Vuosia 1985–96 koskeva Cochrane-katsaus «Tudur Smith C, Marson AG, Clough HE ym. Carbamazepine versus phenytoin monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD001911 »1 (abstrakti «»1, katsaus «Carbamazepine versus phenytoin monotherapy for epilepsy»2). Kohteena alun perin yhdeksän satunnaistettua karbamatsepiinia ja fenytoiinia paikallisalkuisessa epilepsiassa ja toonis-kloonisissa kohtauksissa ensisijaislääkkeinä vertaillutta tutkimusta. Kolmesta tutkimuksesta saatiin käyttöön alkuperäinen, yksittäisiä potilaita koskeva tieto yhteensä 551 potilasta (63 % kaikkiin yhdeksään tutkimukseen osallistuneista potilaista). Kahdessa tutkimuksessa oli pääasiassa aikuisia (13–82-vuotiaita) ja yhdessä pelkästään lapsia (3–16-vuotiaita). Katsauksen lähteenä käytettiin muun muassa MEDLINE-tietokantaa ja Epilepsia, Epilepsy Research, Seizure ja Acta Neurologica Scandinavica sekä muita neurologisia lehtiä. Vaarasuhde (HR) > 1 tarkoittaa, että tapahtuma on fenytoiinilla todennäköisempi. Aika lääkkeen lopettamiseen HR (95 % CI) 0.97 (0.74–1.28), 12 kuukauden remissio 1.00 (0.78–1.29), aika ensimmäiseen kohtaukseen 0.91 (0.74–1.12). Karbamatsepiini ja fenytoiini eivät eronneet teholtaan toisistaan.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuosia 1992–96 koskeva Cochrane-katsaus «Marson AG, Williamson PR, Hutton JL ym. Carbamazepine versus valproate monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;3:CD001030 »2 (abstrakti «»3, katsaus «Carbamazepine versus valproate monotherapy for epilepsy»4). Kohteena alun perin kahdeksan satunnaistettua karbamatsepiinia ja valproaattia paikallisalkuiseen epilepsiaan ja toonis-kloonisiin kohtauksiin ensisijaislääkkeinä vertaillutta tutkimusta. Viidestä tutkimuksesta saatiin käyttöön alkuperäinen yksittäisiä potilaita koskeva tieto yhteensä 1 265 potilasta (85 % kaikkiin kahdeksaan tutkimukseen osallistuneista potilaista). Kolmessa tutkimuksessa oli pääasiassa aikuisia (13–83-vuotiaita) ja kahdessa pelkästään lapsia (3–16-vuotiaita). Katsauksen lähteenä käytettiin muun muassa MEDLINE-tietokantaa, Cochrane Epilepsy Group Trial -rekisteriä, Cochrane Central Register of Controlled Trials -rekisteriä sekä ottamalla yhteyttä lääketehtaisiin ja tutkijoihin. Vaarasuhde (HR) > 1 tarkoittaa, että tapahtuma on valproaatilla todennäköisempi. Aika lääkkeen lopettamiseen HR (95 % CI) 0.97 (0.79–1.18), 12 kuukauden remissio 0.87 (0.74–1.02), aika ensimmäiseen kohtaukseen 1.09 (0.96–1.25). Karbamatsepiini ja valproaatti eivät eronneet teholtaan toisistaan.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuosia 1985–96 koskeva Cochrane-katsaus «Tudur Smith C, Marson AG, Williamson PR. Carbamazepine versus phenobarbitone monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD001904 »3 (abstrakti «»5, katsaus «Carbamazepine versus phenobarbitone monotherapy for epilepsy»6). Kohteena alun perin yhdeksän satunnaistettua karbamatsepiinia ja fenobarbitaalia paikallisalkuiseen epilepsiaan ja toonis-kloonisiin kohtauksiin ensisijaislääkkeinä vertaillutta tutkimusta. Neljästä tutkimuksesta saatiin käyttöön alkuperäinen yksittäisiä potilaita koskeva tieto yhteensä 684 potilasta (59 % kaikkiin yhdeksään tutkimukseen osallistuneista potilaista). Kahdessa tutkimuksessa oli pääasiassa aikuisia (13–82-vuotiaita) ja yhdessä pelkästään lapsia (3–16-vuotiaita) ja yhdessä tutkimuksessa sekä aikuisia että lapsia (2–68-vuotiaita). Katsauksen lähteenä käytettiin muun muassa MEDLINE-tietokantaa ja Epilepsia, Epilepsy Research, Seizure ja Acta Neurologica Scandinavicaa sekä muita neurologisia lehtiä. Vaarasuhde (HR) > 1 tarkoittaa, että tapahtuma on fenobarbitaalilla todennäköisempi. Aika lääkkeen lopettamiseen HR (95 % CI) 1.63 (1.23–2.15), 12 kuukauden remissio 0.87 (0.65–1.17), aika ensimmäiseen kohtaukseen 0.85 (0.68–1.05). Karbamatsepiini ja fenobarbitaali eivät eronneet teholtaan toisistaan, mutta fenobarbitaali jouduttiin lopettamaan useammin kuin karbamatsepiini.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuosia 1995–2001 koskeva Cochrane-katsaus «Gamble CL, Williamson PR, Marson AG. Lamotrigine versus carbamazepine monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD001031 »4 (abstrakti «»7, katsaus «»8). Kohteena alun perin viisi satunnaistettua karbamatsepiinia ja lamotrigiinia paikallisalkuiseen epilepsiaan ja toonis-kloonisiin kohtauksiin ensisijaislääkkeinä vertaillutta tutkimusta. Viidestä tutkimuksesta saatiin käyttöön alkuperäinen yksittäisiä potilaita koskeva tieto yhteensä 1 384 potilasta (100 % kaikkiin viiteen tutkimukseen osallistuneista potilaista). Kolmessa tutkimuksessa oli pääasiassa aikuisia (13–65-vuotiaita tai yli 12-vuotiaita) ja yhdessä kaikenikäisiä (yli 2-vuotiaita), yksi tutkimus koski vain ikääntyneitä (yli 65-vuotiaita). Katsauksen lähteenä käytettiin muun muassa MEDLINE-tietokantaa ja Epilepsia, Epilepsy Research, Seizure ja Acta Neurologica Scandinavica sekä muita neurologisia lehtiä. Muuttujien "aika lääkkeen lopettamiseen" ja "aika ensimmäiseen kohtaukseen" kohdalla vaarasuhde (HR) < 1 tarkoittaa etua lamotrigiinille ja muuttujan "remissio" kohdalla HR < 1 tarkoittaa etua karbamatsepiinille. Aika lääkkeen lopettamiseen HR (95 % CI) 0.55 (0.35–0.84), 6 kuukauden remissio 0.92 (0.82–1.04), aika ensimmäiseen kohtaukseen 1.14 (0.92–1.43). Karbamatsepiini ja lamotrigiini eivät eronneet teholtaan toisistaan, mutta karbamatsepiini jouduttiin keskeyttämään useammin kuin lamotrigiini.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä