Yhdysvalloissa vuonna 2001 julkaistu systemoitu DARE-katsaus «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: a systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Ra»1 perustui 739 artikkelin hakuun, joista tutkimukseen valittiin 8 artikkelia vuosilta 1983–99. Julkaisuista 5 oli tehty Englannissa. Valintaperusteet olivat, että seuranta-aika oli ainakin 6 kuukautta, kliiniset objektiiviset tuntotestit oli tehty (hipaisutunto ja 2 pisteen erotuskyky), eri leikkausmenetelmien lopputulokset eriteltiin ja että artikkelissa kuvattiin enemmän kuin 10 tapausta.
Kolme vertailtavaa kirurgista menetelmää olivat:
Kielihermon ohimenevä vaurio tuli useimmin 3. menetelmällä (9.6 %), seuraavaksi useimmin 2. menetelmällä (6.4 %) ja harvimmin 1. menetelmällä (0.6 %). Kielihermon vaurioitumisen vaara oli 8.8 kertaa suurempi posken puoleisessa avauksessa kielihaan kanssa kuin ilman sitä, 13.3 kertaa suurempi kielen puolisen luun halkaisussa kuin posken puoleisessa avauksessa ilman kielihakaa ja 1.5 kertaa suurempi kielen puoleisen luun halkaisussa kuin posken puoleisessa avauksessa kielihaan kanssa (kaikki P < 0.001). Pysyväksi kielihermon vaurio jäi 0.2 % 1. menetelmällä, 0.6 % 2. menetelmällä ja 0.1 % 3. menetelmällä.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Suomessa käytetään yleisesti posken puolista avausta ilman kielihakaa, jolloin tutkimuksen mukaan kielihermon vauriot jäävät vähäisimmiksi. Englannissa aiemmin yleistä kielihaan käyttämistä ei suositella Suomen oloihin.