksen jälkeisenä päivänä teipin, ultraäänen ja paksuusmittarin avulla. Jälkisäryn voimakkuutta arvioitiin kipuasteikon (VAS) avulla sekä käytettyjen särkylääketablettien määrällä. Suun avautumisen laajuus mitattiin etuhampaiden kohdalta.

Tutkimuksessa todettiin ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä teipin (54 %) ja paksuusmittarin (46 %) avulla mitattuina turvotuksen laajuuden olleen tilastollisesti merkitsevästi vähäisempää leikkauksissa, joissa käytettiin dexametasonia verrattuna lumelääkkeen käyttöön (p < 0.001). Ultraäänellä mitattuna merkitsevää eroa ei todettu (väheneminen 29 %, p = 0.056). Kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä turvotuserot olivat 31.5 % (teippi), 16.6 % (paksuusmittari) ja 21.1 % (ultraääni) dexametasoniryhmän eduksi, joista vain teippimittauksella saatiin merkitsevä ero (p <= 0.026). Seitsemäntenä päivänä leikkauksen jälkeen ei ryhmien välillä ollut eroja turvotuksen määrässä. Kipulääkitystä käytettiin dexametasoniryhmässä 37 % vähemmän (p < 0.02) kuin lumelääkeryhmässä. Kipuasteikolla mitattuna eroa ryhmien välillä todettiin vain ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä (p = 0.01), jolloin dexametasoniryhmällä kivun määrä oli 50 % vähäisempää. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä suunavautuminen rajoittui dexametasoniryhmässä 17.7 % lähtötilanteeseen verrattuna ollen merkitsevästi parempi lumelääkeryhmään nähden (p < 0.002), myöhemmin merkitsevää eroa suunavautumisessa ei ryhmien välillä todettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saksassa tehdyssä satunnaistetussa lumelääkekontrolloidussa kaksoissokko-, crossover-tutkimuksessa poistettiin 25 potilaalta leikkauksellisesti molemmat ylä- ja alaleuan viisaudenhampaat «Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoperative swelling and pain by dexamethasone after operative removal of impacted third molar teeth. Eur J Clin Pharmacol 1993;44:275-7 »2. Yleisterveille potilaille, joiden keski-ikä oli 21.6 vuotta (19–25 vuotta) suoritettiin poistot kahdella eri kerralla puoli kerrallaan, välin ollessa vähintään 6 viikkoa. Satunnaisesti valiten annettiin toisen toimenpiteen yhteydessä potilaalle suun kautta 6 mg dexametasonia 12 tuntia ennen leikkausta ja uudelleen 12 tuntia leikkauksen jälkeen. Vastaavasti toisella kerralla annettiin lumelääkettä. Jälkilääkityksenä määrättiin kodeiinifosfaattia 30 mg tabletteina käytettäväksi tarvittaessa.

Tutkimuksessa selvitettiin leikkauksen jälkeisen turvotuksen määrää mittaamalla se ensimmäisenä, kolmantena ja seitsemäntenä leikkauksen jälkeisenä päivänä teipin, ultraäänen ja paksuusmittarin avulla. Jälkisäryn voimakkuutta arvioitiin kipuasteikon (VAS) avulla sekä käytettyjen särkylääketablettien määrällä. Suun avautumisen laajuus mitattiin etuhampaiden kohdalta.

Tutkimuksessa todettiin ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä teipin (54 %) ja paksuusmittarin (46 %) avulla mitattuina turvotuksen laajuuden olleen tilastollisesti merkitsevästi vähäisempää leikkauksissa, joissa käytettiin dexametasonia verrattuna lumelääkkeen käyttöön (p < 0.001). Ultraäänellä mitattuna merkitsevää eroa ei todettu (väheneminen 29 %, p = 0.056). Kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä turvotuserot olivat 31.5 % (teippi), 16.6 % (paksuusmittari) ja 21.1 % (ultraääni) dexametasoniryhmän eduksi, joista vain teippimittauksella saatiin merkitsevä ero (p <= 0.026). Seitsemäntenä päivänä leikkauksen jälkeen ei ryhmien välillä ollut eroja turvotuksen määrässä. Kipulääkitystä käytettiin dexametasoniryhmässä 37 % vähemmän (p < 0.02) kuin lumelääkeryhmässä. Kipuasteikolla mitattuna eroa ryhmien välillä todettiin vain ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä (p = 0.01), jolloin dexametasoniryhmällä kivun määrä oli 50 % vähäisempää. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä suunavautuminen rajoittui dexametasoniryhmässä 17.7 % lähtötilanteeseen verrattuna ollen merkitsevästi parempi lumelääkeryhmään nähden (p < 0.002), myöhemmin merkitsevää eroa suunavautumisessa ei ryhmien välillä todettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Viisaudenhammas 1

Kirjallisuutta

  1. Esen E, Tasar F, Akhan O. Determination of the anti-inflammatory effects of methylprednisolone on the sequelae of third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:1201-6; discussion 1206-8 «PMID: 10513866»PubMed
  2. Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoperative swelling and pain by dexamethasone after operative removal of impacted third molar teeth. Eur J Clin Pharmacol 1993;44:275-7 «PMID: 8491244»PubMed