49 saksalaista aikuispotilasta (18–70 vuotta, keski-ikä 34 vuotta) satunnaistettiin käyttämään 8 viikon ajan kahdesti päivässä 0.07-prosenttista B12-vitamiinia sisältävää emulsiovoidetta toiselle puolelle, lumetta toiselle puolelle vartaloa «Stücker M, Pieck C, Stoerb C, Niedner R, Hartung J, Altmeyer P. Topical vitamin B12--a new therapeutic approach in atopic dermatitis-evaluation of efficacy and tolerability in a randomized placebo-con»1. Vartalon B12-vitamiinivoidetta saaneella puolella modifioitu ekseeman vaikeusastetta arvioiva SASSAD-pisteytys väheni merkitsevästi enemmän (100–44) kuin lumevoidetta saaneella vartalon puolella (96–67, p < 0.0002). 26 potilaalla B12-voide arvioitiin lumetta paremmaksi, 5 potilaalla lume B12-voidetta paremmaksi. Tutkimuksessa ei kerrottu mitä muita hoitoja samaan aikaan sallittiin.
197 ruotsalaispotilasta satunnaistettiin 20 % glyseriiniemulsiovoidetta (G, N = 68, keskimäärin 35 vuotta), 4 % ureaa ja 4 % NaCl:a sisältävää voidetta (U, N = 63, keskimäärin 32 vuotta) tai pelkkää voidepohjaa käyttävään ryhmään (P, N = 66, keskimäärin 34 vuotta) «Lodén M, Andersson AC, Anderson C ym. A double-blind study comparing the effect of glycerin and urea on dry, eczematous skin in atopic patients. Acta Derm Venereol 2002;82:45-7»2. Atooppisen ekseeman yleistä vaikeusastetta kuvaavat DASI-pisteet olivat pienentyneet kaikissa ryhmissä enemmistöllä 30 päivän jälkeen (G 85, U 89, P 63 %:lla). Ihon kuivuus väheni G-ryhmässä merkitsevästi P-ryhmää enemmän. G-ryhmässä kortikosteroidikäyttöpäivien mediaani oli 8, U-ryhmässä 7, lumeryhmässä 14. G- ja P-ryhmässä lähes 40 % potilaista ilmoitti kirvelyä, U-ryhmässä noin 65 % (p = 0.0006). Tulokset on esitetty osin kuviona, josta tarkan estimaatin arvioiminen ei onnistu. Ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu p-arvoina, mutta todellisia piste-estimaatteja ei esitetty.
109 atooppista ekseemaa sairastavaa ruotsalaista satunnaistettiin 20 % glyseriiniemulsiovoidetta (G, N = 40, keskimäärin 34 vuotta), 4 % ureaa ja 4 % NaCl:a sisältävää voidetta (U, N = 35, keskimäärin 34 vuotta) sekä pelkkää voidepohjaa käyttävään ryhmään (N = 34, keskimäärin 33 vuotta) «Lodén M, Andersson AC, Andersson C, Frödin T, Oman H, Lindberg M. Instrumental and dermatologist evaluation of the effect of glycerine and urea on dry skin in atopic dermatitis. Skin Res Technol 2001;»3. Kuivuuden vaikeusaste (arvioitu 0–4, estimaatit tässä arvioita) väheni 30 päivän jälkeen kaikissa ryhmissä (G 2.6–1.7; U 3.3–0.8; P 2.8–1.4; G ja U: ero U-ryhmän hyväksi p = 0.024; G ja P: p = 0.419). Hoitoryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja ekseeman hilseilyssä ja karheudessa. Ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu p-arvoina vain osassa tuloksia, ja todelliset piste-estimaatit on esitetty vain kuviona, josta tarkan estimaatin arviointi on vaikeaa.
89 italialaista aikuispotilasta satunnaistettiin käyttämään lipidipitoista perusvoidetta (keramidi-3, kolesteroli, palmitiini- ja oleiinihappo vesi-öljy-voidepohjassa) (n = 24, keskimäärin 31 vuotta) tai lipidipitoista perusvoidetta ja ekseeman vaikeusasteen mukaista paikalliskortikosteroidia (n = 65, keskimäärin 27 vuotta), kunnes iho parani tai 8 viikon ajan «Berardesca E, Barbareschi M, Veraldi S, Pimpinelli N. Evaluation of efficacy of a skin lipid mixture in patients with irritant contact dermatitis, allergic contact dermatitis or atopic dermatitis: a m»4. Molemmissa hoitoryhmissä tapahtui paranemista seuranta-ajan kuluessa kaikilla parametreilla mitattuna. Yleisen vaikeusasteen, punoituksen, kutinan ja halkeilun paranemisen suhteen oli tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0.05) kombinaatioryhmän hyväksi 4 viikon kuluttua ja halkeilun suhteen myös 8 viikon kuluttua, mutta pylväiden korkeudesta päätellen eroilla tarkoitettiin eroa lähtötilanteeseen nähden, ei ryhmien välisiä keskinäisiä vertailuja. Todelliset piste-estimaatit on esitetty kuviona, josta estimaatin arviointi on epätarkkaa. Kombinaatioryhmän lähtötilanne oli kaikissa parametreissa vaikeampi kuin perusvoideryhmässä; tilastollista merkitsevyyttä erolle ei ole ilmoitettu, mutta sama ilmiö toistuu myös muissa ihosairausryhmissä, mikä herättää kysymyksiä satunnaistamismetodeista.
48 ruotsalaista 18–55-vuotiasta käytti atooppisen ekseeman hoitona tavallisen perusvoiteensa tilalla joko 5 % ureaa (5U) tai 4 % ureaa ja 4 % NaCl:a (4U) sisältävää emulsiovoidetta vähintään kerran päivässä 30 päivän ajan «Lodén M, Andersson AC, Lindberg M. The effect of two urea-containing creams on dry, eczematous skin in atopic patients. I. Expert, patient and instrumental evaluation. J Dermatol Treat 1999;10:165-9»5. Molemmilla emulsiovoiteilla saatiin tilastollisesti merkitsevää tai lähes merkitsevää paranemista hoitotuloksessa (ekseeman kliininen vaikeusaste) (5U: p = 0.032; 4U: p = 0.052), mutta voidetyyppien välillä ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimustulokset on esitetty kuvioina, joista on vaikea arvioida tarkkoja estimaatteja. Ihon vesipitoisuutta tai veden läpäisevyyttä selvittävissä biometrisissä mittauksissa ei hoitoryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kaikissa referoiduissa tutkimuksissa «Stücker M, Pieck C, Stoerb C, Niedner R, Hartung J, Altmeyer P. Topical vitamin B12--a new therapeutic approach in atopic dermatitis-evaluation of efficacy and tolerability in a randomized placebo-con»1, «Lodén M, Andersson AC, Anderson C ym. A double-blind study comparing the effect of glycerin and urea on dry, eczematous skin in atopic patients. Acta Derm Venereol 2002;82:45-7»2, «Lodén M, Andersson AC, Andersson C, Frödin T, Oman H, Lindberg M. Instrumental and dermatologist evaluation of the effect of glycerine and urea on dry skin in atopic dermatitis. Skin Res Technol 2001;»3, «Berardesca E, Barbareschi M, Veraldi S, Pimpinelli N. Evaluation of efficacy of a skin lipid mixture in patients with irritant contact dermatitis, allergic contact dermatitis or atopic dermatitis: a m»4, «Lodén M, Andersson AC, Lindberg M. The effect of two urea-containing creams on dry, eczematous skin in atopic patients. I. Expert, patient and instrumental evaluation. J Dermatol Treat 1999;10:165-9»5 vertailu lumevoiteeseen on ongelmallinen, sillä lumevoide itsessään on perusvoide. Tutkimuksissa käytetyt voiteet ovat pääosin muita kuin tavanomaisia perusvoiteita. Yksi lipidipitoista perusvoidetta selvittänyt tutkimus «Berardesca E, Barbareschi M, Veraldi S, Pimpinelli N. Evaluation of efficacy of a skin lipid mixture in patients with irritant contact dermatitis, allergic contact dermatitis or atopic dermatitis: a m»4 oli laadultaan liian huono, jotta sen voisi sanoa tukevan väittämää. Hyvälaatuisia tutkimuksia, joissa olisi yksiselitteisesti tutkittu tavanomaisten perusvoiteiden ominaisuuksia, ei ole riittävästi, jotta väittämä voitaisiin perustella riittävällä varmuudella.