Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M, Roine R, Jauhiainen M, Hurri H, Koes B. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for subacute low-back pain among working age adults. Cochrane Databa»1 on kaksi subakuuttia selkäkipua koskevaa kelvollista, menetelmällisesti heikkotasoista tutkimusta. Tutkimusten perusteella on kohtalainen näyttö, että moniammatillinen kuntoutus, joka sisältää alaselkäpotilaan työtä ja työpaikan ergonomisia olosuhteita kartoittavan ja niihin puuttuvan työpaikkakäynnin tai työterveyshuollon toteuttaman alaselkäpotilaan työskentelyä helpottavan intervention, auttaa alaselkäpotilasta palaamaan työhön, vähentää sairauslomaa ja lievittää subjektiivista haittaa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomessa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa «Karjalainen K, Malmivaara A, Mutanen P, Roine R, Hurri H, Pohjolainen T. Mini-intervention for subacute low back pain: two-year follow-up and modifiers of effectiveness. Spine 2004;29:1069-76 »2 yhteensä 164 pitkittyvää selkäkipua potevaa potilasta arvottiin kolmeen ryhmään. Ryhmällä A (n=56) oli mini-interventio, jossa oli lääkärin ja fysioterapeutin yksityiskohtainen ja huolellinen tutkimus sekä sen jälkeen potilaalle annettiin suositukset ja ohjaus. Ryhmällä B (n=51) oli em. mini-interventio ja työpaikkakäynti ja ryhmällä C (n=57) normaalisti toteutettu terveydenhuollon hoito. Seuranta-aika oli 24 kuukautta. Kipu, koettu haitta, elämänlaatu, tyytyväisyys hoitoon, sairauslomapäivien lukumäärä, terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset olivat tulosmittareina. Kivun määrässä, haitassa ja elämänlaadussa ryhmien välillä ei ollut eroja. Mini-interventioryhmässä muihin ryhmiin verrattuna päivittäisen ja kiusallisen kivun määrä kuitenkin väheni ja tyytyväisyys hoitoon lisääntyi. Terveydenhuolto- ja työkyvyttömyyskustannukset ryhmässä A olivat 4 670 euroa, ryhmässä B 5 990 euroa ja ryhmässä C 9 510 euroa. Ryhmän A terveydenhuolto- ja työkyvyttömyyskustannukset olivat tilastollisesti merkitsevästi pienempiä kuin muiden ryhmien. Koettu riski, että ei parane, oli voimakkain hoitoon vaikuttava tekijä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä