Yleiskatsauksessa etsittiin satunnaistettuja tai kvasi-satunnaistettuja vertailututkimuksia kirurgisen hoidon vaikuttavuudesta spinaalistenoosiin liittyviin oireisiin «van Tulder M, Koes B, Seitsalo S, Malmivaara A. Outcome of invasive treatment modalities on back pain and sciatica: an evidence-based review. Eur Spine J 2006;15 (Suppl 1):S82-92»1. Norjalaisessa tutkimuksessa kerättiin sadan spinaalistenoosipotilaan kohortti, josta vaikeimmin kipeät potilaat leikattiin (n=19) ja lieväoireiset hoidettiin konservatiivisesti (n=50). Näiden ryhmien väliin jäi oireiltaan keskivaikea ryhmä, jonka 31 potilasta satunnaistettiin kirurgiseen (n=13) ja konservatiiviseen hoitoryhmään (n=18) «Amundsen T, Weber H, Nordal HJ, Magnaes B, Abdelnoor M, Lilleas F. Lumbar spinal stenosis: conservative or surgical management? A prospective 10-year study. Spine 2000;25:1424-35»2. Tutkimuksen metodologisista puutteista johtuen leikkaushoidon vaikuttavuudesta ei voida tehdä johtopäätöksiä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa tutkimuksessa verrattiin laminektomian ja useiden laminotomioiden vaikuttavuutta oireisen spinaalistenoosin hoidossa. Tutkimuksessa oli useita sekoittavia tekijöitä, joiden vuoksi johtopäätöksiä eri tekniikoiden paremmuudesta ei voitu tehdä «Postacchini F, Cinotti G, Perugia D, Gumina S. The surgical treatment of central lumbar stenosis. J Bone Joint Surg Br 1993;75-B:386-392»3.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleiskatsauksen julkaisemisen jälkeen on ilmestynyt kotimainen satunnaistettu monikeskustutkimus keskivaikean spinaalistenoosin leikkaushoidon vaikuttavuudesta «Malmivaara A, Slätis P, Heliövaara M ym. Surgical or nonoperative treatment for lumbar spinal stenosis? A randomized controlled trial. Spine 2007;32:1-8»4. Tutkimuksessa oli 94 potilasta, joista 44 hoidettiin konservatiivisesti. 50:lle tehtiin dekompressio (kymmenelle potilaalle myös luudutus leikkaavan lääkärin harkinnan mukaisesti). Kirurgisesti hoidetut potilaat hyötyivät kahden vuoden seurannassa tilastollisesti merkitsevästi enemmän selkä-, ja alaraajakivun sekä selkäkipuun liittyvän toiminnallisen haitan osalta. Kummassakin ryhmässä tapahtui paranemista kävelykyvyssä, eroa tässä suhteessa ryhmien välillä ei ollut. Paranemista kivun ja haitan osalta tapahtui kuitenkin myös konservatiivisessa ryhmässä, joten tutkijoiden mukaan hoidon aloitus keskivaikeassa spinaalistenoosissa on konservatiivinen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Okahaarakkeiden väliin asetettavat implantit muuttavat nikamien välistä asentoa ja teoreettisesti väljentävät segmentaalista stenoosia. Yhdestä implantista on julkaistu satunnaistettu 191 potilaan monikeskustutkimus (X STOP) «Zucherman JF, Hsu KY, Hartjen CA ym. A multicenter, prospective, randomized trial evaluating the X STOP interspinous process decompression system for the treatment of neurogenic intermittent claudicat»5. Sata potilasta hoidettiin X STOP -laitteella, 91 konservatiivisesti. Kahden vuoden kohdalla 60 % implanttiryhmän potilaista raportoi kliinisesti merkitsevän paranemisen oirekuvassaan, kun vastaava osuus konservatiivisessa ryhmässä oli 19 %. Suomalaiseen hoitokäytäntöön nämä implantit eivät toistaiseksi ole kuuluneet.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 304 spinaalistenoosipotilasta, joilla oli myös degeneratiivinen spondylolisteesi, kirurgiseeen tai konservatiiviseen hoitoon «Weinstein JN, Lurie JD, Tosteson TD ym. Surgical versus nonsurgical treatment for lumbar degenerative spondylolisthesis. N Engl J Med 2007;356:2257-70»6. Kirurgiaan satunnaistetusta 159 potilaasta 57 % leikattiin vuoden kuluessa ja 64 % kahden vuoden kuluessa. Konservatiiviseen hoitoon satunnaistetuista potilaista 44 % leikattiin ensimmäisen vuoden kuluessa ja toisen seurantavuoden loppuun mennessä 49 %. Johtuen kahden satunnaistetun ryhmän pienestä erosta leikkaukseen päätymisessä, ei hoitoaikeen mukaisessa analyysissa ollut ryhmien välillä eroja. Verrattaessa leikattuja ja ei-leikattuja potilaita alkutilanteen erot tilastollisesti kontrolloiden, oli kahden vuoden seurannassa kirurgisesti hoidetuilla vähemmän kipua ja parempi toimintakyky kuin konservatiivisesti hoidetuilla.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 289 spinaalistenoosipotilasta kirurgiseeen tai konservatiiviseen hoitoon «Weinstein JN, Tosteson TD, Lurie JD ym. Surgical versus nonsurgical treatment for lumbar spinal stenosis. N Engl J Med 2008;358:794-810»7. Kirurgiaan satunnaistetuista potilaista 67 % leikattiin kahden vuoden kuluessa. Konservatiiviseen hoitoon satunnaistetuista potilaista 43 % leikattiin toisen seurantavuoden loppuun mennessä. Vaikka kahden satunnaistetun ryhmän välillä oli varsin pieni ero leikkaukseen päätymisessä, oli kahden vuoden seurannassa kirurgisesti hoidetuilla vähemmän kipua SF-36 skaalan kipuosiossa, Muissa tulosmuuttujissa eroja ei kuitenkaan todettu. Analysoitaessa aineistoa kirurgiseen hoitoon päätymisen perusteella ja liittämällä siihen vielä havainnoiva 289 potilaan kohorttiaineisto päädyttiin tuloksiin, joiden mukaan kirurginen hoito oli vaikuttavampaa kahden vuoden seurannassa kuin konservatiivinen hoito.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen